Tanssialan ehdotukset rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi

ARTIKKELIT
Sanna Kangasluoma, 8.2.2017

Tanssin kenttä on laatinut yhteisen viisikohtaisen ehdotuksen järjestelmän kehittämiseksi ja toivoo valmisteilla olevan valtionrahoitusuudistuksen parantavan tanssin toimintaedellytyksiä ja korjaavan vuosikymmeniä jatkuneen rahoitusvajeen.

Nykyisen valtionosuusjärjestelmän (VOS) kautta rahoitetut tanssiryhmät, harkinnanvaraista toiminta-avustusta saavat vapaan kentän tanssiryhmät, tanssin aluekeskukset, Tanssin talo, Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry sekä Tanssin Tiedotuskeskus haluavat yhteisellä kannanotollaan kiinnittää huomiota siihen, miten kasvaneista yleisömääristä ja korkeasta taiteellisesta tasosta huolimatta tanssin rahoitus on kestämättömän vähäistä teattereihin ja orkestereihin verrattuna.

Suomalaisen tanssin julkinen rahoitus ei ole seurannut toimialan kehitystä

Rahoituksellisesti tanssi on marginaalissa teatteriin verrattuna. Yleisömääriin ja teatterin saamaan tukeen suhteutettuna valtionosuusjärjestelmän piirissä olevien tanssitoimijoiden julkisen tuen tulisi olla yli kaksinkertainen. Tanssi saa tällä hetkellä kokonaisuudessaan tukea 6,9 M€ (luku sisältää myös vapaan kentän toiminta-avustukset), mikä on vähemmän kuin yhden ainoan teatterin, esimerkiksi Tampereen Työväen Teatterin, tuki (7,6 M€), kannanotossa huomautetaan.

Ruotsissa tanssin julkinen tuki vuonna 2013 oli yli 32 miljoonaa euroa – eli lähes viisinkertainen Suomeen verrattuna.

Suomessa tanssialan voimakas kasvu on ajoittunut nykyisen teatteri- ja orkesterilain voimaanastumisen jälkeiseen aikaan. Rahoitusvaje on vaikeuttanut ja hidastanut koko tanssialan kehittymistä. Koska tanssialan rahoitus tilastoidaan useimmiten yhteen teatterin kanssa, tilanne on saattanut jäädä päätöksenteossa pimentoon.

Tanssin erityishaasteena on pieni kuntarahoitus

Toinen tekijä, joka on hidastanut tanssialan potentiaalin hyödyntämistä, on kuntien tanssille suuntaaman tuen niukkuus, yleisömäärien kasvusta huolimatta.

Pääsylippua kohti laskettuna kunnat tukivat VOS-tanssia 1,48 eurolla, kun tuki VOS-puheteattereille oli 17,96 euroa. Tanssin on vaikea nostaa lipunhintoja kuluttajien maksettavaksi: Yleisön keski-ikä on matalampi kuin orkestereilla ja teattereilla, ja tanssiesityksistä suuri osa on suunnattu lapsille ja nuorille.

Valtion ja kuntien tuella on keskeinen merkitys niin toimialan kehittymisen kuin esitysten valtakunnallisen saatavuuden näkökulmasta.

Kannanotossa nostetaan esiin, että monissa Euroopan maissa tanssin tukia on kasvatettu. Perusteena on ollut tanssiyleisöjen ikärakenne ja tanssin integraatiota edistävät vaikutukset sekä matkailuun ja vientiin liittyvät vahvuudet.

Tanssin kentän viisi ehdotusta rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi:

1. Tanssin rahoitusvaje tulee korjata nostamalla tanssin valtionosuusprosentti 37 prosentista 60 prosenttiin tai muulla vastaavalla rahoitusmekanismilla. Samaa mekanismia on mahdollista soveltaa myös muihin erityistukea tarvitseviin aloihin kuten lastenteatteriin ja sirkukseen.

2. Tanssin vapaan kentän rahoitusta ja toimintaolosuhteita tulee parantaa. Ryhmien julkinen tuki tulee nostaa järkevälle tasolle, rahoituspäätösten tulee olla useampivuotisia, ja määräaikaisia rahoitusmuotoja tulee kehittää.

3. Tanssin aluekeskusten rahoitusta tulee lisätä ja tanssin alueellisesta saatavuudesta ja monimuotoisuudesta tulee huolehtia. Kaupunginteattereita tulee kannustaa rahoituksellisesti yhteistuottamaan ja/tai vastaanottamaan tanssia. Kiertuetoimintaan tulee suunnata erillistukea.

4. Helsinkiin vuonna 2020 valmistuvan Tanssin talon rahoitus paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä taidelaitoksena on turvattava. Tanssin talolle tulee antaa kansallinen status Suomen Kansallisoopperan ja Suomen Kansallisteatterin tavoin. Mikäli Tanssin taloa rahoitetaan osana nykyisenkaltaista VOS-järjestelmää, tulee riittävä kokonaisrahoitus turvata harkinnanvaraisella lisärahoituksella.

5. Rahoitusjärjestelmästä tulee kehittää laatuun ja vaikuttavuuteen kannustava. Kannustinjärjestelmän tulee perustua selkeisiin ja läpinäkyviin laatu- ja vaikuttavuuskriteereihin. Uudistuvan rahoitusjärjestelmän tulee huomioida aiempaa paremmin yhteistyöhön, yhteistuotantoihin ja vierailuihin perustuvat kustannustehokkaat toimintamallit.

Lue kannanotto ja tarkemmat perustelut (pdf) ›