ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinto Alex Baczynski-Jenkinsille

Alex Baczynski-Jenkins © Leszek Zych

Alex Baczynski-Jenkins © Leszek Zych

Palkinnonsaajaehdokkaina oli joukko kansainvälisesti menestyneitä, lahjakkaita taiteilijoita. Ehdolla palkinnonsaajiksi olivat keyon gaskin (Yhdysvallat), Florentina Holzinger (Itävalta), Narcissister (Yhdysvallat), ja Alex Baczynski-Jenkins.

Maailman ainoa kansainvälinen live art -palkinto jaettiin kahdeksannen kerran. Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista kulttuuripalkinnoista. Palkinnon rahoittaa Saastamoisen Säätiö.

Palkinnonsaajaehdokkaiden teokset esitettiin osana Koneen Säätiön tukemaa Shortlist LIVE! -tapahtumakokonaisuutta. Shortlist LIVE! järjestettiin nyt kolmatta kertaa Kuopiossa ANTI-festivaalin aikana 14.-19.9.

Vuonna 2021 kolmihenkisen palkintoraadin puheenjohtajana toimi kuraattori ja kulttuurin lähetystöneuvos Maria Lind (Ruotsi), ja sen muut jäsenet olivat professori Jennie Klein (Yhdysvallat) sekä taiteilija, tutkija Pilvi Porkola (Suomi).

Kansainvälinen raati tarkasteli ehdokkaiden työtä viimeisten kolmen vuoden ajalta ja koki heidän viimeaikaiset esityksensä Shortlist LIVE! -ohjelmistossa yhdessä muiden yleisöjen kanssa.

Hienovarainen ja kiehtova teos

Raati kuvaili voittajateosta näin: ”Alex Baczynski-Jenkinsin Tremble oli hienovarainen ja kiehtova teos, joka loi tilaa lempeydelle ja hyväksyvän tilan, jossa yleisö pystyi samaistumaan toisiinsa yhteisessä, jaetussa tilassa. Teos oli vaatimaton sanan parhaassa merkityksessä. Arvostamme todella paljon esiintyjien ikään ja taustaan liittyvää monimuotoisuutta sekä yhdessä tekemisen herkkyyttä.”

”Valitsimme Baczynski-Jenkinsin palkinnon voittajaksi edellä mainituista syistä, ja siksi, että hänen praktiikkansa ruokkii keskinäisiä riippuvuussuhteita esitystaiteen sisällä ja sen ulkopuolella. Tämä on erityisen tärkeää tässä hetkessä.”

Baczynski-Jenkinsin praktiikka purkaa rakenteita ja halun politiikkaa

Alex Baczynski-Jenkins on taiteilija ja koreografi, joka käsittelee työssään queer-affektia, kehollisuutta ja relationaalisuutta. Eleiden, yhteenkuuluvuuden, kosketuksen ja aistillisuuden kautta hänen praktiikkansa purkaa rakenteita ja halun politiikkaa. Relationaalisuus on läsnä niin dialogisissa tavoissa, joilla hän työstää ja esittää teoksiaan, kuin materiaaleissa ja poetiikassa, jota teokset rakentavat.

Alex on varsovalaisen queer-feministisen taidekollektiivin, Kemin perustajajäsen. Kem keskittyy koreografiaan, esitykseen ja äänitaiteeseen, jotka ovat suhteessa sosiaaliseen praktiikkaan. Kollektiivi käsittelee intiimiyttä ja queer-nautintoa kokeellisten muotojen ja yhteisöllisen tekemisen kautta.

Alex Baczynski-Jenkins voitti 15 000 euron rahapalkinnon lisäksi saman suuruisen tuotantoavustuksen uuden teoksensa tuomiseksi ANTI-festivaalille 2022.

Tanssin Voima pyrkii vahvistamaan synergiaa vapaiden ryhmien välillä

Sävelet, jotka eivät soi: Emma Salokoski, Jussi Väänänen, Jonna Aaltonen & Jukka Tarvainen © Mirka Kleemola, Imagenary

Tanssin Voima järjestetään nyt neljännen kerran. Alun perin koreogra­fi Marjaterttu Willmanin ja tuottaja Tuija Lindholmin ideoi­ma tanssifestivaali koostuu ns. double bill -illoista, eli yleisö näkee samalla lipulla kaksi teosta.

Festivaalin taustaideana on ollut myös tarjota jo aiemmin kantaesitetyille teoksille mahdollisuus esiintyä uudelleen. Suomalaisella tanssin vapaalla kentällä tuotannot ja niiden rahoitus painottuvat kantaesitysten tekemiseen. Pitkään valmistellut tanssiteokset ansaitsisivat pidemmän elinkaaren. “Tämä vuosi Tanssin Voimassa on tosin poikkeus, sillä festivaaliohjelmistoon päätyi monen sattuman kautta jopa kolme kantaesitystä”, Willman sanoo.

Willman Dance Companyn kantaesitys Sävelet, jotka eivät soi -teos on monitaiteellinen näyttämöteos, joka liikkuu musiikin, äänitaiteen, tanssiteatterin ja nykytanssin välimaastoissa. Se sukeltaa perheiden vuorovaikutusmaailmoihin ja niitä ohjaaviin tiedostamattomiin roolimalleihin. Äänimaisemasta vastaavat beatboxaajana tunnettu muusikko Felix Zenger sekä laulaja–lauluntekijä Emma Salokoski, joka myös esiintyy teoksessa lavalla tanssijoiden kanssa.

Toinen kantaesitys, Jenni Kivelän Strange Plant on lastenesitys aikuisille. Teoksen sisällä kasvaa naivistinen hahmo, joka sijoittuu ihmisen ja huonekasvin välimaastoon. Esitys liikkuu tragikoomisuuden ja vakavuuden rajapinnoilla.

Ballet Finlandin Omenan
harjoituksissa @ Jouka Valkama

Ballet Finlandin kantaesityksen Omena koreografina toimii romanialais-newyorkilainen Ana Maria Lucaciu, ja musiikkia on ollut tekemässä Paula Vesala. Sisällöiltään Omena on oodi naisille ja naiseudelle.

Lisäksi näyttämölle nousee Raekallio Corp. -nykytanssiryhmän teos Harjoitus rakkaudesta (2015). Intensiivisen fyysisessä duetossa kaksi esiintyjää riisuvat siteet silmiltään, löytävät tiensä yhteen ja riistäytyvät jälleen irti toisistaan. Mikä meitä pitää yhdessä?

Tanssiteatteri Sivuun Ensemblen Kylmäketju-tanssielokuva (2020) ja sen rinnalla esitettävä, hersyvän humoristinen näyttämöllinen osio Murros esitetään niin ikään Kanneltalossa. Kylmäketju sukeltaa sukujen vaiettuihin tarinoihin tuoden esiäitien selviytymiskeinojen ja heitä kantaneen voiman vaikutukset tähän päivään.

Festivaallilauantaina Kanneltalon galleriatilassa järjestetään iltapäivätanssit, jossa yleisöä tanssittavat Katja Koukkula ja Jussi Väänänen.

”Maailmalla on yleistä, että illassa esitetään useampi nykytanssiteos”

Festivaalin neljänä iltana koreografi Marjaterttu Willmanin luotsaaman Willman Dance Companyn Sävelet, jotka eivät soi saa seurakseen vaihtuvien tanssiryhmien ja koreografien teoksia.

“On haikeaa, jos nykytanssi-ilta kestää vain sen 40 minuuttia, ja sitten lähdetään kotiin”, koreografi miettii. “Monissa isoissa tanssitaloissa maailmalla – kuten myös Kansallisbaletissa – on yleistä, että samana iltana yleisölle tarjotaan nähtäväksi useampi nykytanssiteos.”

WiIlmanin mielestä tämän tyyppistä yhteistyötä voitaisiin tehdä Suomen vapaalla kentällä paljon enemmänkin. “Vastuuta ja kuluja voitaisiin jakaa useammin, mikä helpottaisi kaikkia.”

Tanssin Voima -festivaalia vietetään 30.9.-3.10.

Tanssia led-valojen loisteessa – askelmerkkejä kestäviin esitystiloihin

Tanssin tiedotuskeskus on vetänyt Ice Hotin ympäristöprojektia, jossa katsotaan kansainvälisen tanssiplatformin järjestämisen ja kestävän kehityksen suhdetta ennen muuta ekologisesta näkökulmasta. Tässä artikkelissa, joka on julkaistu alunperin englanniksi icehotnordicdance.com -sivuilla, pohditaan miten ekologinen kestävyys liittyy taloihin ja tiloihin, joissa taidetta esitetään.

Millaista ajattelua ja yhteistyötä kestävät toimintamallit vaativat? Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia esityspaikoissa tunnistetaan? Näitä asioita käsitellään viestinnän valmentaja Helmi Saksalan kirjoittamassa artikkelissa, jonka lopussa on kolme kestävyysvinkkiä esitystaloille.

Kirjoitus on osa artikkelisarjaa, jonka seuraavissa osissa pohditaan kestävämpää kiertuetoimintaa ja ekologisia matkustustapoja.

Tanssin ystävien toiveesta

tanssin talon rakentamista

Tanssin talon rakennustyömaa syyskuussa 2021 © Sanna Kangasluoma

Rakennustyömaalla talo on tukevasti pystyssä ja sisäpintoja ja teknisiä asennuksia viimeistellään. Tanssitaiteen ystävien hartaasti odottama tapahtumatila, erityisesti tanssille suunniteltu Tanssin talo, nousee Helsinkiin Kaapelitehtaan yhteyteen. Avajaisia on määrä juhlia helmikuun alussa 2022.

Tanssin talon rakennuttajana toimivan Kiinteistö Oy Kaapelitalon markkinointi- ja kehityspäällikkö Raine Heikkinen on seurannut urakointia läheltä. Hän povaa Tanssin talon tuovan tämän Suomen suurimman kulttuurikeskuksen toimintakonseptiin monenlaisia uudistuksia.

Tätä nykyä entisessä teollisuuskiinteistössä Kaapelitehtaalla 56 000 neliön tiloissa toimii kolme museota, kymmenen galleriaa, tanssiteattereita, taidekouluja sekä lukematon määrä musiikkiyhtyeitä ja eri alojen luovia tekijöitä, taiteilijoita ja yrityksiä. Tanssin talon myötä vanha kiinteistö laajenee uudisrakennusosalla.

”Pyrimme säilyttämään kulttuuri- ja teollisuushistorian luomaa kerroksellisuutta ja yhtä aikaa tuottamaan modernin ja toimivan ratkaisun, joka mahdollistaa luovan toiminnan. Ilman, että konkreettisesti rakentaisimme myös uutta, Tanssin taloa ei voisi tuoda Kaapelitehtaan yhteyteen.”

Lähiympäristö ja linnut huomioitu

Rakentamiseen liittyy aina laaja kaupunkiympäristön näkökulma. Kaupungin kannalta Tanssin talon sijoittaminen Ruoholahteen on tarkoittanut muun muassa lisärakentamista ja uudelleenkaavoitusta. Entä ympäristökysymykset? Minkälaisia vaikutuksia hankkeella on lähialueisiin?

