Kansallisbaletin satavuotisjuhla käynnistyy Joutsenlammen ensi-illalla suorana tv-lähetyksenä

Kansallisbaletti juhlii satavuotista historiaansa monipuolisella ohjelmistolla. ”On ollut suuri ilo ja kunnia suunnitella tämän tärkeän historiallisen virstanpylvään juhlintaa”, tiivistää baletin taiteellinen johtaja Madeleine Onne, jonka kausi Kansallisbaletissa päättyy kevätkauden jälkeen.

David McAllister: Swan Lake (Michal Krčmář & Hanako Matsune) © Roosa Oksaharju

David McAllister: Swan Lake (Michal Krčmář & Hanako Matsune) © Roosa Oksaharju

Juhlavuoden aloittaa itseoikeutetusti uusi, varta vasten Kansallisbaletille luotu toteutus Joutsenlammesta, joka saa ensi-iltansa suorana lähetyksenä Yle Teemalla, Yle Areenassa sekä Oopperan ja Baletin Stage24-palvelussa lauantaina 29.1. klo 14. Koronaviruspandemian aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi suoratoisto toteutetaan Oopperatalossa poikkeuksellisesti ilman yleisöä.

Australian baletin pitkäaikaisen johtajan David McAllisterin luoma versio kunnioittaa teoksen pitkiä perinteitä, mutta tuo mukanaan myös viittaukseen kylmään Pohjolaan. ”Haluan tämän Joutsenlammen olevan nimenomaan suomalainen versio, josta suomalaiset voivat olla ylpeitä”, McAllister kertoo.

Odette-Odilen kaksoisroolissa nähdään Hanako Matsune, Violetta Keller ja Zhiyao Chen sekä prinssi Siegfriedin roolissa Michal Krčmář, Jun Xia ja Florian Modan. Pjotr Tšaikovskin musiikki kuullaan Suomen kansallisoopperan orkesterin soittamana Matthew Rowen ja Benjamin Popen johdolla.

Juhlavuosi jatkuu kotimaisten koreografien ensi-illoilla

Kansallisbaletin juhlavuosi jatkuu maaliskuussa kantaesityksensä saavalla Jorma Elon koreografialla Sibelius. Uutuusbaletti kertoo kansallissäveltäjästämme – hänen luovuudestaan ja sen eteenpäin vievästä voimasta. Aino ja Jean Sibeliuksen rakkaustarina on teoksen sydän, ja kaiken takana on intohimo ja palava rakkaus, joka jatkui vuosikymmenten yli kaikista vaikeuksista huolimatta.

Toukokuussa ensi-iltansa saa kolmen kotimaisen koreografin nykytanssi-ilta Tripla: Made in Finland. Illassa nähdään Tero SaarisenKenneth Kvarnströmin ja Johanna Nuutisen uudet teokset. Lisäksi Alminsalin ohjelmistossa on huhtikuussa Kansallisbaletin nuorisoryhmälle toteutettu Reija Wäreen teos Clique. Kevään ohjelmisto huipentuu Kansallisbaletin juhlagaalaan 28.5.

Kenneth Kvarnström, Johanna Nuutinen, Tero Saarinen: Tripla: Made in Finland © Sören Vilks, Tuukka Koski, David Thibel

Kenneth Kvarnström, Johanna Nuutinen, Tero Saarinen: Tripla: Made in Finland © Sören Vilks, Tuukka Koski, David Thibel

Esityskatko tuo muutoksia kevään ohjelmistoon

Oopperan ja Baletin esitykset perutaan 28.2.2022 saakka. Tämän lisäksi keväällä ohjelmistoon palaaviksi suunnitellut teokset Iloinen leskiDon Pasquale ja Seitsemän veljestä peruuntuvat. Näillä päätöksillä pyritään varmistamaan kevään ensi-iltojen toteuttaminen.

Joutsenlammen, Billy Buddin ja Sibeliuksen tammi-helmikuussa pois jääville esityksille etsitään parhaillaan korvaavia esityspäiviä, jotka varmistuvat myöhemmin. Lisäksi päänäyttämöllä nähdään keväällä suunnitellusti Tripla, Salome ja Koko Karita.

Satavuotisjuhla näkyy verkossa

Kansallisbaletin satavuotisjuhla näkyy monipuolisena sisältönä myös Oopperan ja Baletin verkkosivuilla, jossa on julkaistu artikkeleita, kuvia ja videoita Kansallisbaletin historiasta ja nykypäivästä. Verkkosivuilla julkaistaan uutta sisältöä koko juhlavuoden ajan. Kaikki juhlavuoden sisältö on koottu Baletti100-sivulle osoitteessa oopperabaletti.fi/baletti100.

Juhlavuoden aikana Kansallisbaletin ohjelmistoa nähdään poikkeuksellisen runsaasti myös suoratoistoina ja tallenteina Stage24-palvelussa yhteistyössä Ylen ja Helsingin Sanomien kanssa. Joutsenlammen lisäksi ohjelmistossa ovat Sibeliuksen suoratoisto 14.5. sekä juhlagaalan 28.5. Suoratoistot julkaistaan myös tallenteina suoran lähetyksen jälkeen.

Tanssin talo toivottaa monenlaiset yleisöt tervetulleiksi

Tanssin talo aukeaa! ©Tuomas Uusiheimo

Tanssin talo aukeaa! ©Tuomas Uusiheimo

Mikael Aaltonen, Tanssin talon ohjelmapäällikkö, kuvailee Tanssin taloa mahtavaksi tilaresurssiksi tanssille. Sen uudisrakennusosaan sijoittuva 700-paikkainen Erkko-sali on Suomessa ennennäkemättömän monipuolinen tila tanssille.

Tanssin talon saaminen on ollut pitkäaikainen tavoite, jonka eteen alalla on tehty työtä vuosikymmeniä. Jo 1980-luvulla eduskuntatalon edessä kampanjoitiin tanssin talon puolesta.

”Talon kautta meillä on tärkeä rooli koko tanssin asian edistämisessä”, sanoo Niki Matheson, Tanssin talon toiminnanjohtaja. Talon avaaminen suuntaa julkisuuden valokeilan koko tanssialaan ja tuottaa lisää näkyvyyttä koko sektorille.

”Ei ole ihan jokapäiväinen tapahtuma meidän ympäristössämme, että esittävälle taiteelle luodaan jotakin näin vahvaa”, Mikael Aaltonen muistuttaa.

Niki Matheson © Liisa Takala

Niki Matheson © Liisa Takala

Tanssin talon syntymiseen on vaikuttanut tanssiyhteisön peräänantamattoman työn lisäksi tärkeän mesenaatin tuki ja julkisen tahon tahtotila. Tämänkaltainen ja -kokoinen tila on puuttunut pääkaupungista jo pitkään, joten Tanssin talon on nähty vastaavan toimintaympäristön – niin tanssin kuin muiden esittävien taiteiden ja esimerkiksi isojen festivaalien – tarpeisiin.

Talossa on ison, mesenaatin mukaan nimetyn Erkko-salin lisäksi pienempi, 235-paikkainen Pannuhalli, joka sekin on tekniikaltaan uudistettu huipputasolle. Ison salin varauskalenteri alkaa olla jo täynnä vuoden 2022 syksyn osalta.

”Mittakaava ja koko tilanne ovat uusia monien tanssiryhmien kannalta. Aikaisemmin isojen näyttämöjen ja yleisöjen teoksien tekemiseen ei Suomessa ollut paljon tilaisuuksia”, Aaltonen sanoo. ”On kiinnostavaa huomata, mitä kaikkea taiteilijat visioivat taloon!”

Monenlaisten yleisöjen ja eri genrejen toivotaan kokevan Tanssin talon omakseen

Vaikka kaikki pääkaupunkiseudun tanssi ei jatkossakaan tapahdu vain Tanssin talossa, tarjonnan keskittämisestä on alalle ja yleisölle hyötyä.

”Tanssin talo toimii kulttuurikeskusmaisesti; se on alusta, paikka, joka toivottaa monenlaiset yleisöt tervetulleiksi, yhtä hyvin kokeilevien esitysten katsojat kuin vaikkapa nykysirkusyleisön tai tanssiurheilun seuraajat”, Niki Matheson kuvailee.

”Kaapelitehtaan kyljessä olemisella on iso merkitys siinä, miten matalaksi koetaan kynnys astua meille”, Matheson jatkaa. ”On todella tärkeää viestiä, että olemme kaiken tanssin talo, palvelemme yhtä lailla nykytanssia kuin kaikkea muuta tanssia.”

Mikael Aaltonen © Petri Mulari

Mikael Aaltonen © Petri Mulari

Euroopassa tanssin taloja on useita, mutta ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Lähimmät tanssin talot ovat Oslossa ja Tukholmassa. ”Pohjoismaisessakin vertailussa Oslo näyttäytyy selkeämmin kansallisena nykytanssin näyttämönä, kun taas Tukholma on eklektisempi, ja joiltain osin lähempänä meitä toiminnaltaan”, arvioi Aaltonen.

Vierailunäyttämönä toimiminen ja genrerajat ylittävä tarjonta ovat yhteisiä piirteitä Tukholman tanssin talon kanssa. Helsingissä näyttämöllä tullaan säännöllisesti näkemään tanssin lisäksi nykysirkusta, sillä Cirko – Uuden sirkuksen keskus ja Hurjaruuth, joka tuottaa tanssia ja sirkusta, ovat talon ohjelmakumppaneita. Sirkuksen mukanaoloa perustelee myös se, että silläkään sektorilla ei Helsingissä ole ollut riittävästi sopivia esitystiloja.

