Miten ymmärtää tanssia?

Kuulemme usein puhuttavan tanssin yleismaailmallisuudesta kuin olisi olemassa kaikille ihmisille yhteinen tapa tunnistaa ja tulkita tanssia. Ajatus perustuu oletukseen, että sanaton ilmaisu olisi kaikilla ihmisillä samankaltaista. Näin myös tanssi avautuisi kaikille helposti. Tanssi on kuitenkin kulttuurisidonnaista kuten muutkin taiteen lajit eikä se ole koskaan yksiselitteistä. Se herättää aina useanlaisia mielleyhtymiä ja tulkintoja. Jotta voimme ymmärtää tanssitaidetta, on meidän ymmärrettävä ja hyväksyttävä sen moninaisuutta ja moniselitteisyyttä.

 
Tanssia kutsutaan myös hetken taiteeksi. Tällä tarkoitetaan sitä, että näyttämöllä tapahtuva tanssiteos on olemassa konkreettisesti vain itse tapahtumahetkellä. Katsoja ei voi selata teosta tai palata takaisin johonkin kohtaan, kuten esimerkiksi lukija voi tehdä kirjan äärellä, - ainakaan niin kauan kuin tanssiteosten videotallenteita ei ole yleisesti saatavilla. Tanssilla ei ole myöskään yleisesti käytössä olevaa notaatiota 1), muistiinkirjoitusjärjestelmää, kuten musiikilla.

 
Säveltäjien ja musiikki-ihmisten tavoin tanssin ystävä ei voi tarkistaa jonkin kohdan paikkansapitävyyttä tai säilöä teosta myöhempää käyttökertaa varten. Tanssiteos ei myöskään ole siirrettävissä paikasta toiseen sellaisenaan kuten esimerkiksi maalaus tai veistos. Tanssin olemusta on helpompi ymmärtää, kun tiedostaa sen olemassaoloon liittyvät epämääräisyydet. 

Jokainen tanssista puhuva, kirjoittava tai lukeva törmää myös sanallistamisen ongelmaan: miten keskustella tanssista eli kuinka mahdollista tai välttämätöntä on yrittää pukea sanatonta sanoiksi? Erilaiset tanssiteoriat 2) ja tanssifilosofiat 3) ovat poikineet käsitteitä ja määritelmiä, joiden käyttö ei aina ole selkeää tai yhteismitallista. Esimerkiksi nykytanssi-termi, joka tässäkin tekstissä esiintyy, merkitsee erilaisia asioita eri ympäristöissä.