”Tanssin talo on sijoitettu osaksi korttelissa puistoksi merkittyä aluetta, ja viheralue on pyritty mahdollisimman pitkälle säilyttämään. Asiasta käytiin keskustelua naapuruston kanssa. Lisäksi Tanssin taloon on tulossa viherkattoja ja arkkitehtuurissa on mietitty kaupungin ja luonnon suhdetta. Olemme tehneet valo- ja varjotutkielmia ja pohtineet, miten linnut suhtautuvat taloon tuleviin heijastaviin pintoihin.”

Kaapelitehdas on sitoutunut Ekokompassi-järjestelmään. Sertifioidun ympäristöjohtamisen järjestelmän avulla on Heikkisen mukaan onnistuttu vauhdittamaan kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamista koko kulttuurikeskuksen kiinteistössä.

Petteri Laukkanen © Jonne Sippola

Ekokompassin nimeen vannoo myös Tanssin talon teknisestä tuotannosta vastaava Petteri Laukkanen, omien sanojensa mukaan ”teatteritekniikka- ja kulttuurinjohtamisihminen”.

”Erityisesti Tanssin talon kaltaisissa pienissä organisaatioissa kukaan ei voi keskittyä kestävyyskysymyksiin kokopäiväisesti. Ihmisten pääkompetenssi on toisaalla”, Laukkanen toteaa.

Ennen nykyistä pestiään Laukkanen on meritoitunut teknisen tuotannon ohjaksissa muun muassa Kansallisoopperassa, sielläkin kestäviin kehitysaskeliin myötävaikuttaen.

Millaisia tavoitteita Tanssin talossa on asetettu ja mitä toimenpiteitä jo tehty, jotta tuleva toiminta seisoisi ekologisesti kestävällä pohjalla?

Tulevaisuuden valossa

Petteri Laukkasen mukaan Ice Hot Nordic Dance -tapahtuman päänäyttämönä toimivan Tanssin talon ekologista kestävyyttä voidaan tarkastella kahdella tasolla: ensiksi esitystalon infrassa ja varsinaisessa rakennuksessa, toiseksi organisaation sisäisissä prosesseissa.

Kun paikalle on saapunut tuhat katsojaa ja sen lisäksi henkilökuntaa ja esiintyjiä, keskeinen kysymys on miten ihmiset saapuvat esityspaikalle.

”Aivan aluksi on mainittava talon sijainti. Kaikessa esittävässä taiteessa on tavoitteena ja samalla kestävyyden kannalta haasteena se, että yleisömäärät ovat isoja. Ihanteellisessa tilanteessa talossa olisi loppuunmyyty esitys molemmilla näyttämöillä. Kun paikalle on saapunut tuhat katsojaa ja sen lisäksi henkilökuntaa ja esiintyjiä voi olla 50 henkeä, keskeinen kysymys on liikkuminen – se, miten ihmiset saapuvat esityspaikalle.”

Tanssin talo sijaitsee julkisen ja kevyen liikenteen solmukohdassa. Yleisöt pääsevät sujuvasti esityspaikalle raiteita pitkin metrolla ja raitiovaunulla tai vaihtoehtoisesti bussilla.

Toinen pitkäkestoinen vaikutus syntyy esitystiloihin asennettavasta teknologiasta.

”Tanssin talossa koko esitysvalaistus perustuu leditekniikkaan, joten sähkönkulutuksemme on vain murto-osan verrattuna perinteiseen valaistustekniikkaan. Ennustan, että on vain ajan kysymys, että kaikki esitystalot seuraavat perässä.”

Laukkasen mukaan tilastoja vaikkapa siitä, missä määrin suomalaisilla esityspaikoilla käytetään nykyteknologian tarjoamia led-valonlähteitä perinteisten sijaan, ei ole saatavilla. Alalla eletään jatkuvassa muutoksessa, mutta uuden kaluston voi olettaa olevan voittopuolisesti modernia led-teknologiaa.

”Kun teattereissa esityksen aikana laitetaan kaikki valot päälle, se kuluttaa paljon sähköä. Tehot ovat isoja ja sähkön tuotantoa joudutaan mitoittamaan kulutuspiikkien mukaan. Ratkaisun tarjoavat led-valonlähteet, joissa hyötysuhde on aivan erilainen suhteessa perinteisiin valonlähteisiin, joissa suurin osa kulutetusta sähkötehosta muuntuu lämmöksi eikä valoksi. Teatterissa tarvitaan hetkittäin todella kirkasta valoa, ja valo on usein myös värjättyä, mikä laskee hyötysuhdetta entisestään. Tällöin on perinteisesti käytetty mieletön sähköteho, jotta on saatu tarvittava määrä valoa, ja samalla tuotettu hirveä määrä lämpöä rakennukseen, jota sitten koneellisesti on jäähdytetty.”

Uudistushenkeä löytyy, mutta samalla epäröidään tehdä muutoksia.

Laukkasen puheessa kaikuu vankka luotto kestävän tapahtumatoiminnan mahdollisuuksiin. Ehkä siksi, että hän on tottunut katsomaan myös haasteita silmästä silmään.

”Leditekniikka on huoltovapaampi ja monin tavoin houkutteleva teknologia. Samaan aikaan on tunnustettava, että tietty esitystekninen traditio elää yhä: uudistushenkeä löytyy, mutta samalla epäröidään tehdä muutoksia.”

rakennustyömaalla

Työmaavisiitti Tanssin talon uumeniin kesällä 2021 © Sanja Kulomaa

”Uusiin ja erilaisiin ratkaisuihin liittyy pelkoa: entä jos tulee ongelmia, kuka kantaa vastuun? Itsekin ajattelen, että varmasti tulen joltain taholta saamaan kritiikkiä siitä, miksi Tanssin talosta ei löydy perinteistä valaistusjärjestelmää. Olisi kuitenkin tuntunut älyttömältä valita teknologioita, jotka jo tässä hetkessä vaikuttaisivat vanhentuneilta vastuullisuusmielessä ja ehkä muutenkin. Toisaalta monet ovat kommentoineet ratkaisuamme, että vaikka tulisikin haasteita, pitää katsoa eteenpäin eikä taakse.”

Entäpä sitten lämmitys? Etenkin Suomen kaltaisessa maassa, missä säät ovat syksystä kevääseen viileitä, jopa hyisiä, esitystilojen lämmittäminen tuottaa merkittävän osan tapahtumien kokonaiskuormituksesta ympäristölle. Miten yleisöjen ja tanssijoiden varpaat pidetään lämpiminä näyttämöillä, katsomoissa ja taukotiloissa?

”Rakennusinfraltamme Tanssin talo on kaukolämmön piirissä, eikä esimerkiksi sähkö- tai öljylämmityksen varassa, joten pääsemme niin hyvään energiatehokkuuteen kuin tässä tilanteessa on mahdollista”, Laukkanen toteaa.

Onnistumisen edellytyksiä

Kestävää esitysinfraa rakentava toimija voi kokea ympäristövaikutuksiin liittyvien muuttujien kirjon turhauttavan moninaisena. Kuinka pitää joukkue kasassa ja katse pallossa? Petteri Laukkasen puheissa kaikuu vahva tiimihenki. Vaikuttaa siltä, että Ice Hotin päänäyttämön kulisseissa vastuullisuus on kaikkien intresseissä titteleihin katsomatta.

”Yhteisön oma strategia on erittäin tärkeä. Jos linjauksia ja periaatteita ei ole kirjattu strategiaan, tulee kiusaus sanoa, että me emme nyt priorisoi tätä vastuullisempaa ratkaisua, joka kenties on vähän kalliimpikin. Tanssin talossa meillä on yleinen vastuullisuusperiaate ja jo strategiaprosessissa on huomioitu saavutettavuus, tasa-arvo ja muut kestävään toimintaan liittyvät asiat. Tämä on mielestäni onnistumisen edellytys.”

”Kiva puoli siinä, että on perustamassa uutta organisaatiota joka aloittaa toimintansa uudisrakennuksessa, on se, että voimme alusta alkaen ottaa kestävyyskysymykset huomioon. Toisaalta se on myös hankalampaa, koska taustalla ei ole aiempaa toimintaa, jota jo kertyneen kokemuksen perusteella voitaisiin korjata.”

Jatkuvuuden merkitys liittyy olennaisesti myös Ice Hot -tapahtumatuotannon kestävyyden kehittämiseen. Kun linjauksia kestävämmille toimintamalleille laaditaan, auttaa pohjoismainen kumppaniverkosto huomioimaan laajasti eri ulottuvuudet. Lisäksi prosessin parhaat opit ja oivallukset saavat mahdollisuuden päätyä jatkokehittelyyn tulevissa tapahtumissa.

Yhteistä muutosvoimaa

Tuotannollisia ratkaisuja tehdään aina paikallisesti, joten yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden rooli on tuotantoketjujen vastuullisuuden kannalta merkittävä.

”Tanssin talolle oiva yhteistyökumppani on Ice Hot, joka painottaa toiminnassaan vahvasti kestävyys- ja vastuullisuusasioita”, toteaa Petteri Laukkanen.

Ice Hot linjaa vastikään julkaistussa ympäristöohjelmassaan pyrkivänsä keventämään aiheuttamaansa ympäristökuormaa muun muassa hyödyntämällä mahdollisimman pitkälle lähitoimijoiden palveluja esimerkiksi tarjoilujen ja painotuotteiden kohdalla. Niiden määrä myös pyritään minimoimaan.

”Tanssin talossa etsimme yhteistyökumppaneita, jotka paitsi suosivat myös innovoivat kestäviä ja vastuullisia toimintatapoja. Horisontissa näkyykin jo viitteitä siitä, että vaikkapa teatterituotannon materiaalit voidaan jatkossa saattaa uudelleenkäytettäväksi ja kiertoon sen sijaan, että esitysperiodin päättyessä lavasteista ja kalusteista tulee jätettä, kun niitä ei voida varastoida. Tällaisia toimintamalleja ja yrityksiä löytyy jo muun muassa Britanniasta ja Ranskasta, pian myös Suomesta.”

”Kestävyyden vahvistamisen ja kuormituksen vähentämisen ohella se tuottaa muutakin lisäarvoa: syntyy markkinapaikkoja palveluntarjoajille, joilta voi vuokrata vaikkapa kaksitoista rokokoo-tuolia. Tai he voivat lavastepajallaan muokata kierrätysmateriaaleja asiakkaan tarpeiden mukaan. Hyvät asiat yhdistyvät.”

Maksimaalisia positiivisia vaikutuksia voidaan saada aikaan myös kommunikoinnin keinoin. Ice Hot pyrkii innostamaan kaikki mukaan ajattelemaan ja toimimaan kestävämmin sekä käymään keskustelua aiheesta. Inspiraation ja toisilta oppimisen voimaa ei tule aliarvioida, sillä kansainvälisessä verkostossa ideat pääsevät resonoimaan laajasti.


Kolme kestävää vinkkiä esitystaloille

Vastuullisuus strategiaan. Kun vastuullisuus on jaettu arvo ja strateginen tavoite, se toimii johtamisen työkaluna ja kannustaa henkilöstöä tekemään ekologisesti kestäviä valintoja myös itseohjautuvasti.

Satsaa suunnitteluun. Mitä materiaaleja tuotannoissa ja lavasteissa käytetään ja miten? Mieti materiaalien kierto ja uudelleenkäytettävyys jo ennen kuin alat rakentaa. Hanki tarvittaessa apua asiantuntevalta kumppaniyritykseltä.