Ohjelmakumppanit tuottavat esityksiä taloon ja kehitystyötä tehdään erillisen rahoituksen turvin

”Olemme saaneet talolle käynnistysvaiheessa sellaisen rahoituksen, jonka turvin voimme soveltaa tilojen ulosvuokraamiseen subventoituja hintoja tanssikentän toimijoille”, Matheson selittää. ”Kuratoitua perusohjelmistoa talossa ei ole. Tämä on tapa, jolla tanssin talo lähtee liikkeelle Suomessa. Tulevaisuus näyttää, miten palaset loksahtavat paikoilleen ja millaiseksi talon toiminta ja rahoitus kehittyvät”, pohtii Matheson.

Tanssin taloon säännöllistä ohjelmistoa tuottavat viisi ryhmää, tuotantokeskusta ja festivaalia, joiden kanssa on tehty pitkäaikainen sopimus. Aiemmin mainittujen sirkustoimijoiden lisäksi ohjelmakumppaneita ovat Tero Saarinen Company ja Zodiak – Uuden tanssin keskus. Myös Helsingin juhlaviikot tulee käyttämään Tanssin taloa yhtenä keskeisenä esitystilana.

Aaltonen ja Matheson ovat tyytyväisiä kumppanien monipuolisuuteen, jonka myötä luvassa on kotimaisia ja kansainvälisiä kantaesityksiä sekä vierailevia, valmiita teoksia.

Tanssin talo on ensisijaisesti kaivattu tilaresurssi tanssille, mutta myös aktiivinen sisältöjen ja toimintamallien kehittäjä

Taloon tuovat ohjelmistoa lisäksi monet muut alalla toimivat ryhmät ja tapahtumat.

”Olemme esitystoiminnan alusta. Meidän ohjelmistoon ei haeta, vaan etsimme yhdessä sopivan esitysajankohdan”, Matheson kuvailee toimintaperiaatetta.

© Tuomas Uusiheimo

© Tuomas Uusiheimo

”Tanssin talo on ensisijaisesti kaivattu tilaresurssi tanssille, mutta myös aktiivinen sisältöjen ja toimintamallien kehittäjä. Sitä teemme erillisrahoituksen turvin”, Matheson sanoo.

Tällä hetkellä hankkeita on meneillään kaksi, eikä juuri enempää pienellä henkilökunnalla pystytä vetämään. SPARKS-hankkeessa on kehitetty kansainvälisten mentorien avustuksella teosideoita, joista kolme ensi-iltaa tullaan näkemään Tanssin talon isolla Erkko-näyttämöllä ja kolme pienempää tuotantoa Pannuhallissa.

Toinen hanke on yksityisen, Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksen turvin tuotettava kansainvälisten esitysvierailujen sarja seuraavan parin vuoden aikana.

Edelläkävijä ja raja-aitojen kaataja

Aaltonen ja Matheson haluavat pitää Tanssin talon kaukana elitistisyydestä.

​​”Tähtäämme avoimeen tekemisen kulttuuriin ja tanssin moninaisuuden esille tuomiseen monipuolisella ohjelmistolla”, korostaa Matheson.

© Tuomas Uusiheimo

© Tuomas Uusiheimo

Aaltonen ja Matheson näkevät Tanssin talon edelläkävijänä, raja-aitojen kaatajana.

”Pidän harmillisena yleisöjen segmentoitumista, se tuottaa kapeaa kuvaa maailmasta ja kulttuurista”, Aaltonen sanoo. ”Toisaalta esittävien taiteiden alalla on tapahtunut myös paljon eri ilmaisumuotojen lähentymistä, ja näen tämän kiinnostavana kehityksenä suhteessa yleisöön.”

”Pandemia on vaikuttanut siihen, että ohjelmistoja voidaan vahvistaa melko myöhään. Normaalitilanteessa kaikilla olisi aikataulut pari vuotta eteenpäin”, Matheson toteaa.

Olemme astumassa tuntemattoman reunalle!

Vuonna 2022 ensi-iltoja Tanssin taloon on tulossa ainakin Tero Saariselta, Johanna Nuutiselta, Maija Hirvaselta sekä osana SPARKS-hanketta Outi Markkulalta ja Milla Koistiselta.

Aaltonen ja Matheson ovat onnistuneet pitämään päänsä kylmänä, vaikka Tanssin taloon on kohdistunut valtavasti odotuksia: sen on toivottu ratkaisevan kaikki alan haasteet. Heidän mukaansa kyse on kuitenkin ensisijaisesti tanssiesityksiin tarkoitetun tilan pyörittämisestä ja mahdollisimman laajan yleisön innostamisesta tanssin äärelle.

Tanssin talon toimintamalli on Suomessa uusi ja epätyypillinen. ”Olemme astumassa tuntemattoman reunalle!” Mikael Aaltonen sanoo valmiina ottamaan haasteen vastaan.

Tanssin talo avataan maagisena päivänä 02/02/2022. YLE televisioi avajaisgaalan suorana lähetyksenä.

Artikkeli on julkaistu alun perin englanniksi Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisemassa Finnish Dance in Focus -lehdessä.

Sivuaskel-festivaali 2022 peruuntuu

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökset koskien yleisötilaisuuksia ulottuvat tällä hetkellä tammikuun loppuun saakka. Hallituksen tiistaina 18.1. tekemät linjaukset sekä edelleen kasvussa olevat päivittäiset koronaluvut ennakoivat kuitenkin sitä, että rajoituksia jatketaan vähintään helmikuun puoleen väliin saakka. Festivaalin oli tarkoitus alkaa 12. helmikuuta.

Jos rajoitukset sallivat, Johanna Nuutisen OPIA nähdään Zodiakin näyttämöllä helmikuussa © Kai Kuusisto

Jos rajoitukset sallivat, Johanna Nuutisen OPIA nähdään Zodiakin näyttämöllä helmikuussa © Kai Kuusisto

Zodiakin toiminnanjohtaja Ari Tenhula toteaa, että tässä tilanteessa ison kansainvälisen ohjelmiston toteuttaminen peläten koko ajan mahdollisia rajoitustoimia on liian suuri taloudellinen riski. ”Teatterit ja tapahtumat eivät voi toimia muutamien päivien varoitusajalla, ja kansainvälisiin vierailuihin liittyvät sopimusehdot tekevät riskeistä huomattavia. Näin ollen päädyimme tähän kipeään ratkaisuun”, Tenhula toteaa.

”Kahden vuoden poikkeustilan jälkeen festivaalin peruuntuminen loppumetreillä tuntuu erityisen surulliselta. Kyseessä olisi lisäksi ollut järjestyksessä 20. festivaali, ja iso osa festivaalin ohjelmistosta oli tarkoitus tarjota yleisölle uudessa Tanssin talossa ensimmäisinä julkisina esityksinä. Juhlat jäävät nyt toteutumatta”, sanoo Zodiakin taiteellinen johtaja Harri Kuorelahti.

”Tämä harmittaa paitsi yleisön, myös ohjelmassa olleiden upeiden taiteilijoiden puolesta. Monet heistä olivat tulossa ensimmäistä kertaa Suomeen ja odottivat kovasti kohtaamista helsinkiläisen yleisön kanssa”, Kuorelahti jatkaa.

Festivaalin ohjelmistoon kuuluneen Johanna Nuutisen OPIAn osalta odotetaan vielä helmikuuta koskevia viranomaispäätöksiä. Toiveena on, että teoksesta olisi mahdollista toteuttaa kaksi esitystä.

OPIA sai ensi-iltansa Zodiakin ohjelmistossa viime keväänä digitaalisena versiona. Alun perin teoksen oli tarkoitus olla osa Zodiakin kevään 2020 kantaesitysohjelmistoa. Mikäli koronarajoitukset sallivat, OPIA esitetään 17. ja 18. helmikuuta Zodiakin omalla näyttämöllä.

Festivaalilla oli tarkoitus nähdä myös ensi-illassa Zodiakin osatuotantona koreografi Maija Hirvasen uusi ryhmäteos Mesh. Sen ensi-ilta siirtyy elokuun alkuun ja Berliiniin, jossa se nähdään teoksen toisen yhteistuottajan Tanz im August -festivaalin ohjelmistossa.

Zodiak on tarkemmin yhteydessä kaikkiin lipun ostaneisiin viikolla 4.

Sivuaskel / Side Step Festival on Zodiakin kerran vuodessa järjestettävä kansainvälinen nykytanssifestivaali. Seuraava Sivuaskel järjestetään helmikuussa 2023.

Ice Hot Helsinki 2022 -nykytanssikatselmus siirtyy helmikuulta kesäkuulle

Ice Hot illustration

Pohjoismaista tanssitaidetta esittelevään katselmukseen on rekisteröitynyt yli 250 kansainvälistä tanssialan ammattilaista, festivaalien ja teatterien esitysvalinnoista vastaavia henkilöitä, joille tapahtuma on erityisesti suunnattu.

Tanssin tiedotuskeskus, joka on katselmuksen pääjärjestäjä, uskoo että elävän tapahtuman järjestäminen mahdollisimman pian on tärkeää koko alan toipumiselle.

Ice Hot Helsinki 2022 -katselmuksen uudet päivämäärät ovat 29.6.–3.7.

Katselmuksen taiteellinen ohjelma pyritään pitämään ennallaan, mahdollisimman pienin muutoksin. Viime kevään avoimessa haussa Ice Hotiin valittiin 38 taiteilijaa tai ryhmää kaikista Pohjoismaista. Ohjelmassa on myös keskusteluja ja seminaareja sekä verkostoitumistilaisuuksia, joista osa on avoimia kaikille alan toimijoille. Osa ohjelmasta on suunniteltu toteutettavaksi hybriditilaisuuksina, joita voi seurata myös etänä.

