Tasavallan presidentti Tarja Halonen on myöntänyt Taiteen
keskustoimikunnan esityksestä taiteen akateemikon arvonimen kirjailija
Kirsi Kunnakselle, taiteilija Eija-Liisa Ahtilalle, valokuvaaja Caj
Bremerille ja tanssitaiteilija, professori Marjo Kuuselalle.
Presidentti Halonen luovutti arvonimikirjeet akateemikoille Helsingissä
perjantaina 17. huhtikuuta.
Taiteen keskustoimikunta perustelee esitystään Marjo Kuuselan kohdalla seuraavasti:
Marjo Kuusela (s. 1946) tunnetaan Suomen tanssielämän voimallisena
vaikuttajana usean vuosikymmenen ajalta. Hänessä yhdistyvät
tanssitaiteilijan moninaiset roolit tanssija-koreografina,
taiteellisena johtajana, pedagogina sekä tanssitaiteen tapahtumien
alkuunpanijana. Koreografian professorina Teatterikorkeakoulun
tanssitaiteen laitoksella Kuusela työskenteli 1996–2008.
Tampereella
draamaopinnot suorittanut ja Helsinkiin 1970-luvun taitteessa saapunut
Kuusela löysi nopeasti teatterin- ja tanssintekijöiden parissa
mahdollisuuden luoda uutta näyttämöilmaisua. Hänen työnsä herätti
kiinnostusta ja arvostusta, ja jo vuonna 1972 hän perusti yhden maamme
ensimmäisistä tanssiteattereista, Tanssiteatteri Raatikon yhdessä Maria
Wolskan kanssa.
Kuusela toimi teatterin taiteellisena johtajana vuoteen 1987 asti. Tältä ajalta on mainittava Kuuselan koreografiat Työläisvaimo (1973) sekä Salka Valka (1977), joissa näkyi koreografin poikkeuksellinen draamallinen ilmaisukyky. Raatikon laaja kiertuetoiminta 1970- ja 1980-luvuilla herätti suuren yleisön kiinnostuksen tanssiteatteriin, ja moni tuleva tanssitaiteen vaikuttaja ja tekijä kasvoi tuosta maaperästä yhdessä Kuuselan kanssa.
Pitkään uraan sisältyy mittava työ maamme eturivin koreografina nykytanssin, baletin, oopperan, kansantanssin sekä musikaalien parissa. Kuuselan Suomen Kansallisbaletille tekemä Seitsemän veljestä (1980 ja 1992) on yksi suomalaisen balettiohjelmiston merkkiteoksia.
Kuusela on
työskennellyt myös nuorten harrastajien parissa eri puolilla Suomea.
Lisäksi hän on toiminut teatteriohjaajana.
Kuuselan poikkeuksellisen
lavea toiminta yli tanssin rajojen on esimerkkinä nuoremmille
tekijöille ja on vaikuttanut suuresti muun muassa nykykansantanssin
kehittymiseen Suomessa.
Hänen luomistyönsä on edelleen vahvaa, mistä ovat esimerkkinä Tanssiryhmä Tsuumille tehty Murheellisten laulujen maa (2004) sekä omat koreografiat Pysyvää ja murenevaa (2005) sekä Molempi parempi (2005), Keväästä talveen (2006) ja Ennen päivänlaskua ei voi (2008).
Helsingin
Kaupunginteatterin Tanssiryhmän taiteellisena johtajana Kuusela toimi
vuosina 1992–1996 ja Pyhäjärven Täydenkuun Tanssit -festivaalin
taiteellinen johto oli Marjo Kuuselan käsissä 1992–1994.
Kuusela on vaikuttanut merkittävästi tanssin alan koulutuksen kehittymiseen
Suomessa. Innostavan ja laaja-alaisen pedagogin ohjauksesta on
valmistunut useita kansainvälistäkin tunnustusta saaneita koreografeja.
Marjo
Kuuselan luottamustoimiin kuuluvat muun muassa jäsenyydet seuraavien
järjestöjen hallituksissa: Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitto,
Teatterikeskus, Suomen Teatterityöntekijäin Yhteisjärjestö ja
Teatterijärjestöjen Keskusliitto. Kuusela on ollut valtion
tanssitaidetoimikunnan jäsen vuosina 1983–1985, 1992–1994, 2001–2003.
Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla 1986 sekä taiteen
valtionpalkinnolla 2004.
Taiteen
akateemikon arvonimi myönnetään tunnustuksena erittäin ansioituneelle
taiteenharjoittajalle. Arvonimi voi samanaikaisesti olla enintään
yhdellätoista taiteilijalla. Muut taiteen akateemikot ovat
taidegraafikko Outi Heiskanen, elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki,
arkkitehti Juha Leiviskä, teatteriohjaaja Ralf Långbacka, kirjailija
Veijo Meri, kapellimestari Jorma Panula sekä tekstiili- ja
muotitaiteilija Vuokko Nurmesniemi.