Ohjaa muutosta ja nosta esiin kestävämpien valintojen positiivisia puolia. Tee niistä osa kulttuurikokemusta viestinnän, liikkumisen, tarjoilujen ja oheistuotteiden kautta. Palvele yleisöä vaikkapa julkisen ja kevyen liikenteen reittisuunnittelulla ja muistuta kulttuurielämyksistä vailla pysäköintihuolia. Moni saattaa jättää oman autonsa kotiin ainakin seuraavalla kerralla.

Liikkeellä marraskuussa – kuolema ja ajan kuluminen läsnä festivaalin ohjelmistossa

Nykytanssifestivaali Liikkeellä marraskuussa järjestetään 4.–14.11.2021 ympäri pääkaupunkiseutua. Festivaalilla nähdään yhdentoista päivän aikana yhteensä yksitoista teosta, kaksi työpajaa ja useita keskustelutilaisuuksia. Teoksista seitsemän on kansainvälisiä vierailuteoksia.

”Halusin festivaaliohjelmiston keskittyvän täysin toisenlaisiin esitysten muotoihin, myös suhteessa ajan käsitteeseen. Tämän vuoden ohjelmistossa on vain ei-frontaalisia teoksia, erilaisia muotoja, jotka usein käsittelevät myös toisenlaista ajan tuntua.” Kerstin Schroth, festivaalin taiteellinen johtaja.

Lisää kuratoinnista ja ohjelmiston synnystä kannattaa lukea Kerstin Schrothin ja viestinnän tuottajan Heidi Hattusen keskustelusta Ajatuksia marraskuusta (linkki festivaalin sivuille).

Teoksia nähdään festivaalin aikana esitysten, elokuvien ja installaatioiden muodossa, museossa ja uimarannalla sekä postipakettina kotiin toimitettuna. Kaikki esitykset poikkeavat perinteisen näyttämöteoksen formaatista, rikkoen frontaalisen katsomoasetelman muodon.


Dominique Bru: Un Bolero © Laurent Paillier

Festivaalin avaa Dominique Brun teos Un Bolero, jonka esittää tanssija François Chaignaud sekä Sibelius-Akatemian kaksi pianistia. Tämä kiehtova 18-minuuttinen teos nähdään Helsingin Taidehallissa.

Tämän jälkeen kutsumme sinut, yhdessä Isabel Lewisin kanssa, mukaan esineiden, ihmisten, kasvien, tanssien ja tuoksujen juhlaan Stoan aulaan teoksella Occasions. Koreografioidussa tilassa esiintyy viisi paikallista tanssitaiteilijaa.

Michiel Vandevelde: Dances of Death © Illias Teirlinck

Yleisön asettuessa ympyrän muotoon, pääsemme kokemaan Michiel Vandevelden teoksen Dances of Death– voimakas kokonaisuus, jonka luo seitsemän tanssijaa ja vokalisti.

Maria Saivosalmi ja Vytautas Puidokas kysyvät videoinstallaatiossaan From Mother to Daughter, millaisia ovat perheiden sukupolviketjut, ja miten ne muuntuvat liikkeeksi?

Liikkuen unen ja fiktion rajapinnoilla, Mikko Niemistön ja työryhmän elävä installaatio ja kestollinen esitys Astral Projections sekä Niemistön sooloteos Odd Meters vievät meidät unien maailmaan.

Ofelia Jarl Ortegan teos StM avaa meille esiintyjän ja katsojan välisen suhteen rajapintaa. Sooloteos tutkii katsetta dramaturgisena välineenä.

Ainutlaatuisessa Stefan Kaegin, Judith Zaguryn ja Nathalie Küttelin luomassa elokuvateoksessa Temple du présent – Solo for octopus saamme nähdä uteliaan ja leikkisän olennon kohtaavan ihmisen. Kuka tutkii ja ketä? Kuka leikkii ja kenen kanssa?

Ingri Fiskdalin teos Diorama, yhdessä Sibelius-lukion opiskelijoiden kanssa, kuljettaa meidät ulos marraskuiseen Hietarantaan, kutsuen meidät näkemään tutun maiseman uudella tavalla.

vanha nainen istuu nojatuolissa

Andreas Bolm: Figuring Age

Boglarka Börcsökin ja Adreas Bolmin yhteisteos Figuring Age tuo esiin kolme ikääntyvää tanssijaa Budapestistä, iältään 90–101-vuotiaita. Teos koostuu kestollisesta esityksestä ja videoinstallaatiosta, jotka nähdään samanaikaisesti vierekkäisissä tiloissa.

Samara editionsin tuottama, Chiara Bersanin ja Ilaria Lemmon luoma teos, Fionde toimitetaan yhdessä Baltic Circle -teatterifestivaalin kanssa kotiovellesi postipaketin muodossa. Missä ja milloin sen koet, on sinun päätettävissäsi.

Vuoden 2021 esitysohjelmiston yhteistyökumppanit ovat: Kulttuurikeskukset Stoa ja Caisa, Espoon Kaupunginteatteri, Zodiak, Helsingin Taidehalli ja Baltic Circle.

Lisää tietoa ohjelmistosta löydät osoitteesta: https://liikkeellamarraskuussa.fi/ohjelmisto/.

Lisätietoa festivaalista löydät osoitteesta: www.liikkeellamarraskuussa.fi.

Taike jakoi koronatukea lähes 37 miljoonaa euroa

Taiteen ja luovan talouden aloilla korona-ajan vaikeudet ovat kohdistuneet hyvin laajaan joukkoon erilaisia ammattiryhmiä. Koronatukea jaettiin poikkeuksellisen monelle hakijalle. Eduskunnan lisätalousarviopäätöksen mukaisesti tässä koronahaussa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että tukea kohdennetaan taiteen ja luovan talouden toimialan ammattilaisiin eri tuotantoportaissa.

Avustukset olivat suuruudeltaan 8 000 tai 12 000 euroa. Niitä jaettiin yksityisille elinkeinonharjoittajille ja yksinyrittäjille yritystoiminnan kuluihin. 6 000 euron suuruiset apurahat kohdennettiin taiteilijan tai luovan alan tekijän ammatilliseen työskentelyyn. Avustuksen sai 464 hakijaa ja apurahan 5 297 taiteilijaa tai luovan alan ammattilaista. Päätökset perustuivat hakuilmoituksen mukaisiin arviointiperusteisiin.

Apurahat ja avustukset olivat haettavissa kesäkuussa. Taikeen tuli 6 570 hakemusta.

Koronatuen määräraha sisältyi eduskunnan toukokuussa tekemään lisätalousarvioon. Lisätalousarvion määrärahasta osa jäi käyttämättä. Taike tiedottaa myöhemmin, miten se kohdennetaan korona-ajasta toipumiseen. Vaikka yhteiskunta näyttää tällä hetkellä hitaasti avautuvan, vaikuttaa koronapandemia vielä pitkään taiteen ja luovan alan rakenteisiin ja ammattilaisten toimintaedellytyksiin.

KUN-hanke tuo tänä syksynä tanssin ja sirkuksen ammattilaiset yhteen kuntatoimijoiden kanssa

Kinetic Orchestra: Mistakes © Mikael Ahlfors

KUN-hankkeen puitteissa järjestetään syyskuussa kaksi verkkotapahtumaa: kulttuuripalvelujen ammattilaisille suunnattu webinaari 28.9. sekä teostesittelytilaisuus 30.9.

Tiistaina 28.9. järjestettävä Tanssia ja sirkusta kunnissa -webinaari on suunnattu kulttuuripalvelujen ammattilaisille, tapahtumajärjestäjille sekä tanssi- ja sirkusalan toimijoille. (Ilmoittaudu mukaan viimeistään tiistaina 27.9. klo 11.) Tarkoituksena on yhdessä pohtia, mitkä ovat toimivan yhteistyön edellytykset.

Minkälaisia palveluita taiteilijan kannattaa kunnille tarjota, ja millaista yhteistyötä tanssi- ja sirkustaiteilijat ovat kuntien kanssa tehneet? Keskustelemassa ovat muun muassa Kotkan kaupungin kulttuurijohtaja Tomi Purovaara, Kaarinan kaupungin kulttuurituottaja Maija Leino, Läntisen tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Meska sekä teatteritaiteilija Hanna-Leena Metsävainio Piste Kollektiivista Rovaniemeltä.

Lisäksi kuullaan Valtakunnallisen Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän kuulumiset, joita kertomassa on projektikoordinaattori Teemu Hokkanen. Kehittämistehtävän tavoitteena on tuoda yhteen Suomen kuntien kulttuuripalveluiden osaaminen ja kehittämistarpeet. Keväällä 2019 voimaan astunut laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa kuntia tarjoamaan palveluita, jotka vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.

Puheenvuoron saa myös Pirkanmaalla sijaitsevan Kulttuurikeskus PiiPoon toiminnanjohtaja Pilvi Kuitu, joka kertoo parhaillaan käynnissä olevasta, kulttuurin saavutettavuutta parantavasta Taidetta lähelle -pilotista.

Lisäksi Konserttikeskuksen toiminnanjohtaja Noora Herranen tulee avaamaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa LIVE-hanketta, jonka tavoitteena on edistää lapsille suunnatun esitystoiminnan saavutettavuutta. Teatterikeskuksen, Sirkuksen tiedotuskeskuksen, Tanssin tiedotuskeskuksen ja Konserttikeskuksen yhteishanke vie esittäviä taiteita koulukiertueille eri puolille maata.

Teosesittelytilaisuudessa kymmenen tanssi- ja sirkustaiteilijaa

Jotta kuntatoimijat ja tapahtumajärjestäjät pääsisivät tutustumaan tanssi- ja sirkuskentän ajankohtaisiin, tarjolla oleviin teoksiin käytännössä, webinaarikokonaisuuden toisena osana järjestetään Tanssin ja sirkuksen näyteikkuna -teosesittelytilaisuus.

Torstaina 30.9. kymmenen tanssi- ja sirkusryhmää esittelee ajankohtaisia kiertuevalmiita teoksiaan. Verkkotapahtuma on avoin kulttuuripalvelujen ammattilaisille ja muille tahoille, jotka suunnittelevat ohjelmistojaan. (Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 29.9. klo 11.) Mukana teosesittelytilaisuudessa ovat:

  • Kinetic Orchestra: Mistakes, Kuva: Mikael Ahlfors
  • Lumo Company: YlösAlas. Kuva: Mikko Pirinen
  • Race Horse Company: Chevalier. Kuva: Hannu Huhtamo
  • Johanna Nuutinen +CO: IRIS Kuva: Jukka Rajala
  • Kallo Collective: Receptionists. Kuva: Esko Mattila
  • Ilmatila: Atlas. Kuva: Tuula Jeker
  • Carl Knif Company: Kaksivärinen fuuga Kuva: Yoshi Omori
  • Blind Gut Company: Kuin kala puussa
  • KATVE [blind spot]: BOTANICUM -futuristinen kuvitelma Kuva: Pekka Pitkänen
  • The Days Project (Maria Nurmela ja Ville Oinonen)

Syksyn 2021 verkkotilaisuudet tehdään viestintäyhteistyössä valtakunnallisen Kulttuuria yhteistuumin -kehittämistehtävän kanssa.