Ice Hot Nordic Dance Platformia on järjestetty joka toinen vuosi eri Pohjoismaissa. Sen tuottaa pohjoismaisista alan toimijoista koostuva yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana Tanssin tiedotuskeskuksen lisäksi Dansens Hus Stockholm, Dansens Hus Oslo, Dansehallerne Kööpenhaminasta sekä Ice Hot Reykjavik -yhteisö.

Suomalainen tanssielokuva ensimmäistä kertaa kansainvälisellä Clermont-Ferrand lyhytelokuvafestivaalilla

Kuva Kati Kallion ohjaamasta tanssielokuvasta Time Subjectives in Objective Time © Aleksey Patentniy

Kuva Kati Kallion ohjaamasta tanssielokuvasta Time Subjectives in Objective Time © Aleksey Patentniy

Vuonna 2017 valmistunut Time Subjectives in Objective Time on Kati Kallion yhteistyö venäläisen tanssiryhmä ZONK’A:n ja kuvajaa Antti Ahokoivun kanssa. Elokuvassa kolme tanssijaa kulkevat läpi vanhan, pysähtyneeseen aikaan jääneen tehdasrakennuksen. Meditatiivisessa elokuvassa haastetaan katsoja pohtimaan aikaa usealla eri tasolla. Aikaan joka oli, on ja on tuleva.

”On suuri kunnia olla mukana Clermontin -festivaaleilla Let’s Dance retrospektiivi -sarjassa, jossa esitetään monia merkkiteoksia vuosien varrelta”, kertoo festivaaleille osallistuva Kallio. Hän matkustaa festivaalille edustamaan elokuvaansa, mutta myös katsastamaan elokuvia tuleviin kuraatioihin.

Suomalaisen ja ranskalaisen tanssielokuvan näytös Pariisin Suomen instituutissa

Kati Kallio on kuratoinut yhteistyössä ranskalaisen Ciné-corps -festivaalin kuraattorin Virginie Combetin kanssa tanssielokuvanäytöksen Pariisin Suomen instituuttiin. ’8 Way to Dance Out’ -niminen näytös nähdään Suomen instituutissa sunnuntaina 6. helmikuuta klo 18. Kuratointiyhteistyö jatkuu vuoden 2022 Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaalin ohjelmistossa.

”Kuratointi on ollut kiinnostava prosessi. Ehdotimme toisillemme tanssielokuvia omasta maastamme, joista sitten ristiin valikoimme Pariisissa näytettävät elokuvat. Tästä yhteistyöstä on syntynyt monipuolinen kahdeksan elokuvan näytös, missä tanssi ja käsiteltävät teemat ja aiheet nivoutuvat kiinnostavalla tavalla yhteen”, luonnehtii Kallio.

Clermont Film Festival järjestetään 28.1.–5.2. Clermont-Ferrandissa Ranskassa.

Break the Fight! BTF – Mahdollisuus kuulua -hankkeesta syntyi uusi taidenuorisotyön toimintamalli kouluille

Break the Fight- I was here! © Laura Oja

Break the Fight- I was here! © Laura Oja

Break the Fight! – Breikkaa koulukiusaamista vastaan on Arja Tiili Dance Companyn 2014 käynnistämä taidetoimintamalli, jossa käsitellään koulukiusaamista ja erilaisuuden hyväksymistä tanssin ja yhdessä tekemisen keinoin. Break the Fight! BTF -toiminnan tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja vahvistaa itsetuntoaan tanssitaiteen ja katukulttuurin avulla.

2018–2021 toteutetun (jatkuu keväälle 2022) Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFItaHelsinki -hankkeen rahoitti Helsingin kaupunki. Uudessa taidenuorisotyön mallissa jalkautetaan taidekummitoimintaa kouluille ammentaen inspiraatiota hip hop -kulttuurista ja näyttämötaiteesta.

Hankkeen aikana on järjestetty 12-viikkoisia hiphop-taidetyöpajaprosesseja peruskouluissa, tarjottu ilmaisia harrastusmahdollisuuksia Itä-Helsingin nuorisotaloilla sekä matalan kynnyksen harrastetoimintaa julkisessa kaupunkitilassa. Maksuttomina harrastuslajeina nuorille on tarjottu hip hop -kulttuurin muotoja: räppiä, breakingiä, graffitia, DJ-toimintaa ja beatboxausta – toisin sanoen sanataidetta, tanssia, kuvataidetta ja musiikkia.

Nuorisotutkimusseura: Jokaiselle nuorelle harrastus, mielekästä tekemistä ja kaveri

Nuorisotutkimusseuran tekemässä, Break the Fight! Mahdollisuus kuulua #BTFItaHelsinki -hankkeeseen liittyvässä arviointitutkimuksessa Kohti nuorten kestävää hyvinvointia Itä-Helsingissä arvioidaan eri toimintamuotojen vaikuttavuutta ja saavutettavuutta, erityisesti niiden 5.–7.-luokkalaisten nuorten kohdalla, joilla ei ennestään ole harrastusta. Arviointitutkimus sisältää verkkojulkaisuna julkaistuja näkökulmatekstejä, jotka ovat luettavissa täällä. Vastaavana tutkijana hankkeessa toimi VTT, dos. Sofia Laine.

”Erilaisilla ryhmäytyksillä, uudelleenryhmäytyksillä, pienryhmätoiminnoilla ja luovalla sosiaalisella taidetoiminnalla pyritään sekä innostamaan lapsia ja nuoria harrastusten piiriin että kehittämään lasten ja nuorten vuorovaikutustaitoja ja koulun toimintakulttuuria”, Laine kirjoittaa.

”Toimintamallin ajatuksena on, että kun innostus uuteen lajiin koulupäivän aikana syttyy, ja luottamuksen rakentaminen taideohjaajaan käynnistyy, nuori voi jatkaa ilmaiseksi harrastamista saman, tutun taideohjaajan kanssa koulun iltapäiväkerhossa ja parhaimmillaan myös lähinuorisotilassa”, tutkija jatkaa.

Edellisen Break the Fight! -toimintaan liittyvän, vuosina 2017–2018 toteutetun tutkimushankkeen verkkojulkaisu Väkivallattomuuden sanomaa yläkouluihin hiphop-kulttuurin keinoin (toim. Sofia Laine) ilmestyi marraskuussa 2018.

Uusia BTF-taidenuorisotyöntekijöitä koulutetaan

Tällä hetkellä Break the Fight Oy järjestää Suomen mallin maksutonta harrastustoimintaa laajasti Helsingin kouluilla. Taideharrastukset on laajennettu käsittämään niin katu- ja kuvataidetta kuin valokuvausta, elokuva-animaatiota, tanssi- ja urheilutoimintaa sekä kehonhuoltoa.

Break the Fight Oy järjestää myös koulutusta nuorisotyöntekijöille, opettajille sekä yhteisötaiteilijoille ja -pedagogeille eri kunnissa, jotta he voisivat toimia BTF-taidenuorisotyöntekijöinä nuorisotaloilla ja kouluilla.

Kulttuurin kummilapsi -toiminnassa mukana uusia tanssitoimijoita

Kummilapset perheineen pääsevät viettämään yhteisiä hetkiä tanssin, sirkuksen, teatteri- ja valokuvataiteen sekä ruokakulttuurin parissa.  Vuonna 2022 syntyvien uusina kummeina aloittavat Tanssin talo, Tanssiteatteri Hurjaruuth, Cirko – Uuden sirkuksen keskus, sekä Kaapelimuseot, joihin kuuluvat Teatterimuseo, Suomen valokuvataiteen museo ja Hotelli- ja ravintolamuseo.

Kulttuurin kummilapsissa on mukana jo lähes 5700 lapsiperhettä. Muun muassa Tanssin talo haluaa kutsua lapsia mukaan kokemaan tanssin taian vauvasta lähtien. Talossa järjestetään syksyllä 2022 useita esityksiä sadoille kummilapsille.

”Kulttuurin kummilasten perheiltä saamamme palaute on ollut koskettavaa ja siitä näkyy, että yhteiset kiireettömät ja lämminhenkiset hetket kulttuurin parissa ovat olleet perheille erittäin merkityksellisiä”, kertoo Helsingin kulttuurijohtaja Mari Männistö.

Kulttuurikummeina vuonna 2021 syntyneille helsinkiläisvauvoille toimivat Helsingin Kaupunginteatteri, Suomen Kansallisteatteri, Nukketeatteri Sampo, Teatteri ILMI Ö., Svenska Teatern ja Q-teatteri. Vuonna 2020 syntyneiden helsinkiläisten lasten kummi on Helsingin kaupunginorkesteri.

Vuonna 2020 ja sen jälkeen syntyvät Helsingissä asuvat lapset voi ilmoittaa mukaan Kulttuurin kummilapsiksi täällä.

Kulttuurin kummilapset on maksuton kulttuuripalvelu helsinkiläisille lapsiperheille. Jokaisella vuodesta 2020 eteenpäin Helsingissä syntyvällä lapsella on kummina oma kulttuuritoimija, joka kutsuu lapsen joka vuosi vähintään kahteen kummilasten kehitysvaiheen mukaan räätälöityyn kulttuuritapahtumaan. Tapahtumat ovat maksuttomia, ja ne tukevat koko perheen hyvinvointia. Kulttuurikummi määräytyy lapsen syntymävuoden mukaan. Kummius jatkuu siihen asti, kunnes lapsi aloittaa koulun. Kulttuurin kummilapset -palvelua hallinnoi Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja sitä tukee Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Tanssin, sirkuksen ja teatterin esitykset lähtevät koulukiertueille!

Tanssiryhmä Off/Balancen Hutiklubi on osa LIVE-hankkeen ohjelmistoa

Tanssiryhmä Off/Balancen Hutiklubi on osa LIVE-hankkeen ohjelmistoa © Jaakko Nieminen

LIVE-hanke vie korkeatasoisia esittävän taiteen esityksiä kouluihin vuoden 2022 aikana. Kiertueita koordinoi Konserttikeskus, jonka lähes 60-vuotiseen kokemukseen koulukonserttikiertueista hankkeen kiertuetoiminta perustuu.

