Suomalaisen tanssin historiaa lyhyesti

1800-luku ja 1900-luvun alku

Joutsenlampi 1922. © L. Bärlund. Suomen Kansallisoopperan ja baletin arkisto.

Joutsenlampi 1922. Kuvassa Mary Paischeff, Geroge Gé. © L. Bärlund. Suomen Kansallisoopperan ja baletin arkisto.

Sininen helmi 1931. © Rembrandt. Suomen Kansallisoopperan ja baletin arkisto.

Sininen helmi 1931. © Rembrandt. Suomen Kansallisoopperan ja baletin arkisto.

 

1850-luvulla asettui Helsinkiin baijerilaissyntyinen Alina Frasa, jota pidetään ensimmäisenä suomalaisena tanssijattarena.
1866
suomalaista kansantanssia esitettiin ensi kertaa näyttämöllä Suomen Taiteilijaseuran juhlassa Helsingissä.

1908
Isadora Duncan vieraili Suomessa. Samana vuonna myös Anna Pavlova, ja ryhmä pietarilaisen Mariinskin teatterin tanssijoita esiintyi Kansallisteatterissa, Helsingissä.
1911 Ensimmäiset suomalaiset tanssitaiteilijat, Toivo Niskanen, ja Maggie Gripenberg antoivat omat tanssikonserttinsa Helsingissä.

1920 – 1930 -luvuilla useat suomalaiset vapaan tanssin edustajat opiskelivat ja työskentelivät Keski-Euroopassa

1922 Suomalaisen Oopperan baletti esitti kokoillan baletin Joutsenlampi. Ryhmä oli perustettu edellisenä vuonna.
1926 Saksalaisen Ausdruckstanzin johtohahmo Mary Wigman vieraili Helsingissä.
1931 Ensimmäinen kotimainen kokoillan baletti, Sininen Helmi sai ensi-iltansa oopperassa.
1937 Suomen Tanssitaiteilijain Liitto perustettiin. Samana vuonna Helsingissä vieraili Kurt Joossin tanssiryhmä.

1950- ja 1960-luku

1950-luvulla Suomen Kansallisbaletti oli ainoa ammattitanssiryhmä Suomessa.
1952 Birgit Cullbergin modernin baletin klassikko Neiti Julie esitettiin Suomalaisessa Oopperassa.
1956 Suomalainen Ooppera muuttui Suomen Kansallisoopperaksi. Oopperan balettikoulu alkoi saada valtion tukea.

1961 Ritva Arvelo ja Raija Riikkala perustivat Praesens-ryhmän.
1961 Riitta Vainio toi Suomeen amerikkalaisen modernin tanssin (Chilkovsky-tekniikan) ja perusti modernin tanssin koulun.
1962 Vainion tanssiteos Kotka esitettiin televisiossa. Suomessa esiintyivät mm. Merce Cunninghamin, Martha Grahamin, Donald McKaylen ja Alvin Aileyn ryhmät.

Kotka, 1962. Kor. ja tanssi Riitta Vainio. Kuva Eino Ruutsalon lyhytelokuvasta. Kuvankäsittely Harto Hänninen/Yle

Kotka, 1962. Kor. ja tanssi Riitta Vainio. Kuva Eino Ruutsalon lyhytelokuvasta. Kuvankäsittely Harto Hänninen/Yle

 

1970-luku

Tanssiteatteri Raatikko: Salka Valka, 1977. Kuvassa Aarne Mäntylä, Maria Wolska. Koreografia: Marjo Kuusela. Musiikki: Kari Rydman. © Kari Hakli.

Tanssiteatteri Raatikko: Salka Valka, 1977. Kuvassa Aarne Mäntylä, Maria Wolska. Koreografia: Marjo Kuusela. Musiikki: Kari Rydman. © Kari Hakli.

1970 Kuopio Tanssii ja Soi, pohjoismaiden vanhin ja suurin tanssifestivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran.
1972 Ensimmäinen ammattimainen nykytanssiryhmä, Tanssiteatteri Raatikko perustettiin.
1972 Helsingin Tanssistudion ryhmä perustettiin (1978 nimi vaihtui Tanssiteatteri Rolloksi).
1973 Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmä perustettiin (myöh. Helsinki Dance Company).
1978 Jorma Uotisen teos JoJo oli ensi-illassa.

1980-luku

1980-luvulla kansainvälisten vaikutteiden kirjo laajeni. Tanssin ammatillinen koulutus aloitettiin.

1980 Tanssin Tiedotuskeskus aloitti toimintansa.
1981 Alettiin julkaista Tanssi-lehteä.
1982 Kansainvälistä tanssin päivää alettiin viettää (29.4.).
1983 Valtion tanssitaidetoimikunta aloitti toimintansa: tanssi sai virallisen aseman valtion taidehallinnossa.
1983 Nykytanssin ammatillinen koulutus käynnistyi Teatterikorkeakoulussa Helsingissä.
1986 Tuotantoyhdistys Zodiak Presents perustettiin (1997 alkaen: Zodiak – Uuden tanssin keskus).
1987 Tanssin keskiasteen koulutus alkoi Kuopion konservatoriossa.
1989 Reijo Kela esitti Citymanin viettäen viikon lasikopissa Helsingin keskustassa.

Ensimmäinen Tanssi-lehti vuodelta 1981 sekä nro 1/1984.

Ensimmäinen Tanssi-lehti vuodelta 1981 sekä nro 1/1984.

1990-luku

Alpo Aaltokoski: Yovartija esitettiin Taydenkuun tanssella 1992. © Ninna Kuismanen

Alpo Aaltokoski: Yovartija esitettiin Taydenkuun tanssella 1992. © Ninna Kuismanen

1990-luku oli suomalaisen nykytanssin kasvun vuosikymmen. Ammatillisen koulutuksen lisääntymisen myötä taiteilijoiden määrä kasvoi ja syntyi useita uusia tanssiryhmiä.

1992 Täydenkuun Tanssit, Suomen suurin nykytanssille omistettu festivaali, järjestettiin ensimmäisen kerran Pyhäjärvellä.
1993 Ensimmäiset kuusi tanssiryhmää pääsivät teatteri- ja orkesterilain takaaman säännöllisen valtiontuen piiriin: Aurinkobaletti, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Tanssiteatteri Raatikko, Tanssiteatteri Minimi, Mobita ja Tanssiteatteri Eri.
1993 Suomen Kansallisbaletti muutti uuteen oopperataloon. Vuosikymmenen aikana ryhmän koko kasvoi yli 80 tanssijaan.

2000-luku

2000-luvulla tanssin asema ja valtakunnallinen saatavuus vahvistui. Kansainvälinen vaihto vilkastui. Erityisesti vapaiden ryhmien määrä kasvoi.

2004 Tanssin aluekeskukset aloittivat toimintansa
2004 Liikekieli.com, ensimmäinen tanssin verkkojulkaisu alkoi ilmestyä
2008 Loikka-tanssielokuvafestivaali perustettiin.
2009 julkaistiin Tanssissa on tulevaisuus – Tanssin visio ja strategia 2010–2020.
2012 Tanssi-lehti yhdistyi Teatteri-lehteen, uusi lehti ilmestyy nimellä Teatteri&Tanssi+Sirkus.
2014 Vos-tanssiteattereita oli teatteri- ja orkesterilain piirissä jo 11.
2015 Valtio ja Helsingin kaupunki tekivät päätöksen Tanssin Talon rakentamisesta.

Tanssin talo Kaapeli HOPtapahtuma

Tanssin talo on päätetty rakentaa Kaapelitehtaan yhteyteen. ©Pekka Mykkanen