Kohti uusia näyttämöitä -hanketta on tukenut Jenny ja Antti Wihurin rahasto.

“Uudet avaukset syntyvät kasvotusten” – Performing HEL antoi taide-elämyksiä, verkostoitumista ja tuoreita ideoita

Demojen yleisöä Espoon kulttuurikeskuksessa © Emma Vainio

Performing HEL -vieraat pääsivät tapahtuman aikana näkemään, mitä suomalaisen tanssin, sirkuksen ja teatterin kentällä tapahtuu juuri nyt. Showcasen live-ohjelmistossa oli pitchauksia, demoja ja täyspitkiä esityksiä. Mukana oli 30 uransa eri vaiheissa olevaa kotimaista taiteilijaa ja ryhmää, joilla on valmiudet kansainväliseen kiertämiseen ja työskentelyyn.

Helsinkiin saapui yhteensä kuutisenkymmentä presentteriä eri puolilta Eurooppaa. Edustettuna olivat muun muassa Lontoossa toimiva Jacksons Lane -teatteri, Budapestissa toimiva Trafó House of Contemporary Art, Barcelonassa toimiva tanssin talo Mercat de les Flors, Berliner Festspiele, Lithuanian Dance Information Centre sekä Danscentrum Sverige. Lisäksi online-osallistujiksi ilmoittautui reilut 70 toimijaa, myös kauempaa maailmalta.

“Kiinnostuin näistä teoksista ja taiteilijoista tosissani ja sovimme vierailuista”

Kööpenhaminan ulkopuolella sijaitsevan Baltoppen LIVE -teatterin johtaja Ib Jensen osallistui Performing HEL -tapahtumaan vuonna 2019 ja palasi nyt Helsinkiin.

Näytäntökaudella 2021/2022 Baltoppen LIVEn ohjelmistossa painottuu suomalainen esittävä taide. Mukana on neljä suomalaista tanssi- ja sirkusryhmää, jotka Jensen bongasi edellisestä Performing HEL:stä.

“Näin kaksi vuotta sitten Kinetic Orchestran I’m Liquidin demon, Agit Cirkin 2+2+2-teoksen pitchauksen sekä Susanna Leinonen Companyn ja nykysirkusryhmä Ilmatilan täyspitkät esitykset Nasty ja Atlas”, Jensen luettelee. “Kiinnostuin näistä teoksista ja taiteilijoista tosissani ja sovimme vierailuista.”

Teatterinjohtaja on myös tehnyt yhteistyötä Suomen Tanskan kulttuuri-instituutin kanssa. “Kulttuuri-instituutti auttaa minua levittämään tietoa ohjelmistostamme.”

Suomalaiseen esittävään taiteeseen oli tutustumassa myös kaksi toimittajaa tanskalaisesta kulttuurialan julkaisusta ISCENE. Lehden päätoimittaja Rie Hammer vaikuttui muun muassa Zodiakissa torstaina nähdystä Tiia Kasurisen teoksesta I’m not entirely here (cybersad): “Aion olla yhteydessä CPH STAGE -festivalin järjestäjiin ja suositella tätä teosta”, Hammer sanoi.

Tilaa myös uusille ideoille

Danscentrum Sverigen toiminnanjohtaja Amy Fee kuvasi perjantaina Performing HEL -tapahtuman tunnelmaa näin: “Tämä on tuntunut hyvin erityiseltä. Olemme kaikki pitkästä aikaa päässeet matkustamaan ja tapaamaan kansainvälisiä kollegoita kasvotusten.”

“On ollut mahtavaa päästä katsomaan live-esityksiä, mutta esitysten ja pitchausten väliin jäävä aika ja siinä spontaanisti syntyneet keskustelut ovat myös tärkeitä. Kun kohdataan pitkästä aikaa livenä ja kasvokkain, avautuu tilaa myös uusille avauksille ja ideoille.

“Zoom-tapaamisissa on toimittava sovittujen sääntöjen mukaan ja pysyttävä tiukasti asiassa, muuten palaverit venyvät liian pitkiksi. Mitään kovin spontaania tai luovaa ei pääse syntymään”, Fee pohti. “Täällä Helsingissä aloimme yhdessä kollegoiden kanssa ideoida jo uuttakin projektia.”


Performing HEL järjestettiin Helsingissä ja Espoossa kolmannen kerran 2.–5. syyskuuta. Pitchaustilaisuudet, demot ja esitykset olivat avoimia rekisteröityneille kutsuvieraille.

Tämänvuotisen tapahtuman järjestivät Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen, Espoon kaupunginteatterin, Svenska teaternin, Klockriketeaternin, Suomen Kansallisteatterin ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n kanssa. Lisäksi osa vuoden 2021 tapahtuman esityksistä tuli Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, Cirko – Uuden Sirkuksen keskuksen, AISTIT / coming to our senses -hankkeen ja Helsinki Biennaalin ohjelmasta.

Kokkolan Talvitanssit -festivaali jalkautuu kaupunkiin

The Days © Viktor Dimitriev

The Days / Maria Nurmela ja Ville Oinonen © Viktor Dimitriev

Tämänvuotinen Kokkolan Talvitanssit jalkautuu ohjelmistollaan monenlaisiin tiloihin – sekä esitysten että työpajojen muodossa. Festivaaliohjelmaa järjestetään Kaupungintalolla, Jungsborgilla, Keski-Pohjanmaan Konservatorion salissa, Kokkolan seudun opistossa, Taidetalo Renlundissa, Syvyys Joogan studiossa, kauppakeskus Chydeniassa sekä Hotel Seurahuoneen yökerhossa.

Festivaalin yhteydessä järjestetään valtakunnallinen tanssin ammattikentän foorumi Kiertoliike, jonka organisoinnista vastaa Tanssin talo ry sekä tanssin aluekeskusverkosto. Sisällön rakentamisessa on ollut mukana myös Kokkolan Talvitanssit.

Sekä Kiertoliike että Talvitanssit järjestetään hybridinä.

Ohjelmisto painottaa paikallisuutta ja lähellä tehtyä taidetta

Kokkolan Talvitanssit -festivaalin ohjelmistossa nähdään paikallisia esittävän taiteen ammattilaisryhmiä, kuten kehollisen teatterin ryhmä RAM Ensemble ja sirkustaiteen Torso Projekt. Festivaalin perinteinen lapsille suunnattu esitys on tanssillinen konsertti, josta vastaa keskipohjalainen työryhmä Niina Hannula (Kokkola), Juha-Matti Rautiainen (Kaustinen) ja Eleni Pierides (Kannus).

Festivaalille kauempaa saapuvat tanssitaiteilijat työskentelevät eri tavoin paikallisuuden piirissä. Torstain avajaisesityksessä chileläis-suomalainen Gabriela Ariana tanssii kokkolalaisen shamaaniviulisti Tuomas Rounakarin livemusiikkiin.

Lauantain esityksessä tanssitaiteilijat Maria Nurmela ja Ville Oinonen ottavat esitykseen mukaan kokkolalaisen +65-vuotiaan pariskunnan, joka opettelee osuutensa festivaalilla järjestettävän työpajan yhteydessä. Kyseinen brittikoreografi Theo Clincardin kiitetty nykytanssiteos The Days striimataan myös laajemmalle yleisölle.

Kokkolalaislähtöinen koreografi ja esitystaiteilija Kati Raatikainen sekä syyrialainen tanssija Angela Aldebs tuovat festivaalille tähän aikaan sopivan konseptin, Tanssia sosiaalisella etäisyydellä. Esiintyjä ja yksittäinen katsoja luovat Zoom-alustan kautta yhteisen puolituntisen hetkensä. Etäyhteyden avulla luotua tanssia pääsee myös seuraamaan Kokkolan keskustassa lauantaina.

Myös vaasalaisen Malviniemi Companyn takana on kokkolalaislähtöinen koreografi. Perjantaina juhlistetaan Mia Malviniemen perustamaa tanssiryhmää sen 10-vuotisillan muodossa.

Festivaali pyrkii syventämään taiteilijoiden ja yleisön välistä vuorovaikutusta

Esitysten lisäksi festivaalin tavoitteena on syventää yleisön ja tekijöiden välistä vuorovaikutusta ja edistää tanssitaiteen saavutettavuutta. Yleisölle tarjotaan erilaisia työpajoja sekä online-sisältöjä.

RAM Ensemblen KEHO-KROPP-esityksen valmistelussa on lähestytty nuoria kyselyllä omasta kehokäsityksestä ja -suhteesta. Malviniemi Companyn Kädet kertovat -teoksen tekstiilitaiteilija Niina Hiltunen pitää festivaalilauantaina Kokkolan seudun opistolla Luova KudontaTM -kurssin.

Vuoden 2021 Kokkolan Talvitanssit -festivaalin ohjelmiston on koonnut tanssitaiteilija ja yleisötyönasiantuntija Hanna Korhonen sekä tanssitaiteilija Eleni Pierides.

Kokkolan Talvitanssit -festivaali järjestetään Kokkolassa 26. kerran, 6.–10. lokakuuta 2021.

Suomalainen tanssielokuva palkittu New Yorkissa

Rekonstruktio / Jessica Piasecki ja Aarni Arjas

Rekonstruktio sijoittuu vuoteen 1982 ja kertoo nuorten illanvietosta. Tarina perustuu ohjaajan ja elokuvan koreografi Lassi Sairelan yhteiseen muistoon ja tositapahtumiin turkulaisen lukioluokan iltajuhlista. Päärooleissa heitä esittävät tanssijat Jessica Piasecki ja Aarni Arjas. Elokuvassa nähdään myös Kaari Martin ja Marc Gassot.

Pia Andell on ohjannut elokuvia vuodesta 1992. Hänen aiempia töitään ovat mm. palkittu lyhytelokuva Matchen ja Sara Hildénistä kertova dokumentti Mesenaatti.

Rekonstruktio kuvattiin juuri ennen koronaa ja se julkaistiin Tampereen elokuvajuhlilla maaliskuussa 2021. Elokuva esitettiin kotimaassa Espoon Cinéssä elokuussa 2021 ja on Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin ohjelmistossa syyskuussa. Rekonstruktio on nähtävillä myös YLE Areenassa.

Elokuvan on tuottanut Aino Halonen / Of Course My Films Oy.

Nordic International Film Festival on suurin pohjoismainen elokuvafestivaali Euroopan ulkopuolella ja se järjestettiin tänä vuonna seitsemännen kerran. Festivaalin isäntänä toimi muusikko Rebstar.

Juttua päivitetty 17.9.2021: lisätty linkki Yle Areenaan.

Iso joukko ulkomaisia festivaali- ja teatterinjohtajia tulee tällä viikolla Helsinkiin katsomaan suomalaista esittävää taidetta

tulevan tapahtuman ilme

Performing HEL -katselmuksen vieraista suurin osa on festivaaleille ja teattereihin ohjelmistoa valitsevia ammattilaisia kaikkialta maailmasta. Helsinkiin vieraita saapuu lähinnä eri puolilta Eurooppaa, Barcelonasta Tukholmaan.

Koronatilanteen vuoksi tapahtuma toteutetaan hybridinä ja osa ohjelmasta striimataan. ”Alusta alkaen ohjelma suunniteltiin niin, että osaa siitä voi seurata myös verkossa, koska kaikki eivät kuitenkaan vielä pysty matkustamaan”, sanoo Anni Leino, Performing HELin vastaava tuottaja.