LIVE-hankkeen ohjelmatarjottimesta löytyy laadukas kattaus sirkusta, tanssia ja teatteria sisältäviä esityksiä, jotka on suunnattu kouluyleisöille.  Koulukiertueet mahdollistavat taiteen ammattilaisten ja nuoren yleisön merkityksellisiä kohtaamisia siellä, missä lapset ja nuoret ovat – osana koulupäivää.

Kuntahaun kunnat valittu

Osa kiertueista toteutuu kuntahaun kautta valituissa kunnissa. Kunnat saavat esitykset maksutta sitoutuessaan kehittämään kulttuurikasvatussuunnitelmaansa yhteistyössä Lastenkulttuurikeskusten liiton kanssa. Mukaan valitut kunnat ovat:

·   Hailuoto

·   Juva

·   Lapinjärvi

·   Lappajärvi

·   Kerava

·   Kirkkonummi

·   Kolari

·   Kruunupyy

·   Muonio

·   Pello

·   Rantasalmi

·   Utsjoki

Esitykset tilattavissa nyt kaikkialle Suomeen

LIVE-esitykset ovat tilattavissa kaikille kunnille Konserttikeskuksen subventoiduin hinnoin. Hinnat määräytyvät esiintyjien määrän mukaan. Esityksiä toteutetaan kahden esityksen kiertuepäivinä, joihin voidaan yhdistää työpajoja, jos esiintyjäryhmä niitä tarjoaa. Ohjelmatarjottimella on mukana 15 alakouluille, yläkouluille ja toisen asteen oppilaitoksille suunnattua esitystä.

Ohjelmatarjottimeen ja tilausohjeeseen voi tutustua osoitteessa: www.konserttikeskus.fi/live

Lisätietoja hankkeesta:
Noora Herranen, toiminnanjohtaja
puh. 050 463 6782
noora.herranen@konserttikeskus.fi

Lisätietoja esityksistä ja esitystilauksista:
Ville Kekäläinen, tuottaja
puh. 050 344 1580
ville.kekalainen@konserttikeskus.fi

Breikkari “Hatsolo” Hattunen on vuoden tanssiurheilija

Johannes "Hatsolo" Hattunen © Johanna Rontu

Johannes ”Hatsolo” Hattunen © Johanna Rontu

Hatsolo Hattunen on mukana breikin Suomen maajoukkueessa, joka matkaa kohti vuoden 2024 olympiakisoja. Breaking on kahden vuoden päästä mukana uutena olympialajina Tokiossa.

”Matka Jyväskylästä kansainvälisille kentille on ollut pitkä. Se on vaatinut paljon rohkeutta, uhrauksia ja uskoa mahdottomaan, sillä mulla oli jo nuorena aika hullu unelma. Halusin olla yksi maailman parhaista tanssijoista”, tanssija esittäytyy nettisivuillaan.

Mieleenpainuvimmaksi breikkimuistoksi Hatsolo nostaa arvostetun Rock Steady Anniversary -kilpailun voiton Flow Mo -ryhmänsä kanssa New Yorkissa vuonna 2006. Mieluisimpana breikkiliikkeenä hän mainitsee keksimänsä ”Pommin”, jossa hypätään ilmaan niin korkealle kuin pystytään ja mäjähdetään sitten lattiaan kyljelle pommiasennossa.

Tanssimisen lisäksi Hatsolo – The White Gorilla -nimellä tunnettu breikkari on viime vuosien aikana luonut uraa motivaatio- ja keynote-puhujana, kirjailijana, sarjayrittäjänä sekä fysiikka- ja työhyvinvointivalmentajana.

Hän on ollut myös mukana perustamassa Helsingissä toimivaa katutanssikoulu Saiffaa.

Urheilutoimittajain Liitto valitsee vuosittain Lajien parhaat urheilijat. Perinne on jatkunut jo vuodesta 1946 lähtien. Ensin lajeja oli mukana vain muutama, mutta lajivalikoima on vuosien mittaan jatkuvasti laajentunut. Tänä vuonna lajinsa paras nimettiin 77 eri lajissa.

Väitös: Nykytanssin arvonmuodostus syntyy katsojan, esityksen ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa

Tutkimuksessa haastateltiin muun muassa Sari Palmgrenin Licking Things -teoksen katsojia © Uupi Tirronen

Tutkimuksessa haastateltiin muun muassa Sari Palmgrenin Licking Things -teoksen katsojia © Uupi Tirronen

Nykytanssin katsojakokemusta on tähän mennessä tutkittu Suomessa vähän, lukuun ottamatta joitakin suppeiksi jääneitä selvityksiä. Saara Moisio väittelee aiheeseen liittyen Helsingin yliopistolla 28. tammikuuta. ”Usein puhe tanssitaiteesta pyörii asiantuntijoiden, taiteilijoiden itsensä tai kriitikoiden tuottamana. Koin kiinnostavaksi, miten yleisö siitä puhuu”, hän summaa.

Moisio haastatteli väitöskirjansa pohjatyönä yhteensä 21 tanssin katsojaa. Tapaustutkimuksissa käsitellään katsojien kokemuksia kolmen suomalaisen tanssitaiteilijan esityksistä: Maija Hirvasen Epic Failing (Zodiak – Uuden Tanssin Keskus 2015), Tero Saarisen Breath (Tero Saarinen Company 2018) ja Sari Palmgrenin ja työryhmän Licking Things (Täydenkuun tanssit -festivaali 2018).

Tutkimuksen idea lähti liikkeelle Ice Hot Helsingissä 2012

Tutkimuksen aihe, arvonmuodostuksen dynaamiikka katsojakokemuksessa, syntyi ja sai lopullisen muotonsa tutkimuksen edetessä.

”Alun perin kiinnostuin aiheesta, kun olin vapaaehtoisena töissä tanssialan Ice Hot Nordic Dance Platform -tapahtumassa Helsingissä vuonna 2012. Siellä järjestettiin paneelikeskustelu laadusta tanssitaiteessa – ja esiin nousi moneen otteeseen, että laatu syntyy nimenomaan katsojan kokemuksessa”, Moisio kertoo.

”On kiinnostavaa, kuinka katsoja kokee esityskokemuksen arvon ja merkityksen itselleen, alkaa sitä myötä muodostaa suhdetta taidemuotoon ja arvostamaan sitä kokonaisuutena. Kyseessä on jatkuvasti muokkautuva, dynaaminen prosessi, joka kehittyy sitä mukaa, mitä enemmän katsoja näkee esityksiä.”

Voiko taiteen arvoa mitata?

Viime aikoina on puhuttu paljon taiteen arvosta, sen arvottamisesta ja vaikuttavuudesta. Miten ja minkälaisilla mittareilla arvoa voisi mitata, jotta saataisiin esimerkiksi osoitettua, että taiteen julkinen tuki on kannattavaa, ja että sitä tulisi lisätä?

Saara Moisio © Sanni Martiskainen

Saara Moisio © Sanni Martiskainen

”Näen, että taiteen arvon mittaaminen ei ole pidemmän päälle kovin hyödyllistä: ei ole mahdollista yksinkertaisesti määritellä, mikä on tanssitaiteen arvo yhteiskunnassa. Sen sijaan arvon muodostuminen olisi tärkeää ymmärtää jatkuvana prosessina, jonka kautta katsojat pyrkivät löytämään itselleen merkityksellisiä kokemuksia”, Moisio muotoilee.

”Arvonmuodostuksen prosessin ymmärtäminen on tärkeämpää kuin arvon mittaaminen, koska kun prosessia ja siihen vaikuttavia tekijöitä ymmärretään, on helpompi pyrkiä vaikuttamaan tanssitaiteen merkityksen ja arvon toteutumiseen.”

Arvonmuodostuksen prosessin ymmärtäminen on tärkeämpää kuin arvon mittaaminen

Väitöskirjassaan Moisio kehittää mallin arvonmuodostuksen dynamiikan ymmärtämiseksi katsojakokemuksissa. Mallissa on neljä keskeistä ulottuvuutta, joiden välillä katsoja tasapainoilee: odotus vaikuttumisesta, itsensä kehittäminen, tuttuus ja tunnistettavuus sekä suhteen muodostus. 

Samalla tutkimus avaa sitä, miten katsojat ymmärtävät nykytanssia, minkälaisia tuntemuksia ja tunteita se heissä herättää ja miten he näiden pohjalta teoksia, taiteilijoita ja esityksiä arvottavat ja arvostavat.

“Mihin taiteilijat pystyvät? Pystyisinkö minä?”

Tutkimuksessa nousee myös esiin, että tanssin kokeminen on monesti katsojalle kehollinen kokemus, eräänlaista omien kykyjen ja kyvyttömyyksien kanssa tasapainoilua: mihin taiteilijat pystyvät? Pystyisinkö siihen itse?

Sari Palmgren: Licking Things (2016) © Uupi Tirronen

Sari Palmgren: Licking Things (2016) © Uupi Tirronen

”Ihmiset haluavat kokea jotakin, joka meihin vaikuttaa ja joka koetaan merkityksellisenä itselle. Taiteen kulutuksen merkitys ihmiselle on pitkälti se, että kun taidemuotoon, taiteilijoihin tai vaikka esityspaikkaan muodostuu suhde, pystymme  kehittämään identiteettiämme ja suhdetta omaan itseemme.”

Kehitämme katsomossa identiteettiämme ja suhdetta omaan itseemme

Moisio toteaa, että nyt kun esityksiin pääsemistä on useaan otteeseen rajoitettu, puhe on pyörinyt lähinnä taiteilijoiden tuen ja tanssin rahoituksen ympärillä. ”Monesti on unohtunut, miten korvaamaton merkitys esityksissä käymisellä on niille lukuisille ihmisille, jotka istuisivat katsomoissa.”

