1850-luvulla asettui Helsinkiin baijerilaissyntyinen Alina Frasa, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena tanssijattarena.
1866 suomalaista kansantanssia esitettiin ensi kertaa näyttämöllä Suomen Taiteilijaseuran juhlassa Helsingissä.
1908 Isadora Duncan vieraili Suomessa. Samana vuonna myös Anna Pavlova ja ryhmä pietarilaisen Mariinskin teatterin tanssijoita esiintyi Kansallisteatterissa, Helsingissä.
1911 Ensimmäiset suomalaiset tanssitaiteilijat, Toivo Niskanen ja Maggie Gripenberg antoivat omat tanssikonserttinsa Helsingissä.
1922 Suomalaisen Oopperan baletti esitti kokoillan baletin Joutsenlampi. Ryhmä oli perustettu edellisenä vuonna.
1926 Saksalaisen Ausdruckstanzin johtohahmo Mary Wigman vieraili Helsingissä.
1920 - 1930 -luvuilla useat suomalaiset vapaan tanssin edustajat opiskelivat ja työskentelivät Keski-Euroopassa.
1931 Ensimmäinen kotimainen kokoillan baletti, Sininen Helmi sai ensi-iltansa oopperassa.
1937 Suomen Tanssitaiteilijain Liitto perustettiin. Samana vuonna Helsingissä vieraili Kurt Joossin tanssiryhmä.
1952 Birgit Cullbergin modernin baletin klassikko Neiti Julie esitettiin Suomalaisessa Oopperassa.
1950-luvulla suomalaisbaletin yhteydet neuvostobalettiin tiivistyivät.
1956 Suomalainen Ooppera muuttui Suomen Kansallisoopperaksi. Oopperan balettikoulu alkoi saada valtion tukea.
1961 Riitta Vainio toi suomeen amerikkalaisen modernin tanssin (Chilkovsky-tekniikan) ja perusti modernin tanssin koulun.
1962 Vainion tanssiteos Kotka esitettiin suomen televisiossa. Suomessa esiintyivät mm. Merce Cunninghamin, Martha Grahamin, Donald McKaylen ja Alvin Aileyn ryhmät.
1970 Kuopio Tanssii ja Soi, pohjoismaiden vanhin ja suurin tanssifestivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran.
1972 Ensimmäinen ammattimainen modernin tanssin ryhmä, Tanssiteatteri Raatikko perustettiin.
1973 Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmä perustettiin.
1980 Tanssin Tiedotuskeskus aloitti toimintansa.
1981 alettiin julkaista Tanssi-lehteä.
1983 Valtion tanssitaidetoimikunta aloitti toimintansa ja tanssi sai näin virallisen aseman valtion taidehallinnossa. Samana vuonna käynnistyi nykytanssin ammatillinen koulutus Teatterikorkeakoulussa, Helsingissä.
1980-luvulla kansainvälisten vaikutteiden kirjo laajeni. Perinteisten modernin tanssin tekniikoiden rinnalle nousivat kontakti-improvisaatio ja release-tekniikat. Useat koreografit ammensivat vaikutteita japanilaisesta butosta.
1992 Täydenkuun Tanssit, Suomen suurin nykytanssille omistettu festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran Pyhäjärvellä.
1993 ensimmäiset tanssiteatterit pääsivät säännöllisen valtiontuen piiriin.
1993 Suomen Kansallisbaletti muutti uuteen oopperataloon. Vuosikymmenen aikana ryhmän koko kasvoi nykyiseen 85 tanssijaan.
1990-luku oli suomalaisen nykytanssin kasvun vuosikymmen. Ammatillisen koulutuksen lisääntymisen myötä taiteilijoiden määrä kasvoi ja syntyi useita uusia tanssiryhmiä.
2004 Tanssin aluekeskukset aloittivat toimintansa
2009 julkaistaan Tanssissa on tulevaisuus - Tanssin visio ja strategia 2010–2020