Online-ohjelmaa seuraamaan on rekisteröitynyt yli 60 ulkomaista presentteriä, esimerkiksi isoon singaporilaiseen Esplanade-teatteriin ja japanilaiseen Setagaya-teatteriin ohjelmistoa tuottavat henkilöt sekä ammattilaisia Uudesta-Seelannista, Kanadasta, Hongkongista ja Yhdysvalloista. ”Epävarmat ajat eivät näytä vaikuttaneen kansainväliseen kiinnostukseen”, Leino iloitsee.

Taiteilijoiden ja esitysten näkeminen elävässä tilanteessa voi avata yllättäviä ovia

Performing HEL -katselmus on luotu vauhdittamaan esittävien taiteiden vientiä. Se järjestetään nyt kolmatta kertaa 2.-5.9. Katselmus, jossa voidaan tiiviissä ajassa tutustuttaa iso joukko ulkomaisia ja kotimaisia ammattilaisia kymmenien suomalaisten taiteilijaryhmien työhön, on todettu tehokkaaksi verkostoitumistavaksi.

Performing HEL:iin osallistuminen on Pohjois-Lontoon Jackson Lane -teatterin taiteelliselle johtajalle Ade Berrylle tällä kertaa erityisen ajankohtaista. ”Järjestämme Jackson Lanessa ensi maaliskuussa Pohjoismaisen sirkustaiteen festivaalin, joten on tärkeää juuri nyt nähdä, mitä Suomessa tehdään.”

Berry sanoo, ettei hän halua ottaa ohjelmistoonsa ”sikaa säkissä”, vaan haluaa oikeasti nähdä esitykset ja taiteilijat. ”Valitettavasti useinkaan videot eivät ole riittävän hyviä”, hän toteaa.

Vaikka Jackson Lane tunnetaan erityisesti nykysirkusesityksistä, Ade Berry löysi juuri Performing HEL:istä pari vuotta sitten ohjelmistoonsa Jarkko Mandelinin Kinetic Orchestran.

”Tanssia ja sirkusta ajatellaan meillä hyvin läheisinä aloina, en ole jyrkkien genrerajojen kannalla.”

Katselmuksessa esittäytyy lähes kolmekymmentä eri alojen taiteilijaryhmää

Performing HEL on avoin vain ilmoittautuneille teatteri- ja festivaalijohtajille. Tänä vuonna tapahtumassa esiintyy 27 taiteilijaa tai ryhmää. Ohjelmassa on sekä täyspitkiä että demoesityksiä. Pitchaustilaisuudessa 12 taiteilijaa esittelee teoksiaan ja keskustelee presentterien kanssa.

Avin määräysten vuoksi kaikkien esitysten ja tilaisuuksien katsojamäärää on jouduttu rajoittamaan ja tapahtuman yhteyteen suunnitellut avoimet yleisötilaisuudet on peruutettu.

Torstain Venäjä-yhteistyöhön pureutuva avajaisseminaari, How Finnish and Russian Performing Arts Professionals Collaborate despite Changing Winds? striimataan kuitenkin yleisölle.


Performing HEL järjestetään Helsingissä ja Espoossa 2.-5.9.2021. Se on kotimaisen esittävän taiteen katselmus, joka on suunnattu kansainvälisille ja kotimaisille presenttereille. Performing HEL -hankkeeseen kuuluu myös neljä kaikille esittävien taiteiden ammattilaisille avointa kansainvälistymisen työpajaa.

Vuoden 2021 Performing HEL:in järjestävät Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen, Svenska Teaternin, Kansallisteatterin, Espoon kaupunginteatterin, Klockriketeaternin ja Teatterin tiedotuskeskus TINFOn kanssa. Lisäksi osa vuoden 2021 tapahtuman esityksistä tulee Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, Cirko – Uuden Sirkuksen keskuksen, AISTIT / coming to our senses -hankkeen ja Helsinki Biennaalin ohjelmasta.

Katselmusta tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.

Atte Kilpinen Hampurin baletin solistiksi

Atte Kilpinen John Neumeierin Sylviassa © Mirka Kleemola

Atte Kilpinen John Neumeierin Sylviassa © Mirka Kleemola

Atte Kilpisen liikkeellinen tausta on show-tanssissa ja modernissa tanssissa, jota hän opiskeli Turun konservatoriossa. ”Olin aika villi lapsi ja tämän harrastuksen kautta pääsi purkamaan ylimääräistä energiaa”, hän muistelee Kansallisbaletin tanssijaesittelyssä.

Vaikkei uskoisi, baletti tuli Kilpisen elämään sattuman kautta. Kansallisbaletin pitkäaikainen balettimestari Jarmo Rastas bongasi Kilpisen tanssileiriltä ja ehdotti häntä menemään näytille Kansallisbalettiin.

Vuonna 2015 Baletin silloinen johtaja Kenneth Greve otti Kilpisen nuorisoryhmään ilman balettikoulun käymistä. Pari vuotta myöhemmin nuori lahjakkuus aloitti Kansallisbaletin varsinaisessa ryhmässä.

Hampurin baletin taiteellinen johtaja John Neumeier kiinnitti Atte Kilpisen poikkeukselliseen ilmaisuun huomiota ollessaan Helsingissä harjoittamassa Sylvia-balettiaan keväällä 2019. Neumeier nosti nuoren Kilpisen balettinsa päärooliin.

Pian tämän jälkeen Atte Kilpinen sai kutsun aloittaa tanssijana Hampurin baletissa syksystä 2020 lähtien.

John Neumeier on alun perin yhdysvaltalainen tanssitaiteilija, joka on jo vuodesta 1973 toiminut Hampurin valtionoopperan baletin taiteellisena johtajana ja koreografina.

Yleisö ei huomaa, onko jokainen piruetti täydellinen – läsnäolo on tärkeintä

Tuoreessa Rondo Classic -lehdessä Kilpinen kuvailee ensimmäisen vuoden kokemuksiaan Hampurissa. “Itsekriittinen täytyy olla, mutta yleisö ei huomaa sitä, onko jokainen piruetti täydellinen. Mutta se huomaa heti, onko läsnäoloa vai ei”, tanssija pohtii.

“Sellainen baletti, jossa ollaan muottiin jäykistyneitä, ei ole tätä päivää. En lähesty balettia muodon vaan tanssin ja liikkeen ymmärryksen kautta, ja haen siihen ilmavaa, elävää otetta”, hän jatkaa.

Juuri tätä tanssijan persoonallisuutta Hampurin baletissa arvostetaan. “John kehui keväällä kykyäni yhdistää tanssissa inhimillisyys ja eläimellisyys”, Kilpinen kertoo Rondossa.

John Neumeier teki kesäkuun lopussa kolme uutta tanssijanimitystä. Yksi heistä oli Atte Kilpinen, joka nimitettiin solistitanssijaksi syksystä 2021 alkaen.

Ruutia! pohtii kestävän kehityksen merkitystä esittävissä taiteissa ja pyyhkii pölyt klassikoista

Acting for Climate: Bark © Cosmin Cirstea

Tanssiteatteri Hurjaruuthin Ruutia!-festivaali järjestetään nyt jo 24. kerran. Vuoden 2020 festivaali peruuntui koronaviruspandemian vuoksi, ja tänä vuonna tapahtuma siirtyi keväältä syksyyn.

Vuosien varrella Ruutia!-festivaalilla ovat vierailleet monet kansainväliset huippuryhmät, kuten ranskalainen Nathalie Pernette, italialainen Compagnia TPO ja ruotsalainen Claire Parsons co. Tänä vuonan ohjelmisto painottuu kotimaisiin tekijöihin.

Öttiäiset nousi ohjelmistoon Hurjaruuthin kesäresidenssistä

Rae Reinvallin ja Rasmus Witikan Öttiäiset tutkii evoluutiota ja hyönteisten elämää scifi-luontodokumentin hengessä sirkuksen keinoin. Luonnon muuttuessa historian saatossa ja tulevaisuudessakin hyönteisetkin joutuvat sopeutumaan selviytyäkseen. Sirkusesityksen pääosassa ovat hyönteismaailman evoluution mestarit puujalkahämähäkki ja tuunaajakuoriainen.

Öttiäiset on Hurjaruuthin taiteilijoille tarjoamasta kesäresidenssistä ohjelmistoon noussut teos ja se palkittiin vuonna 2020 Lastenteatterin ideahautomon Pikku-Itu -palkinnolla.

Kansainvälisen Acting for Climate -ryhmän Bark (NO/SE/FI/DE/DK) vie nykysirkuksen puiden latvoihin. Bark on paikkasidonnainen kävelyteos, joka tuodaan ja luodaan uudelleen paikalliseen metsään kunkin alueen erityislaatuisuuden mukaan. Esitys yhdistää ryhmäakrobatiaa, vertikaalitanssia, fyysistä teatteria ja tanssia äänimaisemiin ja runolliseen tekstiin. Bark käsittelee yhteyttä toisiimme ja luontoon, ilmastonmuutosta ja sosiaalisen muutoksen mahdollisuutta. Kaikki tapahtuu puissa, puiden kanssa ja niiden ympärillä.

Bark esitetään itähelsinkiläisessä metsässä, ja esitysvierailu toteutetaan yhteistyössä Kulttuurikeskus Stoan kanssa.

Ruutia!-festivaalin oheisohjelmistossa järjestetään myös ammattilaisille suunnattu keskustelutilaisuus ja työpaja, joka kutsuu kehittämään ajattelua ja jalostamaan kestävän kehityksen toteutumista näyttämötaiteessa.

Hurjaruuthin klassikkoteos sai uuden ilmeen ja Gallen-Kallelan maalaus muuttui tanssiksi

Tanssiteatteri Hurjaruuthin Arvaa mitä? Arvaa mitä! on interaktiivinen stream-esitys. Katutanssin ja nykytanssin liikekielistä ammentava teos kutsuu vuoropuheluun tanssijoiden ja yleisön välillä – arvoitusten, leikin ja haaveilun kautta. Neljä uuden sukupolven taiteilijaa Selma Kauppinen, Pie Kär, Laura Palanne ja Marika Peura ovat päivittäneet Hurjaruuthin 1980-luvun hittiteoksen Arvaa mitä? nykyaikaan. Uudistettu versio on luotu teatterin 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ja ajankuvaan sopien järjestetään interaktiivisena Zoomissa.

Koreografi Joona Halosen Poika ja varis on osa Hurjaruuthin Pölyt pois klassikoista! -sarjaa ja sai ensi-iltansa vuonna 2020. Kipinä esitykseen on syntynyt Akseli Gallen-Kallelan klassikkomaalauksen pohjalta. Kokemuksellisessa esityksessä lapset pääsevät myös itse astumaan hetkeksi taiteilijan rooliin. Pidetty esitys avaa tilaa mielikuvitukselle ja synnyttää keskustelua myös teatterikokemuksen jälkeen.

Tanssiteatteri Minimin Atlas on absurdin humoristinen katuperformanssi pään pyörälle saattavassa maailmassa, jossa esiintyjät suojautuvat jatkuvaa pyörimistä vastaan avaruuskypärin etsien pehmeää laskeutumisalustaa. Pään painoa kannattava atlasnikama joutuu koville esiintyjien tavoitellessa kehollista tasapainoaan elektronisen musiikin muuttuvassa sykkeessä.