Saara Moision Teatteritieteen väitös Balancing Acts in Spectatorship – Dynamics of Value Creation in Audience Experiences of Contemporary Dance tarkastetaan Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 28.1.2022 klo 12. Vastaväittäjänä toimii professori Ben Walmsley (University of Leeds) ja kustoksena professori Hanna Korsberg (Helsingin yliopisto).

Pandemiatilanteesta johtuen väitöstä voi seurata etänä Zoomissa. Väitöskirja on luettavissa ja ladattavissa kymmenen päivää ennen väitöstilaisuutta täällä.

Taidealan hätä näkyi viimeisimmän koronatuen hakijamäärässä – hakemuksia jätettiin yli 7 500

Koronatukihakemuksia jätettiin yhteensä noin 7 500. Yksityishenkilöille tarkoitettua kuuden kuukauden työskentelyapurahaa haki 6 745 henkilöä ja yhteisöille tarkoitettua erityisavustusta koronan vaikutusten vähentämiseen haki 797 yhteisöä.

Myönnettävän kuuden kuukauden työskentelyapurahan määrä on 12 000 euroa ja se on tarkoitettu kuuden kuukauden työskentelyyn välillä 1.4. – 31.12.2022.

Yhteisöt hakivat tukea noin 32 miljoonan euron ja yksityishenkilöt noin 80 miljoonan euron edestä. Jaettavana on yhteensä 18 miljoonan euron määräraha, joka perustuu eduskunnan kesällä 2021 tekemään lisätalousarvioon.

Hakemusten käsittely on käynnissä ja päätökset tehdään viimeistään maaliskuussa.

Tukitoimia tarvitaan jatkossakin

Koronapandemian jatkuessa edelleen ja yhteiskunnan sulkutilan pitkittyessä vaikutukset taide- ja kulttuurialalle ovat tuhoisat.

Taiken johtaja Paula Tuovinen toteaa, että taide- ja kulttuurialalle jaettavalle koronapandemiasta aiheutuvalle rahoitukselle on edelleen alkavana vuonna suuri tarve. ”Koko toimiala on ollut jo kaksi vuotta ennakoimattomien ja taloudellisesti tuhoisten muutosten kohteena”, hän sanoo.

Hakijamäärä on koronatuen hakukierroksilla vuonna 2021 vaihdellut 6 500–9 000 välillä, mikä konkretisoi alan tilannetta. Taiteen edistämiskeskus on vuosien 2020–2021 aikana jakanut yhteensä 79 miljoonaa euroa tukirahoitusta koronapandemian aiheuttamiin vaikeuksiin. Myönteisiä päätöksiä on tehty yhteensä noin 17 000.

50-vuotias Raatikko haluaa tiivistää suhdetta tanssin kenttään

Punatiilinen Silkkitehdas sijaitsee Tikkurilan keskustassa Keravanjoen rannalla © Mari Welling

Punatiilinen Silkkitehdas sijaitsee Tikkurilan keskustassa Keravanjoen rannalla © Mari Welling

”Vaikka koronarajoitteet toki varjostavat tätä juhlavuoden aloitustilannetta ja joudumme pohtimaan, miten juhlaohjelmiston käy, odotan tulevaa innolla”, muotoilee Raatikon teatterinjohtajana aloittanut Jaakko Toivonen ensimmäisenä työpäivänään tammikuussa. Hän siirtyi Tanssiteatteri Raatikkoon Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellisen johtajan työstä.

Raatikon väistyvä teatterinjohtaja, monipuolisen uran tehnyt ja palkittu Marja Korhola on luotsannut tanssiteatteria jo vuodesta 1988 ja jää eläkkeelle vuoden 2022 alkupuolella.

”Tanssin estetiikka ei ole itsetarkoitus, vaan avain tanssin ymmärtämiseksi”

Tanssiteatteri Raatikko on Suomen vanhin tanssiteatteri. Vuonna 1972 perustetun teatterin alkuaikoina suomalaisen taidetanssin kenttä oli kapea, eikä ammattimaisia tanssiryhmiä juuri Suomen Kansallisbaletin lisäksi ollut. Kiertävälle tanssiteatterille oli tilausta.

Raatikon perustajat, Marjo Kuusela ja Maria Wolska halusivat luoda uudenlaista tanssitaidetta, laajentaa yleisöjä, tarjota työskentelymahdollisuuksia ammattitanssijoille sekä viedä tanssia sinne, missä sitä ei muuten ollut mahdollista nähdä.

Tanssiteatterin nimi napattiin vanhoja piikoja kiusottelevasta piirileikkilaulusta “Raatikkoon, raatikkoon, vanhat piiat pannaan” – raatikko merkitsee siis jotakin, joka jää hylkiönä kuljeksimaan tai joutuu rappiotilaan.

Nimensä mukaisesti Raatikolle ei kuitenkaan käynyt. Alkuvuosien realistisista tanssinäytelmistä se lähti laajentamaan toimintaansa monipuolisesti uusille alueille, ja vaikeimmistakin vuosista selvittiin. Paula Pauniaho kirjoittaa 25-vuotisjuhlakirjassa Raatikko tanssii… Näkökulmia Tanssiteatteri Raatikon historiaan ja nykypäivään (1998), että ”lähtökohtana oli kehittää tanssia itsenäiseksi taidemuodoksi, jossa tanssin estetiikka ei ole itsetarkoitus, vaan avain tanssin ymmärtämiseksi”.

Raatikko jakaa lämpiön Teatteri Vantaan kanssa Silkkitehtaalla

1990-luvulla ohjelmistoa alettiin suunnitella yhä enemmän lapsiyleisöille, ja 2000-luvulle tultaessa aikuisille suunnatuista teoksista päätettiin lopulta luopua ja keskittyä lasten ja nuorten teoksiin, vuorovaikutteisuuteen sekä yleisötyöhön.

”Sadunomaisuus tuo lapsen esiin itsessä”

Miksi lapsille suunnattu tanssitaide kiinnostaa tuoretta teatterinjohtajaa, Jaakko Toivosta? ”Minulle on ollut koreografin urani alkumetreiltä selvää, että lapsille ja nuorille tekeminen kiinnostaa eniten. Siihen liittyvä leikkisyys, sadunomaisuus ja huumori tuovat edelleen lapsen esiin itsessä”, hän maalailee.

”Pidän myös siitä, kuinka äärimmäisen suoraa ja spontaania palautetta lapsiyleisö antaa.”

Jaakko Toivonen

Juhlavuoden 2022 ohjelmisto on jo suunniteltu, ja Toivosen ensimmäinen varsinainen oma taiteellinen työ tullaan näkemään vasta ensi vuoden puolella. Suunnataan katseet tulevaan: mitä erityistä uusi teatterinjohtaja haluaa viisikymppisen Raatikon tarjoavan yleisöille?

”Näen, että Raatikko avautuu lähitulevaisuudessa entistä enemmän kenttää kohti, ja yhteistuotannot muiden organisaatioiden kanssa tulevat lisääntymään. Yhteistyölle ja voimien yhdistämiselle on kentällä aina tarvetta”, Toivonen esittää.

”Lisäksi meillä on niin upeat uudet tilat, että suunnitelmissa on panna alulle myös jonkinasteista vierailunäyttämötoimintaa”, hän kertoo.

Tanssiteatteri Raatikko muutti syksyllä juuri teatterikäyttöön remontoituun, kulttuurihistoriallisesti merkittävään Tikkurilan Silkkitehtaaseen, jossa toimivat Raatikon lisäksi Teatteri Vantaa ja kaupungin kulttuuripalvelut.

50 toimintavuotensa aikana Tanssiteatteri Raatikko on tehnyt yli 140 tanssiteosta. Vuosittain teatterin ohjelmistossa on kahdesta neljään ensi-iltateosta, yli 400 näytäntöä, noin 140 yleisötyötapahtumaa ja yli 30 000 katsojaa.

Kansanmusiikin ja kansantanssin vuoden 2022 yleisteema on menuetti

Menuetti, joka usein opitaan kuuden askeleen sarjoissa, on 3/4 -tahtilajissa kulkeva paritanssi. Sitä tanssitaan muista paritansseista poiketen riveissä, tanssipari toisiaan vastakkain.

Menuetti kuuluu maamme vanhimpaan kansanmusiikki ja -tanssiperinteeseen. 1700-luku oli menuetin kukoistusaikaa Ruotsissa ja Suomen länsiosissa, ja silloin sitä tanssittiin ja soitettiin jo Suomen ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Suomenruotsalaisessa pelimannikulttuurissa menuetti on säilynyt näihin päiviin saakka erityisen elävänä.

“Vuoden 2022 vuositeema tarjoaa kansanmusiikin ja -tanssin harrastajille ja ammattilaisille hienon mahdollisuuden sukeltaa perinteen tutkimiseen ja uuden luomiseen sen pohjalta. Löytyykö omalta paikkakunnaltasi menuettivariantteja, joita voit hyödyntää ryhmäsi toiminnassa? Vai olisiko aika synnyttää uutta menuettikulttuuria niin esittävänä taiteena kuin sosiaalisen kanssakäymisen/tanssin muotona?” esittää Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen puheenjohtaja Piia Kleemola-Välimäki.

Menuetti-teema tehdään eläväksi yhdessä – olethan mukana? Teema voi näkyä jo esimerkiksi keikkojen tai treenien ohjelmistovalinnoissa. KEKin ylläpitämä Kamukanta.fi -sivuston Livelava kerryttää verkkoon näkymää kansanmusiikin ja kansantanssin kenttään. Vuonna 2022 toivotaan erityisesti eläviä variaatioita menuetista.

