Maija Karhunen rikkoo normeja tanssien

ARTIKKELIT
Inka Reijonen, 4.9.2017

Maija Karhunen tunnetaan paitsi kirjoittajana ja Liikekieli.comin päätoimittajana, myös tanssijana. Elo-syyskuun vaihteessa Karhunen astui merkittävän nykytanssifestivaalin, Tanz im Augustin näyttämölle Sanna Kekäläisen teoksessa Hafed – Kollaasi eroista ja hauraudesta.

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn

Maija Karhunen esiintyi Tanz im August -festivaalilla Sanna Kekäläisen teoksessa Hafed – Kollaasi eroista ja hauraudesta. @ Lilja Lehmuskallio.

Karhunen on myös liikuntarajoitteinen, hän sairastaa synnynnäistä luustonhauraussairautta, jonka vuoksi hän on pienikokoinen ja liikkuu tavallisesti pyörätuolin avulla.

Kaiken tämän alleviivaaminen tuntuu epäreilulta. Normista poikkeavat ruumiit ovat kuitenkin tanssin näyttämöillä harvassa.

“Tietysti tanssitaide ja näyttämötaiteet ovat kehoon liittyvien normien kannalta hankalimpia. Jos olisin vaikka kirjailija, olisi varmasti erilaista. Esimerkiksi mahdollisuus korkeakoulutukseen ei ole nyt itsestäänselvää”, Karhunen sanoo.

Tanssijan ruumis on usein henkilökohtainen. Ruumiinsa kautta hän välittää merkityksiä näyttämöllä ja on osa teoksen estetiikkaa. Ja erityisesti kun tuo ruumis poikkeaa totutusta, tulee siitä poliittinen. Vammaisuus tuntuu yhä olevan lavalla statement.

“Joskus tuntuu, että olen joillekin katsojille projisointipinta, johon heijastetaan sellaista, mitä halutaan nähdä, milloin vapautumista, milloin diversiteetin politiikkaa, milloin mitäkin.”

Karhunen pitää tärkeänä, että näyttämöllä nähdään erilaisia, monenlaisia kehoja – samalla tarjoutuu mahdollisuus normatiivisuuden rikkomiseen.

Jokainen taideteos luo oman todellisuutensa ja useinkaan sillä, että tanssijana en voi kävellä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta.

“Kun nouset yhä uudelleen lavalle, normeja vastaamattomasta kehostasi tulee pikkuhiljaa vähemmän erikoinen. Jokainen taideteos luo oman todellisuutensa ja useinkaan sillä, että tanssijana en voi kävellä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta”, Karhunen sanoo Olli Ahlroosin haastattelussa.

Nouseminen yhä uudelleen näyttämölle on tuonut itseluottamusta.

”Mitä enemmän olen tehnyt, sen myötä oma arvostukseni ruumistani ja liikettäni kohtaan kasvaa. Alkaa tuntua, että sillä mitä osaan on arvoa ja huomaan että vapaudun ja vahvistun myös muissa esiintyjän töissä.”

Omia reittejä, lokerointia vastaan

Karhusen mukaan kirjoittamalla voi luoda ajatusta tanssitaiteen moninaisuudesta, erilaisista lähtökohdista taideteokselle. “Kirjoittaminen on myös hyvä strategia lähestyä ihmisiä ja pysyä mahdollisimman avoimena ja uteliaana erilaisille tavoille ajatella”, hän sanoo.

Tanssiin hän pääsi kiinni integroidun tanssin myötä, jossa liikuntarajoitteiset etsivät omia liikkumisen tapojaan yhdessä ei-liikuntarajoitteisten kanssa. Karhunen ei kuitenkaan usko lokeroihin, joissa liikuntarajoitteisena saa olla ja tehdä, muualla ei sitten saa.

Maijat, Karhunen ja Hirvanen teoksessa Epic Failing. @ Aki-Pekka Sinikoski.

Viimeisen kahden vuoden aikana hän on työskennellyt ja esiintynyt tanssijana kiitetyissä nykytanssiteoksissa: Sanna Kekäläisen teoksissa Hafed – Kollaasi eroista ja hauraudesta (2016) ja Studien über Hysterie Zwei (2017) sekä Maija Hirvasen teoksessa Epic Failing (2015).

Se, että ei ole standardin mukainen eikä aina pysty vastaamaan odotukseen siitä mikä on tyypillistä, voi johdattaa tekemään asioita toisin ja muita reittejä pitkin.

Liikuntarajoitteisuus on pakottanut olemaan rohkea ja itsetunnoltaan vahva. “Se, että ei ole standardin mukainen eikä aina pysty vastaamaan odotukseen siitä mikä on tyypillistä, voi johdattaa tekemään asioita toisin ja muita reittejä pitkin.”

Mutta mitä Karhunen haluaa taiteellaan sanoa:

“Henkilökohtainen, intiimi ruumissuhde, se miten pärjäämme kaikenlaisten odotusten ja normien kanssa, ja miten näyttämöllä voi olla ja vuorovaikuttaa, ovat aina mielessä.”


Artikkeli on osa juttusarjaa Tanssin tekijöistä. Haastattelemme tanssin tekijöitä ja avaamme heidän työtään ja ajatuksia sen taustalla. Samalla nostamme esiin ajankohtaisia asioita, ilmiöitä ja kysymyksiä tanssitaiteessa.