Tulossa olevat julkisen rahoituksen leikkaukset kohdistuvat kenttään epätasaisesti 

Julkisen rahoituksen tilanne ja varoitus tulossa olevista leikkauksista kiinnostivat tilaisuuden kuulijoita yhtä paljon kuin tukala koronarajoitustilanne ja odotettavissa olevat toimenpiteet.

Pari viikkoa sitten julkistetussa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) budjettiehdotuksessa taiteen ja kulttuurin määrärahoihin vuonna 2022 varataan 578 miljoonaa euroa, joka on kolme miljoonaa vähemmän kuin vuonna 2021.

Valtiosihteeri Tuomo Puumala

Valtiosihteeri Tuomo Puumala (OKM) muistutti, että esittävä taide on kuitenkin saamassa 8,5 miljoonaa euroa lisää alan rahoitusuudistukseen, käytännössä uudistuneen valtionosuusjärjestelmän (vos) toteuttamiseen, mutta osa summasta ohjataan vapaalle kentälle.

Puumala kertoi, että haku uuteen vos-järjestelmään on päättynyt: kaikki vanhat valtionosuusrahoitusta saaneet hakivat mukaan ja uusia halukkaita oli 30. Musiikin alalta hakemuksia tuli kahdeksan ja loput 22 tulivat muilta esittävän taiteen aloilta. Päätökset tulevat lokakuun aikana.

Valtiosihteeri Puumala ei pystynyt vielä tarkemmin kertomaan, miten edellä mainittu lisärahoitus jakautuu vossien ja vapaan kentän kesken. Asiaan vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon uusia toimijoita vos-järjestelmään otetaan ja miten tämä puolestaan heijastuu vapaan kentän toimijoiden määrään ja rahoitukseen.

Rahoitusuudistuksen toteuttamiseen varattu 8,5 miljoonaa euroa on budjettiin kirjattua rahaa, johon veikkaustuottojen pudotuksista johtuva noin 8 % arvioitu leikkaustarve ei ensi vuonna osu. Tässä kohtaa Puumala myönsi, että leikkaukset kohdistuvat kenttään epätasaisesti, miinusta tulee nimenomaan niille, jotka ovat Veikkauksen edunsaajia.

Lisäleikkauksia seuraavina vuosina, nyt EU:n elpymispaketista ohjataan tukea myös taide- ja kulttuurialoille

Laskusuunnalle ei näy loppua. ”Seuraavalla kierroksella joudutaan tekemään vielä lisäleikkauksia”, Puumala totesi.

Valtiosihteeri Puumala on mukana rahapelituotoilla rahoitettujen toimintojen uutta rahoitusmallia suunnittelevassa työryhmässä. Todennäköisintä on että jotenkin toimintoja siirretään rahoitettavaksi valtion budjetista, ja uudistus on tarkoitus toteuttaa jo vuonna 2024.

Iso kysymys Puumalan mukaan tällä hetkellä on tulevan rahoituksen taso. Erityisen hankalan asiasta tekee se, että väliin tulevat eduskuntavaalit ja hallitus vaihtuu.

Valtiosihteeri Puumala kertoi tilaisuudessa ajankohtaista myös koronarajoituksia ja -tukia koskevista asioista. Opetus- ja kulttuuriministeriössä  ei ole vielä keskusteltu siitä, onko mahdollisesti tulossa vielä yksi koronatukipaketti ja miten sen kohdistettaisiin.

Sen sijaan EU:n elpymispaketin Suomen osuudesta on tulossa vielä syksyllä opetus- ja kulttuuriministeriöstä myönnettäväksi 4 miljoonaa euroa. EU:n ohjelmassa on ollut vahva uuden luomisen ja kestävän kasvun näkökulma, vanhoja rakenteita ei ole tarkoitus tällä tuella pönkittää, totesi Puumala. Ministeriössä ei ole vielä päätetty, kenelle ja miten tuleva haku kohdistetaan.

Koronapassista ja 2 metrin turvavälien poistamisesta Puumala totesi, että todennäköisintä on, että ne vaativat lainsäädäntöä. Se puolestaan tarkoittaa, että kiirehtienkään laki tuskin eduskuntaan pääsee ennen lokakuun loppupuolta. Tämän tilaisuuden aikana ei vielä tiedetty, mikä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston koronarajoituksia ja niiden mahdollisia helpotuksia koskeva uusi viesti.

Avin tiedote tuli iltapäivällä 27.8. Helpotuksia toivonut ja vaatinut ala sai sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeestä huolimatta kylmän suihkun niskaansa: pääkaupunkiseudulla rajoitukset pysyvät toistaiseksi ennallaan.


Ajankohtaistilaisuudesta on saatavilla tallenne. Katso ohjelma ja lisätietoa täältä ›

Peeping Tom ja muita isoja kansainvälisiä vierailuja Kuopioon loka-marraskuussa

”Tässä hetkessä tuntuu tärkeältä muistuttaa tanssin keinoin, että maailmassa on yhä muutakin kuin pandemia. Peeping Tom ja Shobana Jeyasingh Dance kuljettavat yllätyksellisiin ja omintakeisiin maailmoihin, joita hallitsevat alitajuiset näyt”, kertoo Kuopio Tanssii ja Soin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku.

Shobana Jeyasingh Dance esitys kirkossa

Shobana Jeyasingh Dance Company: TooMortal. © Yaron Abulafia

Kuopiossa nähdään esimerkiksi englantilaisen Shobana Jeyasingh Dance -ryhmän Venetsian biennaalissa 2012 kantaesitetty TooMortal. Se on arvostelumenestys, jonka The Guardian-lehti valitsi 20 parhaan 2000-luvulla luodun tanssiteoksen joukkoon. Teos esitetään Männistön kirkossa Kuopiossa sekä Iisalmen Pyhän Ristin kirkossa.

Esityksestä.

Peeping Tom: Kind (Child). Chor. Gabriela Carrizo & Franck Chartier © Oleg Degtiarov

Peeping Tom on täysin uraauurtavan estetiikan ja oman, outoihin mittoihin venyvän liikelaatunsa kehittänyt ryhmä Belgiasta. Sen teosten maailma on nyrjähtänyt, kiehtova ja välillä epämukava. Lukuisia palkintoja saaneen ryhmän esitykset ovat kysyttyjä kaikkialla maailmassa. Kuopiossa nähtävä Kind (Lapsi) on surrealistisen perhetrilogian päätösteos.

Kuopioon saadaan lokakuussa myös Cristiana Morganti, joka on tehnyt pitkän uran Tanztheater Wuppertal Pina Bauschin solistina ja esiintynyt elokuvissa Pina (Wim Wenders 2011) ja Puhu hänelle (Pedro Almodovar 2002).

Monipuolista ohjelmaa jatkavat Caleb Teicher ja Nic Gareiss (USA) leikkimielisellä esityksellään, jossa steppi, jazz, swing, lindy hop, clogging ja irlantilainen tanssi sulautuvat tekijöidensä käsissä ja etenkin heidän jaloissaan valloittavaksi kokonaisuudeksi.

Ihmiskehon ihmeellisyydestä muistuttavat virtuoosimaisella liikekielellä juhlivat GN | MC Kataloniasta ja Andonis Foniadakis Company, jonka kymmenelle tanssijalle ja viidelle muusikolle luotu teos vie yleisön intohimoiselle matkalle kreetalaiseen sielunmaisemaan.

Jo elo-syyskuun vaihteessa 21.8.-5.9. festivaali tuo Kuopion keskustaan William Forsythen vuorovaikutuksellisen installaation Untitled Instructional Series.

Kuopio Tanssii ja Soin syksyn ohjelmisto jatkuu 21.11.2021 asti.

Jyväskylässä järjestetään ensimmäistä kertaa butoh-festivaali elokuun lopussa

”Butoh’n rikkaus on mielestämme siinä, että sitä voi lähestyä monelta kannalta. Ken Mailla on vuosikymmenten kokemus erilaisista esittävän taiteen muodoista, taistelulajeista sekä joogan ja zen-filosofian perinteistä. Hän yhdistää näitä  kiehtovalla tavalla butoh’oon. Arvaamme, että jokainen löytää hänen ohjauksessaan juuri itselleen sopivan tavan tanssia. Festivaalityöpajaansa hän toivottaa tervetulleeksi aiempaan kokemukseen katsomatta”, kertovat Anthoni Levonsaari, Ella Valkola ja Johanna Hurme, festivaalin työryhmä.

Kolmen päivän festivaali tulee sisältämään paljon erilaisia työpajoja, esityksiä ja yhteistä illanviettoa liikkeen ja tanssin parissa. Ken Main lisäksi nähdään viikonlopun aikana teoksia mm. Yukina Yamamotolta & Tuuli Mallalta & Mari Mäkiöltä, Maanväeltä, Minja Mertaselta, Emilia Liimataiselta & Jaakko Kuikalta sekä Sonja Kilpeläiseltä.

”Vaikkemme tietoisesti valinneet teemaa tämän vuoden festivaalille, luonto ja keho osana laajempaa luontoa ovat läsnä monessa teoksessa. Lisäksi kaikkia yhdistää mielestämme se, että ne antavat tilaa läsnäolijoiden omille havainnoille, kokemuksille ja tulkinnoille. ’Oikeaa’ tai ‘väärää’ tapaa katsoa teosta ei ole – jo se voi itsessään olla puhdistava kokemus.”

Butoh on 1950-luvun lopun Japanissa syntynyt nykytanssin ja tanssiteatterin muoto, jonka yhtenä pyrkimyksenä oli synnyttää uudenlaista liikettä ja tanssi-ilmaisua. Sen perinteet ovat yhä vahvasti sidoksissa japanilaiseen kulttuuriin, josta esimerkiksi osa liikkeen tuottamisen menetelmistä on peräisin.

”Kolmipäiväinen festivaali on harvinaislaatuinen läpileikkaus butoh’sta Suomessa. Olemme saaneet ohjelmistoomme upean kirjon tanssitaiteilijoita, maamme huippuja. Tavoitteena onkin saada festivaalista jokavuotinen perinne Jyväskylään”, tuotantotiimi toteaa.

 

Kymmeniä kansainvälisiä presenttereitä tulossa Helsinkiin – uudet koronarajoitukset hankaloittavat Performing HEL -katselmusta

Carl Knif A Dream Play

Carl Knif Companyn A Dream Play on määrä esittää Performing HEL -katselmuksessa, Svenska Teaternissa. Kuva Valtteri Kantanen.

Performing HEL:issä kansainvälisille presenttereille esittäytyy 27 kotimaista taiteilijaa tai ryhmää. Tapahtumaa on valmisteltu pitkään ja kahden metrin turvaväleihin on varauduttu, mutta yleisön jakaminen 25 hengen erillisiin lohkoihin on ylivoimaista tapahtuman ohjelmiston tuottavissa teattereissa.

Kansainvälisiä vieraita on tulossa paljon. On ilmiselvää, että pari viikkoa ennen tapahtuman alkua heidän matkajärjestelynsä on suurimmaksi osaksi jo tehty.