Linkkejä:
Jepuan menuetista vuonna 1997 taltioitu versio ›
Jepuan menuetista vuonna 1977 taltioitu versio ›
Elävä perintö -sivuston artikkeli menuetista (ruotsiksi) ›

Paula Susitaival on luonut teemalle ilmeen, joka on kaikkien ladattavissa KEK:in nettisivuilta täältä.

Menuetti-teemavuosi avataan FolkForum webinaari ja BINGO -tapahtumassa pe 7.1. klo 12-15. Lisätietoja ja ilmoittautuminen tapahtumaan täällä.

Johanna Rajamäki ei jatka Kuopio tanssii ja soin johtajana

Toiminnanjohtaja Johanna Rajamäki on päättänyt, ettei jatka tehtävässään joulukuun 2021 jälkeen. Festivaali julkaisi uutisen välipäivinä. Tuottaja Sirpa Miettinen on nimitetty vt. toiminnanjohtajaksi.

”Syksyn festivaalin myötä minulle selvisi, että tämän työn hoitaminen vaatii enemmän ympärivuotista läsnäoloa Kuopiossa kuin mitä olin odottanut. Päätos oli erittäin vaikea”, Rajamäki toteaa tiedotteessa. ”Olen ylpeä syksyn 2021 festivaalin kokonaisuudesta ja siitä, että pystyimme tuottamaan kansainvälisen tanssifestivaalin pandemian aikana. Elo-marraskuun aikana järjestetyt tapahtumat vietiin läpi turvallisesti, esityksissä ei ilmennyt tartuntaketjuja ja emme joutuneet perumaan ainoatakaan esitystä.”

”Kiitos Tanssii ja Soi:n tiimille, hallitukselle, artisteille, yleisölle ja yhteistyökumppaneille”, hän kommentoi.

”Johannan lähtö on luonnollisesti meille menetys”, toteaa KuopioTanssii ja Soi ry:n hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen. ”Olemme käyneet tilanteesta keskustelua, eikä hänen päätöksensä tullut lopulta yllätyksenä. Päätös on tehty hallitusti ja yhdessä Kuopio Tanssii ja Soi:n hallituksen kanssa.”

”Kesän 2022 osalta pohjatyöt on tehty ja olemme Riku Lehtopolun, Sirpa Miettisen ja ammattitaitoisen tiimin turvallisissa käsissä. Tulemme käynnistämään uuden toiminnanjohtajan rekrytoinnin kaikessa rauhassa vuoden 2022 alkupuolella. Tämänhetkinen oletuksemme on, että Johannan tilalle palkattava uusi toiminnanjohtaja voisi aloittaa toimessaan heti kesän 2022 jälkeen, toki sillä tavoitteella, että hän pääsisi mukaan seuraamaan tapahtuman rakentumista jo keväällä edes välimatkan päästä”, Sutinen sanoo.

Kesän 2022 Tanssii ja Soi järjestetään 15.-21.6.2022. Lipunmyynti tapahtumaan aloitetaan 1.3.2022.

Valitut SPARKS-taiteilijat tuovat uusia teoksia Tanssin taloon

Johanna Nuutinen: Skin Hunger (Kuvassa Natasha Lommi) © Kai Kuusisto

Johanna Nuutinen + CO: Skin Hunger (Kuvassa Natasha Lommi) © Kai Kuusisto

Pannuhallin toteutettavat teokset valittiin aiemmin keväällä 2021. Siellä nähdään kantaesitykset Outi Markkulalta, Kaisa Niemiseltä ja Marika Peuralta sekä Mikko Hyvöseltä. Pannuhallin haku oli suunnattu nuoren sukupolven tekijöille, joiden teosideoista välittyi tanssin eri muotoja ja traditioita.

”Olemme valtavan iloisia saadessamme näin kiinnostavan ja monipuolisen taiteilijajoukon luomaan oman näkemyksensä Tanssin taloon sen avausvuosina”, Tanssin talon ohjelmapäällikkö Mikael Aaltonen sanoo. ”He ovat vahvasti omaäänisiä, uutta kohti meneviä taiteilijoita, joilla on myös vakiintunutta toimintaa ja profiili kansainvälisesti.”

Syksyn 2022 ohjelmassa yhteisöllistä iloa ja kansantanssiperinteen uudistumista

Uusien teosten esittämisen käynnistää syksyllä 2022 Outi Markkulan tanssi-, sävel- ja elokuvataidetta yhdistävä Kulkue. Kulkue tarkastelee tanssiperinnettä liikkeen ja muutoksen näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistuotanto tuo näyttämölle suomalaisia ja norjalaisia kansantanssin, nykytanssin ja kansanmusiikin ammattilaisia sekä elokuvantekijän ja kameran.

”Hyödynnämme teoksen prosessissa erilaisia perinteen eteenpäin siirtämisen menetelmiä, kuten muistiinmerkintää, toistoa ja rekonstruktiota, sekä liikumme henkilökohtaisten keho- ja tanssimuistojen kerroksissa. SPARKS-hankkeen myötä saatu tuki ja resurssit mahdollistavat meille aiempaa pidemmän, rauhallisemman ja tuetumman työskentelyn. Asiat saavat kehkeytyä ja pudota paikalleen ilman painetta”, Markkula sanoo.

Milla Koistisen yhteisöllistä iloa tutkiva teos nähdään Erkko-salissa loppuvuodesta 2022. Teos jatkaa ja syventää hänen Tanz Im August -festivaalilla kesällä 2021 esitetyn sooloesityksen Breathe teemoja.

”Tutkin, mitä kohtaaminen oikeastaan on, mitä sen aikana tapahtuu ja mistä kumpuaa kollektiivisiin tapahtumiin liittyvä ilo ja nautinto”, Milla Koistinen kertoo. ”SPARKSin mahdollistama residenssituki ja teoksen prosessin aloittaminen oli todella hyödyllistä sitä ajatellen, että nyt olemme jo paljon pidemmällä teoksen kanssa. Itse koen hyväksi, että harjoitusvaiheiden välissä minulla on aikaa ottaa etäisyyttä teokseen ja sitten palata siihen myöhemmin. Ideat ja ajatukset ehtivät hautua ja kypsyä.”

Muut SPARKS-hankkeen teokset tullaan näkemään Tanssin talon näyttämöillä kevät- ja syyskaudella 2023.

SPARKS on Suomen Kulttuurirahaston tukema Tanssin talon taiteellinen kehittämishanke, joka toteutetaan vuosina 2019–2023. Hankkeessa tuotetaan kolme kantaesitystä talon molemmille näyttämöille: 700-paikkaiseen Erkko-saliin sekä 235-paikkaiseen Pannuhalliin.

Erkko-salin alkuperäisen haun kahdeksasta teoksesta viisi eteni residenssivaiheeseen, josta tuotantoon valittiin kolme. Pannuhallin teokset valittiin avoimen haun kautta. Hanke tukee suomalaisia taiteilijoita teostensa ja toimintansa kehitystyössä tutkimuksesta taiteilijaresidenssiin ja tuotantoon. Tuki kattaa työryhmän palkkiot, residenssiaikaa harjoitussalissa ja teatterissa sekä mahdollisuuden konsultoida asiantuntijoita prosessin aikana.

Break SM -kilpailu toi Suomen breikkarit jälleen yhteen 

Style Technique -nimellä tanssinut all stars -kokoonpano vei voiton crewibattleissa.

Style Technique -nimellä tanssinut kokoonpano vei voiton crewibattleissa

Helsingin kauppakeskus Redissä käytiin ensimmäiset live-muotoiset Break SM -kilpailut sitten vuoden 2019, sillä vuonna 2020 breikin suomenmestaruudet ratkottiin livestreamin kautta.

Lauantaina 11. joulukuuta soolobattleissa suomenmestariksi kruunattiin junioreissa Lappeenrantalainen Street Culture Clubin Emil Lensu, joka kohtasi vauhdikkaassa finaalibattlessa Aaron Asukkaan. Pronssia junioreissa voitti CC Crew:n Linda Bilishenko.

Naisten sarjassa suomenmestaruuden vei ensimmäistä kertaa myös Suomen maajoukkueessa edustava King Kontrast Crew:n Tanja Kuurola, joka kohtasi vakuuttavassa finaalibattlessa virolaisen Lisanna ”Rule” Sootsin. Pronssisija meni myös King Kontrast Crew:ta edustavalle viime vuoden suomenmestarille, Siiri Korkeamäelle.

Miesten sarjassa käytiin energinen finaalibattle Suomen maajoukkueen Kimmo ”Haiku” Korpelan (Floorphilia) ja Elias ”Elmonaattori” Niskasen (Hips Don’t Lie, Toistuvat Yllätykset) välillä, jälkimmäisen voittaessa battlen päätteksi kahdeksannen suomenmestaruutensa. Prossisijalle kruunattiin niin ikään Suomen maajoukkueessa vaikuttava Flow Mo:n Johannes ”Hatsolo” Hattunen.

Sunnuntaina 12. joulukuuta kokoonnuttiin vielä crewibattlejen – eli ryhmäkilpailuiden – merkeissä. Tällä kertaa kahdeksan crewin kesken ratkottu mestaruus meni Style Technique-nimellä tanssineelle all stars -kokoonpanolle, jossa tanssi Suomessa parin vuoden ajan vaikuttanut kanadalainen Sweet Techniquen Victor ”Vicious” Sono, sekä belgialaiset Style Invaders -breikkiryhmän tanssijat Jordi Stevens, Morris Vandaele, sekä Robbe De Mets. Suomalaisista creweistä pisimmälle tanssi Baked Attraction Suomi, jonka kanssa Style Technique tarjoili yleisölle intensiivisen ja tapahtumarikkaan finaalin.

Kaupunginteatteri avaa esittävän taiteen yhteistyötä kehittävän Nykyesityksen näyttämön

Nykyesityksen näyttämö -hanketta Helsingin Kaupunginteatterissa koordinoiva Antti Lahti kertoo, että kyseessä on täysin uusi toimintamalli. Tavoitteena on mahdollistaa nykyesitysten toteutuminen riittävillä edellytyksillä sekä luoda joustava, jokaisen taiteellisen prosessin erityispiirteet huomioiva tuotantopolku.

”Kahden toimintakauden jälkeen arvioimme, miten hanke on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin ja miten se olisi mahdollista kytkeä osaksi Kaupunginteatterin perustoimintaa ja rahoitusta”, sanoo Lahti.

Nykyesityksen näyttämön pilottijakson suunnittelusta ja ohjelmistovalinnoista vastaa kolmihenkinen kuraattoriryhmä, jonka muodostavat tanssija, filosofian maisteri sekä esitystaiteen ja -teorian maisteri Suvi Tuominen, ohjaaja, väitöstutkija Tuomas Laitinen sekä kuraattori, kuvataiteen maisteri Riikka Thitz. Joulukuussa järjestettiin henkilökohtaisten tapaamisten muodossa toteutettu haku, jossa etsitään Nykyesityksen näyttämön kantaesityksiä vuosille 2022 ja 2023.

”Halusimme tarjota vaihtoehdon hakuprosesseille, joissa keskeiseksi nousee se, kuinka hyvin taiteilijat osaavat kirjoittaa työstään. Kirjoittaessa taiteilijat joutuvat usein yksinkertaistamaan monisyisiä ja joskus hankalastikin kielelle kääntyviä taiteellisia näkymiä tai tuntoja. Kun sen sijaan puhuu ja esittelee omaa työtään monimediaisesti, jopa rönsyilevästi, voivat vielä tuntemattomatkin reitit avautua. Kuraattorista muodostuu siten jo hakuprosessin aikana tärkeä kohtaamispinta instituution ja taiteilijan välille”, sanoo kuraattori Suvi Tuominen.

”Kuratointiprosessissa meille on keskeistä näyttämön ja teatterisalin mahdollisuuksien tarkastelu ja uudelleenajattelu. Esittävän taiteen kentällä perinteiset taidemuotojen väliset rajat ylitetään yhä helpommin ja useammin. Tässä mielessä Nykyesityksen näyttämö on väistämättä monitaiteinen ja kutsuu puoleensa kaikenlaisia esityksiä. Alkukeväästä 2022 julkistamme Nykyesityksen näyttämön ensimmäiset esitykset, jotka ovat studio Pasilassa toukokuussa 2022 nähtäviä vierailuesityksiä”, sanoo kuraattori Riikka Thitz.

”Tekijöitä, ideoita ja halua luoda on valtavasti verrattuna siihen, mitä mikään yksittäinen hanke voi tarjota, mutta on tämä silti merkittävä avaus laitosteatterikentän ja vapaan kentän väliselle yhteistyölle. Erityisen tarpeellinen se on nyt, kun esittävät taiteet ovat pandemian myötä suurten haasteiden edessä ja joutuvat arvioimaan rakenteitaan uudelleen. Kuraattoreina teemme parhaamme, että ohjelmistosta tulisi monimuotoinen ja ajankohtainen, ja että Nykyesityksen näyttämö toisi yhteen erilaisia yleisöjä”, sanoo kuraattori Tuomas Laitinen.

Nykyesityksen näyttämö syntyi taiteen vapaan kentän aloitteesta

Vuosien 2022 ja 2023 aikana nykyesityksen näyttämön toiminta jakautuu vierailunäyttämöön sekä kantaesityksiin ja niiden valmistamiseen suunnattuihin näyttämöresidensseihin. Vierailunäyttämö ajoittuu toukokuuhun, residenssityöskentely kesä-heinäkuuhun ja residenssissä valmistettujen teosten kantaesitykset elokuuhun.

Nykyesityksen näyttämö on syntynyt esittävän taiteen vapaalla kentällä toimivien taiteilijoiden aloitteesta. Lauri Antti Mattilan kokoama työryhmä toimitti keväällä 2019 Helsingin Kaupunginteatterin johtoryhmälle ehdotuksen, jonka oli allekirjoittanut 885 esittävän taiteen ammattilaista. Ehdotuksessa pyydettiin teatteria vastaamaan ajankohtaisiin muutoksiin yhteiskunnassa.

Helsingin Kaupunginteatteri on ottanut vapaan kentän haasteen vastaan ja pyrkii pilottihankkeen muodossa kehittämään alalle uudenlaista tuotantokehystä, joka osaltaan voisi muuttaa epätasa-arvoa luovia ja taiteen kehitystä hidastavia rakenteita. Hankkeen tarkoituksena on tarjota esimerkki ja jakaa kokemuksia myös muille VOS-rahoitetuille teattereille.

Helsingin Kaupunginteatteri tarjoaa hankkeelle taloudellisia, tuotannollisia ja tilallisia resursseja. Lisäksi Koneen Säätiö on myöntänyt hankkeelle 180 000 euron suuruisen apurahan.

Joululahjat hankkimatta? Osta lahjaksi tanssielämys!

Kokosimme listan lahjaideoita, jotka antavat iloa ja jäävät saajansa mieleen – kaappeja turhalla krääsällä täyttämättä.

Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra: Gravity @ Petra Tiihonen

Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra: Gravity @ Petra Tiihonen

Helsinki Dance Company & Kinetic Orchestra: Gravity
Helsingin Kaupunginteatteri 5.–17.2.2022

Helsinki Dance Companyn ja Kinetic Orchestran yhteistyössä toteuttama Gravity jatkaa koreografi Jarkko Mandelinin äärimmäisen fyysisten ja liikkeeseen keskittyvien teosten jatkumoa kahdeksan tanssijan voimin. Tanssiteosta inspiroivat nykyaikaiset tanssitekniikat, pariakrobatia sekä kamppailulajien funktionaalisuus.

Kinetic Orchestra -tanssiryhmän perustaja Jarkko Mandelin on klassisen baletin koulutuksen saanut nykytanssikoreografi ja kansainvälisesti toimiva kouluttaja. Kymmenessä vuodessa hän on luonut oman tunnistettavan tyylinsä ja tunnetaan erityisesti nykytanssin paritekniikan ja lattiatekniikan kehittäjänä.

Helsingin kansainvälinen balettikilpailu ›
Suomen kansallisooppera ja -baletti 30.5.–6.6.2022

Helsinki International Ballet Competition on enemmän kuin pelkästään kilpailu. Se on viikon mittainen opintomatka baletin ja tanssin huipulle. Näe tulevaisuuden balettitähdet Helsingissä ja nauti alkukesän vehreydestä Helsingin Töölönlahden maisemissa. Kilpailun alku- ja välierät tanssitaan Alminsalissa, finaalit ja kilpailun päättävä gaala nähdään Kansallisoopperan päänäyttämöllä.

Auri Ahola: Viehâ ›
Rovaniemen taidemuseo Korundi 28.1.–6.2.2022

Viehâ on monitaiteinen ja immersiivinen näyttämöteos Rovaniemen taidemuseolla Korundissa. Teoksen nimi Viehâ on inarinsaamea, ja tarkoittaa suomeksi väkeä. Auri Ahola käsittelee teoksessa menetyksen, luopumisen, yhteisön ja toivon teemoja saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Miten paljon ihminen voi lopulta vaikuttaa asioiden kulkuun suurempien voimien edessä? Kuka päättää, mikä säilyy ja mikä katoaa ajan kuluessa?

Auri Ahola: Viehâ (Kuvassa Ailu Valle & Auri Ahola) @ Janne Airaksinen

Suomen kansallisbaletti / Jorma Elo: Sibelius ›
Suomen kansallisooppera ja -baletti 25.2.–14.5.2022

Uutuusbaletti kertoo Jean Sibeliuksen luovuudesta ja sen eteenpäin vievästä voimasta. Kaiken takana on Ainon ja Jeanin intohimo ja palava rakkaus. Koreografi Jorma Elon viime vuosien vahva kiinnostus klassisiin tarinabaletteihin näkyy Sibeliuksen rakenteessa ja liikekielessä.

Ice Hot Helsinki | Mette Ingvartsen (DK): Moving In Concert ›
Tanssin talo, Helsinki 10.2.2022

Helsingissä, upouudessa Tanssin talossa järjestetään helmikuussa kansainvälisille ammattilaisyleisöille suunnattu tanssikatselmus Ice Hot Nordic Dance Platform. Kaksi Ice Hotin ohjelmistoon kuuluvaa pohjoismaista tanssi-iltaa (10. ja 11. helmikuuta) on avoimia kaikille: Tanskalaisen Mette Ingvartsenin Moving in Concert ja islantilaisen Marble Crowdin Øland.

Mette Ingvartsenin Moving in Concertin maailmankaikkeudessa ihmiset, teknologia ja luonnonmateriaalit elävät rinnakkain, synnyttäen abstraktia liikettä. Esitys inspiroituu digitalisoituneessa maailmassa elävästä, aistivasta ihmiskehosta ja tutkii plastisuuden, abstraktion ja mielikuvituksen poetiikkaa.

Ice Hot Helsinki | Marble Crowd (IS): Øland ›
Tanssin talo, Helsinki 11.2.2022

Laajasti palkitun, reykjavikilaisen Marble Crowd -kollektiivin Øland-teoksessa viisi merenkulkijaa ajautuu Ølandin rannikolle – saarelle, joka sijoittuu johonkin todellisuuden ja fiktion rajamaille. Heidän yrityksensä luoda maailma muistista uudelleen kompastuu menneen ja nykyhetken väliin, avaten tulevaisuuden näkymiä kimmeltävissä rappion jälkimainingeissa.