”Epävarmat ajat eivät näytä vaikuttaneen kansainväliseen kiinnostukseen”, iloitsee Anni Leino, Performing HEL:in vastaava tuottaja. ”Kaikki eivät kuitenkaan vielä pysty matkustamaan, joten alusta alkaen ohjelma suunniteltiin niin, että osaa siitä voi seurata myös verkossa.”

Avin uusien rajoitusten myötä tapahtumaa joudutaan kuitenkin rajoittamaan siten, että esityksiin ja tilaisuuksiin voidaan ottaa vain rajoitettu määrä katsojia. Lisäksi tapahtuman yhteyteen suunnitellut avoimet yleisötilaisuudet joudutaan peruuttamaan. Venäjän ja Suomen esittävän taiteen yhteistyötä käsittelevää avajaisseminaaria voi seurata etänä.

“Rajoitukset eivät anna Suomesta kovin kulttuurimyönteistä kuvaa”

Muuttunut tilanne voi näyttää yllättävältä kansainvälisten vieraiden silmin, sillä monet heistä tulevat maista, joissa koronatartuntoja on paljon enemmän, mutta rajoituksia on jo höllennetty koronapassin tai rokotustodistusten ansiosta.

”Tämä on absurdia. Nämä vieraat, joilla on kaksi rokotusta tai koronapassi, voivat matkustaa Suomeen, istua yli 25 hengen tiloissa junassa tai lentokoneessa, mutta esitystilaan he eivät voi Suomessa mennä”, tokaisee Leino.

”Ehkä sovimme heille taiteilijatapaamisia sitten sporttibaariin!”

Demoesitykset ja pitchaukset järjestetään näillä näkymin striimattuina tapahtumina ja niihin liittyvät tapaamiset taiteilijoiden kanssa pyritään toteuttamaan kasvokkain rajoitusten edellyttämällä tavalla. Jos rajoituksiin tulee lievennyksiä ennen syyskuuta, pystytään vieraat näissäkin tilaisuuksissa ottamaan teatterisaleihin seuraamaan live-esiintymisiä.

”Meidän intresseissämme on tietenkin järjestää turvallinen tapahtuma ja noudatamme määräyksiä. Vaikea vuosi ei ole horjuttanut uskoamme valoisampaan tulevaan – vaikka esittäviin taiteisiin kohdistuvat rajoitukset eivät annakaan Suomesta kovin kulttuurimyönteistä kuvaa”, Leino pohtii.

Performing HEL järjestetään Helsingissä ja Espoossa 2.-5.9.2021.


Performing HEL on kotimaisen esittävän taiteen katselmus, joka on suunnattu kansainvälisille ja kotimaisille presenttereille.

Vuoden 2021 Performing HEL:in järjestävät Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen, Svenska Teaternin, Kansallisteatterin, Espoon kaupunginteatterin, Klockriketeaternin ja Teatterin tiedotuskeskus TINFOn kanssa.

Lisäksi osa vuoden 2021 tapahtuman esityksistä tulee Zodiak – Uuden tanssin keskuksen, Cirko – Uuden Sirkuksen keskuksen, AISTIT / coming to our senses -hankkeen ja Helsinki Biennaalin ohjelmasta. Tapahtumaa tukee opetus- ja kulttuuriministeriö.

OuDance-festivaali tuo syyskuussa tarjolle komeaa kotimaista tanssitaidetta

OuDance-festivaali järjestetään Oulussa 15.-19.9.2021.
Sen kotimaisuusaste on 100 %.

OuDance2021 Susanna Leinonen Company

Susanna Leinonen Company: TOXIC © Roosa Oksaharju

Festivaalia järjestävän JoJon – Oulun Tanssin Keskuksen ohjelmistotyöryhmä päätti jo keväällä koronatilanne huomioiden ja ennakoiden, että festivaali toteutetaan vuonna 2021 kokonaan kotimaisten taiteilijoiden voimin.

Festivaalilla nähdään seuraavat teokset:

  • Carl Knif Companyn Kaksivärinen fuuga
  • Wilma Seppälän ja Onni Toivosen Amalgam
  • Race Horse Companyn Chevalier
  • Susanna Leinonen Companyn TOXIC
  • Willman Dance Companyn Keisarinnan uudet vaatteet
  • Tanssielokuvaohjelmistossa nähdään Sivuun Ensemblen tuottama, koreografi Ninni Perkon Kylmäketju.

Lipunmyynti festivaalin esityksiin aukeaa keskiviikkona 18.8. Lippuja tulee myyntiin koronarajoitukset huomioiva määrä eli rajoitetusti.

Festivaalin ohjelmistoon oli avoin haku ja hakemuksia tuli yhteensä 41, joistsa kolme oli kansainvälisiltä työryhmiltä. Kansainvälisten hakemusten määrä oli poikkeuksellisen alhainen, mikä voidaan ajatella johtuvan vielä koronaepidemian vaikutuksesta matkustamiseen.

OuDance-festivaalilla järjestetään esitysten lisäksi kursseja ja työpajoja niin alan ammattilaisille kuin kaikille asiasta kiinnostuneille:

Kansainvälisesti tunnetun koreografi Susanna Leinosen repertuaari- ja tekniikkaworkshop on suunnattu ensisijaisesti tanssin ammattilaisille ja ammattiopiskelijoille.

Tanssitaiteen tohtori Kirsi Törmi kouluttaa festivaalilla kaksi eri kokonaisuutta: alan ammattilaisille on tarjolla Tanssitaide ja hyvinvointi -koulutus työssäjaksamisen ja työstä palautumisen tukemiseksi ja kaikille asiasta kiinnostuneille on puolestaan tarjolla TRE (Tension, Stress & Trauma Releasing Exercices) -aloituskurssi.

Lisätietoja festivaalin nettisivuilla.

“Tilanne on järjetön!” Tanssiala ei sulata avin uusia rajoituksia pääkaupunkiseudulla

Oopperatalon lämpiö on ollut yhdeksän kuukautta tyhjillään © Mirka Kleemola

Oopperatalon lämpiö on ollut yhdeksän kuukautta tyhjillään © Mirka Kleemola

Aluehallintoviraston torstaina 12.8. esittämien uusien koronarajoitusten mukaan pääkaupunkiseudulla järjestettävien esitystilaisuuksien katsomot tulisi jakaa lohkoihin, joissa kussakin on enintään 25 ihmistä. Jokaiselle lohkolle tulisi olla omat kulkureitit, palvelut (kuten WC:t) sekä tapahtumahenkilökunta. Lohkot voisivat käyttää samoja palveluja, jos niiden käyttöä olisi mahdollista porrastaa, pintoja välissä puhdistaen.

Uudet koronarajoitukset tulevat voimaan Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kuntien alueilla 20.8. ja jatkuvat 12.9. asti.

Oopperatalo luottaa omaan kokonaisturvallisuusarvioonsa

Kansallisooppera ja -baletti on ilmoittanut aloittavansa esityskautensa perjantaina 20.8. eli samana päivänä kuin uudet rajoitukset astuvat voimaan – kuitenkin jakamatta katsomoja lohkoihin. Talon johto pitää lohkosysteemiä mahdottomana toteuttaa ja uskoo, että sen sijaan toteutettavat järjestelyt varmistavat yleisön riittävän turvallisuuden.

Gita Kadambi © Heikki Tuuli

Gita Kadambi © Heikki Tuuli

“Salissa on kahden metrin turvavälit, ja lisäksi meillä ei ole enää voimassa suositusta maskeista, vaan maskiedellytys. Tarjolla on kirurgisten kasvomaskien lisäksi myös FFP2-maskeja”, Kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi kertoo. FFP-hengityksensuojaimet suojaavat käyttäjäänsä ilmateitse leviäviltä hiukkasilta tehokkaammin kuin tavalliset kirurgiset maskit.

“Lisäksi salista poistumista ohjataan niin, että turvavälit saadaan pidettyä”, Kadambi vakuuttaa.

Tartuntatautilain pykälä 58d:ssä linjataan, että lähikontaktia tulee covid-19-epidemian leviämisen estämiseksi välttää sisätiloissa. Lähikontaktilla tarkoitetaan oleskelua sisätilassa alle kahden metrin etäisyydellä muista ihmisistä yli 15 minuutin ajan, tai fyysistä kontaktia muiden kanssa.

“Perustamme järjestelymme kokonaisturvallisuusarvioon sekä siihen, että tartuntataukilaki 58d -pykälä on nyt voimassa”, Gita Kadambi linjaa.

Uskon vahvasti, että kulttuuritoimijoiden hädänalaista tilaa tullaan pian helpottamaan

Kun aluehallintoviraston oheistukset tulivat viime torstaina julki, samana iltana valtioneuvoston usean ministerin ja kansanedustajan – muun muassa Sanna Marinin – suunnalta tuli selkeää viestiä siitä, että kevennyksiä on luvassa.

“Uskon vahvasti, että kulttuuritoimijoiden hädänalaista tilaa siitä, miten esitystoimintaa voidaan avata, tullaan pian helpottamaan”, Kadambi sanoo.

Tero Saarinen Companyssa lohkomisajatusta pidetään mahdottomana toteuttaa

Tero Saarinen Companyn Transit-teos saa Suomen ensi-iltansa Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa 19.8. – eli päivää ennen uusien rajoitusten voimaan astumista. “Ensimmäinen esitys menee vielä vanhoilla säännöksillä, joihin olimme toki jo varautuneet”, TSC:n toiminnanjohtaja Iiris Autio sanoo.

Tero Saarinen Company: Transit © Carl Thorborg

Tero Saarinen Company: Transit © Carl Thorborg

Aution mukaan katsomon lohkominen tuntuu järjettömältä ajatukselta. Nyt ryhmä odottaa aluehallintoviraston uutta linjausta, mutta jos rajoitukset eivät muutu, on mahdollista, että Tero Saarinen Company seuraa Kansallisoopperan ja -baletin esimerkkiä.

“Odotamme avin seuraavaa päätöstä, mutta esitykset pidetään joka tapauksessa. Lohkoajatus on täysin älytön, eikä sitä voi toteuttaa”, Autio kiteyttää.

“Toki otamme kaikki mahdolliset opetusministeriön suositukset huomioon kahden metrin turvaväleineen ja maskeineen. Lisäksi yleisömme keski-ikä on sen verran korkea, että valtaosalla on jo kaksi rokotusta.”

KokoTeatterin katsomo taipuu viipalointiin

Tanssija-koreografi Nina Viitamäen teoksen Seinää tuijottavat naiset ensi-ilta on 21.8. KokoTeatterissa Helsingissä. Esitykset aiotaan toteuttaa tuolloin voimassa olevien rajoitusten mukaisesti.

“Emme aio perua mitään. Vaikka avin rajoitukset jäisivät voimaan, yritämme puljata niiden kanssa. Perumisia on viime aikoina tehty ihan riittämiin”, teatterinjohtaja Anna Veijalainen sanoo.

Odotamme kovasti, että avin ohjeet ehdittäisiin peruttaa ennen niiden voimaantuloa

KokoTeatterin rakenne taipuu rajoituksiin käytännössä hyvin. Muutama vuosi sitten rakennettu uusi näyttämö koostuu toisistaan irrotettavista palikoista.

“Jaamme katsomon kolmeen osaan, ja otamme yleisön sisään porrastetusti, 10 minuutin välein. Lisäksi uloskäynnit kulkevat tarvittaessa eri ovista”, Veijalainen kertoo. “Mietimme vielä, että pitääkö lohkojen väliin esimerkiksi laittaa pleksiä. Monet tahot tuntuvat tekevän nyt niin, että lohkojen väliin jätetään välimatkaa tai laitetaan opastenauha. Säännöt ovat hyvin monitulkintaisia – mitä mikäkin sana kenellekin merkitsee.”

“Mekin kuitenkin odotamme kovasti, kuten monet alalla, että avin viimeisimmät ohjeet ehdittäisiin vielä peruuttaa ennen niiden voimaantuloa”, Anna Veijalainen summaa.

Zodiakin Stoan esitysten katsomokapasiteetista käyttöön kymmenesosa

Zodiak – Uuden tanssin keskuksen syksyn aloittaa kaksi ulkona esitettävää ja koettavaa teosta. Helsinki Biennaalin ohjelmistoon kuuluva, Jukka Tarvaisen ja Joni Kärkkäisen toiminnallinen yhteisteos Muuri esitetään Töölönlahden nurmella. “Tila on rajaamaton, ja teosta voi tulla katsomaan maksutta läheltä tai kaukaa. Muurin suhteen ei siis ole huolta katsojarajoituksista”, Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula toteaa.

Toinen ensi-ilta on Koreografi Kira Riikosen ja esitystaiteilija Tuukka Jukolan ideoima Cycle City, jonka yleisö kokee polkupyörällä ympäri kaupunkia ajaen. “Teokseen on yhteinen lähtö, mutta yleisö ei kuitenkaan etene laumana. Otamme yhteen esitykseen 40 ihmistä kerrallaan”, Tenhula selvittää.

Syksyn seuraavat esitykset sijoittuvat Zodiak Stagelle, jonka kapasiteetti on 75 katsojaa. Nyt sisään otetaan kahden metrin turvaväleillä 25 katsojaa per esitys. “Tila on sen verran pieni, että turvavälien ja tilan lohkoistamisen yhdistäminen olisi mahdotonta.”

Sonya Lindfors: camouflage © Tuukka Ervasti

Sonya Lindfors: camouflage © Tuukka Ervasti

Lokakuun puolivälissä Zodiakin ohjelmistossa saa vihdoin ensi-iltansa Sonya Lindforsin camouflage. Esityspaikkana toimivassa kulttuurikeskus Stoassa on 240 katsomopaikkaa, mutta Helsingin kaupunki antaa tällä hetkellä myyntiin 25 lippua per esitys.

“Omalla Zodiak Stage -näyttämöllämme pystymme siis täyttämään kolmanneksen katsomoon volyymista, ja jos tilanne ei muutu, Stoassa yhden kymmenesosan”, Ari Tenhula summaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotus valtion talousarvioon 2022 julki

Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa valtion vuoden 2022 talousarvioesitykseen hallinnonalalleen 7,3 miljardia euroa. Taiteen ja kulttuurin määrärahoihin ehdotetaan varattavaksi 578 miljoonaa euroa, joka on noin kolme miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2021 varsinaisessa talousarviossa.

Ministeriön tavoitteena on saada taiteen ja kulttuurin tekeminen, tuotanto, kulutus ja käyttö palautumaan mahdollisimman hyvin koronaepidemian aiheuttamaa kriisiä edeltävälle tasolle.

VOS-järjestelmän uudistukseen lisärahoitusta

Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan ja uudistukseen esitetään aiempien päätösten mukaisesti jo toteutettujen lisäysten lisäksi 8,5 miljoonan euron lisärahoitusta vuodesta 2022 lähtien.

Luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston pääomittamiseen esitetään osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 15 miljoonaa euroa. Taiteilija-apurahojen tasoa esitetään korotettavaksi hallitusohjelman mukaisesti siten, että niihin kohdistetaan 0,4 miljoonan euron lisärahoitus vuodesta 2022 alkaen aiemmin tehdyn 1,4 miljoonan euron korotuksen lisäksi.

Harrastusten Suomen malli edistää lasten ja nuorten hyvinvointia

Lasten ja nuorten harrastustoimintaan kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti vuosittain 14,5 miljoonaa euroa. Tämä ns. Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen, ja tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Tämä edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Liikuntapolitiikan päämääränä on väestön fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan lisääminen, eettisen kilpa- ja huippu-urheilun edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantaminen. Erityisesti liikkumattomuuden ja liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamiin yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin vastataan toimeenpanemalla valtakunnallista Liikkuvat-ohjelmaa. Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan 141 miljoonaa euroa.

Rahapelitoiminnan tuottojen alentumista kompensoidaan 80 prosenttia

Merkittävä osa valtion kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyön menoista rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista. Rahapelitoiminnan tuoton alenemaa kompensoidaan opetus- ja kulttuuriministeriön sektorilla lisäämällä talousarviorahoitusta ja jatkamalla arpajaisveron alennusta. Kompensaatio kattaa reilut 80 prosenttia Veikkauksen tuoton alenemasta ja tarkoittaa edunsaajien rahoitukseen noin 8 prosentin laskua.

Hallitus on päättänyt perustaa työryhmän pohtimaan Veikkauksen ja Veikkauksen edunsaajien rahoituksen tulevaisuutta.

Opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiehdotus on valmisteltu keväällä, ja se tuli julkiseksi 13. elokuuta valtiovarainministeriön annettua oman ehdotuksensa valtion talousarvioksi.

Hallituksen talousarvioesityksestä 2022 päätetään budjettiriihessä 7.-8. syyskuuta.

Kiertoliike 2021: Keskustelua tarvitaan ja se koskettaa kaikkia alalla

Seitsemättä kertaa järjestettävän Kiertoliikkeen olemassaolon tarkoitus on kerätä yhteen tanssialalla toimivia ihmisiä laajasti, kaikkialta Suomesta, kaikilta tanssin osa-alueilta ja kaiken ikäisiä. Tänä vuonna ammattilaistapahtuma järjestetään Kokkolassa, Talvitanssien aikaan lokakuussa, ja sitä on alusta asti lähdetty suunnittelemaan hybriditapahtumana, jossa etäosallistuminen on yhdenvertaista paikallaolon kanssa.

Kiertoliikkeen järjestäjät, kolme naista

Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen henkilökuntaa: toiminnanjohtaja Annika Sillander, kulttuurituottajaharjoittelija Inkeri Autio, tuottaja Pia Murto

Alan ainoana ammattilaistapahtumana Kiertoliikkeen tärkeä rooli on avata keskustelua ajankohtaisista asioista ja toimia kohtaamispaikkana.

”Me sisältötyöryhmässä haluamme käyttää nimenomaan termiä tanssin ammattilainen, koska ammattilaisia on niin taiteilijuuden parissa toimivia kuin pedagogeja, eri tanssilajien tai soveltavan taiteen parissa työskenteleviä, ja monien työnkuva on tosi hybridi”, kertoo Annika Sillander, Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtaja. ”Tämä tapahtuma on ihan kaikille”, hän painottaa.

Tämä tapahtuma on ihan kaikille – Annika Sillander

Tänä vuonna ajankohtaiseksi teemaksi tunnistettiin tanssin ammattilaisten työnkuvan muuttuminen nyt ja tulevaisuudessa. Polttavana puheenaiheena kentällä on jo pitkään ollut erityisesti freelanceriuden haastavuus, jota pandemia ja rajoitukset ovat entisestään pahentaneet. Paljon on pohdittu sitä, missä muodossa taide tänä aikana ylipäänsä voi toteutua.

Kokkolassa järjestettävässä tapahtumassa tullaan myös puhumaan siitä, millainen on tanssiammattilaisen työnkuva haja-asutusalueella. Sillander muistuttaa, että pienemmillä alueilla on toisenlaisia mahdollisuuksia kuin suurissa kaupungeissa, esimerkiksi kontaktien ja verkostojen luominen on helpompaa. ”Silti vielä kohtaa asennetta, että isoissa ympyröissä työskentely olisi jotenkin tärkeämpää, arvokkaampaa.”

”Sisältötyöryhmälle on ollut tärkeää myös tuoda esille, kuinka katsoa eteenpäin, millaisia työkaluja voidaan saada siihen, ja että tapahtuma antaisi nostetta ja toivoa”, Sillander sanoo.

Kiertoliike haluaa luoda toivoa ja yhteenkuuluvuutta alalle

Tanssialalla monet työskentelevät itsenäisesti ja kokevat olevansa aika yksin. Kiertoliike on omiaan vastaamaan kollegiaalisuuden ja yhteenkuuluvuuden tarpeeseen. Ehkä kohtaamiset ja jakaminen ovat niitä työkaluja, joiden avulla luodaan toivoa tulevaisuuden kehittymiseen.

”Me kaikki tarvitsemme kollegoja, yhteisöllisyyden kokemusta. Kiertoliike on tapahtuma, jossa voi tavata vertaisia, jakaa asioita jotka mieltä askarruttavat, ja ennen kaikkea tavata toisia, kohdata, keskustella ja luoda uusia kontakteja”, Sillander kuvailee.

Kiertoliikkeen ohjelmassa onkin varattu aikaa keskusteluille, joita fasilitoidaan. Aamupäivän pääpuheenvuorojen jälkeen on aina keskustelu, jossa pari taiteilijaa nostaa esiin tunnistettavia esimerkkejä omasta todellisuudestaan. Päivän ohjelman päätteeksi on jälkilöylyt, joissa osallistujat puivat ohjelman herättämiä ajatuksia.

Fasilitoituja keskusteluhetkiä on luotu myös etäosallistujille, sekä aamuisin että jälkilöylyjen aikaan. Kohtaamispaikkoja toteutetaan Zoomin ”huoneissa” jotta ajatustenvaihto olisi mahdollisimman elävää. Lisäksi etäosallistujille pyritään striimauksilla saamaan tuntumaa miljööseen, Kokkolaan, ja siihen millaista alueella on toimia tanssiammatissa.

Miksi kannattaa osallistua Kiertoliikkeeseen?

Niille alan ihmisille, jotka miettivät, onko tapahtuma heille relevantti, Annika Sillander vastaa: ”Keskustelu on tosi tärkeää ja se koskettaa kaikkia! Jokainen saa aina jotakin uutta keskusteluista ja kohtaamisista.”

Parhaimmillaan Kiertoliikkeessä kohtaavat tanssialan eri sukupolvet, eri osa-alueet, pedagogit ja taiteilijat, eri genret ja eri puolilla maata toimivat ammattilaiset.

Kiertoliike 2021 Kokkola 8.-9.10. ›
Ilmoittautuminen on auki 12.9.2021 asti.


Kiertoliike 2021 on tanssialan kaksipäiväinen ammattilaistapahtuma, joka järjestetään Kokkolassa 8.-9. lokakuuta. Sen ohjelmassa pohditaan, millaisia erilaisia työnkuvia, toimintaympäristöjä ja -muotoja tanssin ammattilaisilla on tulevaisuudessa – toivottavasti pandemian jälkeisenä aikana. Kiertoliike-tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2015 alkaen, kerran vuodessa eri paikkakunnilla. 

Kiertoliike 2021 -ammattilaisfoorumin järjestävät Tanssin talo ja Pohjanmaan tanssin aluekeskus yhteistyössä muiden tanssin aluekeskusten kanssa. Tapahtuman yhteistyöfestivaalina toimii Kokkolan Talvitanssit -festivaali.