Marble Crowd: Øland© Owen Fiene, Kara Hergils Valdimarsdóttir

Marble Crowd: Øland© Owen Fiene, Kara Hergils Valdimarsdóttir

Tanssiteatteri MD: Ystäväni Pikku Pörriäinen ›
Hällä-näyttämö, Tampere 5.–16.2.2022

Ystäväni Pikku Pörriäinen tuo näyttämölle Ylen Pikku Kakkosesta tutun kärpäsen ötökkäkavereineen. Pienet ja suuret katsojat visuaalisuudellaan hurmanneen esityksen kekseliäs ja utelias kärpänen tapaa yllättävissä tilanteissa monenmoisia ötököitä. Esitys kertoo ystävyydestä, suvaitsevaisuudesta sekä muiden auttamisesta ja muistuttaa koko elävän elämän arvostamisesta – jopa sen pienimmän hyönteisen.

Tero Saarinen Company: HZ | HUNT ›
Tanssin talo 31.3.–9.4.2022

Uusi tulkinta Tero Saarisen rakastetusta Kevätuhri-soolosta HUNT (2002) ja Johanna Nuutisen koreografia Hz (2022) yhteisillassa. Nuutisen Hz (Hertsi) on monimuotoisesti aisteja ruokkiva syväsukellus ääniaaltoihin, missä merten äänisaaste toimii metaforana nykyajan ärsyketulvalle. Elämän dualismista ja kehollisuuden katoamisesta väkevästi ammentavaa Saarisen HUNT-teosta pidetään yhtenä Igor Stravinskyn Kevätuhrin merkittävimmistä nykytulkinnoista.

Tero Saarinen Company: Hz (kor. Johanna Nuutinen) & Hunt (kor. Tero Saarinen) © Jonas Lundqvist & Marita Liulia

Suomen kansallisbaletin tähdet: Uudenvuoden Balettigaala ›
Aleksanterinteatteri, Helsinki 1.-2.1.2022

Suomen kansallisbaletin solistit esittävät baletin klassikkonumeroita tähtitanssija Sergei Popovin suunnittelemassa gaalassa. Gaalassa nähdään venäläisen klassisen baletin kauneimpia numeroita mm. Joutsenlammesta ja Diane & Acteon baletista. Mukana on myös Suomessa harvemmin nähtyjä Mihail Fokinin mestariteoksia, kuten taianomainen pas deus baleteista Scheherazade sekä ote baletista Sylvia.

…tai kääräise pakettiin tanssillista luettavaa?

Se alkoi joutsenesta — Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa ›

350-sivuinen, hienosti kuvitettu tietokirja kattaa sata vuotta suomalaisen baletin historiaa. Mittavan tutkimustyön tuloksena syntynyt kirja antaa yleiskuvan siitä, miten Suomen kansallisbaletti syntyi ja kehittyi eri balettimestarien ja baletinjohtajien aikakausina.

Kerrontaa rytmittävät teema-artikkelit puvustuksesta, lavastuksesta ja musiikista. Kirjassa tarkastellaan koreografeja, teoksia ja niiden vastaanottoa, ja tanssijat kertovat työstään haastatteluissa. Teos tuo esiin, kuinka baletti on ollut tärkeä osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuurielämää.

Etsijä – Tero Saarisen tie nykytanssin huipulle ›

Tero Saarinen on rakentanut poikkeuksellisen uran tanssijana, koreografina ja Tero Saarinen Companyn taiteellisena johtajana. Tietokirja kuljettaa lukijansa niin tanssitaiteilijan poikkeukselliseen lapsuuteen, taiteilijaelämän kovaan ytimeen kuin puhuttelevaan saaris-ajatteluun, jota noudattamalla kuka tahansa voisi elää vielä vähän rohkeammin.

Kansallisoopperan balettioppilaitoksen juhlakirja ›

Balettioppilaitoksen juhlakirja, Balettioppilaitos – sata vuotta suomalaista balettikoulutusta, on ilmestynyt. Kirja sukeltaa balettikoulutuksen viimeiseen sataan vuoteen ja tutustuttaa myös tämän päivän kouluarkeen ja -juhlaan. Ääneen kirjan sivuilla pääsevät Balettioppilaitoksen pitkäaikaiset opettajat, asiantuntijat ja oppilaat.

 

Moomin Characters tukee Taideyliopistoa 100 000 euron lahjoituksella

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelija maalaa © Veikko Kähkönen / Taideyliopisto

Taideyliopiston Kuvataideakatemian opiskelija maalaa © Veikko Kähkönen / Taideyliopisto

Tove Janssonin luomien muumihahmojen perintöä vaaliva Moomin Characters Ltd Oy lahjoittaa 100 000 euroa Taideyliopistolle. Lahjoituksella vahvistetaan taiteen ja taidekoulutuksen tulevaisuutta.

”Lahjoituksella Moomin Characters kunnioittaa perustajiensa, taiteilijoiden Tove ja Lars Janssonin perintöä. Huipputasoinen taidekoulutus ja elinvoimainen taidekenttä takaavat, että Tove Janssonin kaltaisia taiteilijoita voi kasvaa Suomessa tulevaisuudessakin”, sanoo Moomin Charactersin taiteellinen johtaja Sophia Jansson.

Muumi-kirjoista tunnetuksi tullut Tove Jansson oli monialainen taiteilija, joka loi uraa niin kirjailijana, taidemaalarina, pilapiirtäjänä kuin sarjakuvataiteilijanakin. Jansson opiskeli aikanaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneumissa, joka on nykyisen Taideyliopiston Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä. Jansson valmistui taidemaalariksi vuonna 1937.

Tove ja hänen veljensä Lars Jansson © Moomin Characters™

Tove ja hänen veljensä Lars Jansson © Per Olov Jansson / Moomin Characters™

Valtio myöntää lisätukea jokaista Taideyliopiston saamaa yksityistä lahjoituseuroa kohden

”Lahjoitus tukee Taideyliopistoa sen ainutlaatuisessa tehtävässä taiteen tulevien suunnannäyttäjien kouluttajana. Nyt jos koskaan tarvitsemme taloudellisia resursseja, jotta voimme tukea nuoria taiteilijoita uralla eteenpäin ja löytää kestäviä ratkaisuja taiteen elinvoimaisuuden säilyttämiseksi Suomessa. Koronapandemia, digitalisaatio ja vähenevä julkinen rahoitus ovat tuoneet mittavan haasteen, johon voimme vastata ainoastaan yhdistämällä voimamme taidealan toimijoiden ja tukijoiden kanssa”, sanoo Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén.

Moomin Charactersin lahjoitus ohjataan Taideyliopiston Vahvista taiteen voimaa -keräykseen, joka on osa valtion vastinrahaohjelmaa vuosille 2020–2022. Valtio myöntää tietyn euromäärän jokaista yliopiston 15.6.2020–30.6.2022 välillä saamaa yksityistä lahjoituseuroa kohden.

Lahjoitukset lisätään Taideyliopiston pääomaan, jonka tuotoilla yliopisto kehittää taiteen eri alojen – kuvataiteen, musiikin, teatterin ja tanssin – koulutusta ja vastaa uusiin koulutustarpeisiin.

Taiteen perusopetusta tuetaan yli 4,6 miljoonan euron lisärahalla

@ Uupi Tirronen

Lukuvuonna 2019-2020 yhteensä 93 oppilaitoksessa sai tanssitaiteen perusopetusta @ Uupi Tirronen

Kyseessä on yleisavustus, joka myönnetään lisärahoituksena oppilaitoksen käyttökustannusten kattamiseen vuonna 2021.

Keväällä 2021 tilanne oli useissa oppilaitoksissa haastava koronatilanteen edelleen pitkittyessä ja oppilasmäärien vähentyessä entisestään. Osassa oppilaitoksia oppilaita oli toimialalta saatujen tietojen mukaan tuolloin jopa 80 prosenttia vähemmän kuin pandemiaa edeltäneenä aikana. Keskimäärin pudotus oppilasmäärissä oli alkuvuodesta noin 30 prosenttia.

”Syyslukukaudella taiteen perusopetuksessa on ilahduttavasti pystytty jälleen harrastamaan yhdessä paikan päällä ja uusiakin oppilaita on innostunut tulemaan mukaan. Koronakriisin keskellä kannamme erityistä huolta oppilaiden, perheiden ja oppilaitosten henkilöstön jaksamisesta”, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen. ”Merkityksellisen harrastustoiminnan jatkuminen lisää hyvinvointia poikkeusoloissa. Pidän erittäin tärkeänä, että toiminnan jatkuminen turvataan.”

Usealla hakijalla tulonmenetyksiä on aiheutunut oppilasmaksutuottojen vähenemisen lisäksi näytös- ja esitystoiminnan vähenemisestä ja yleisömäärien rajoittamisesta.

Opetusta on järjestelty terveysturvallisuusnäkökohdat huomioiden esim. ryhmäkokoja pienentämällä ja tekemällä tarvittavia laite- ja materiaalihankintoja. Opetustiloja on muunneltu toimivammiksi sekä vuokrattu lisää. Ryhmien pienentäminen on aiheuttanut osin tarvetta myös lisätyövoiman palkkaamiselle. Siivous- ja sijaiskulut sekä hallinnon työmäärä ovat poikkeuksetta lisääntyneet.

Tanssin taiteen perusopetusta järjestetään 93 oppilaitoksessa ympäri Suomen

Ministeriön myöntämää lisärahaa saaneista tahoista 23 on kunnallisia ja 60 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä, joiden oppilaitoksissa opiskelee yhteensä noin 51 000 taiteen perusopetuksen oppilasta.

Taiteen perusopetusta annetaan musiikissa, tanssissa, kuvataiteessa, mediataiteissa, sirkustaiteessa, sanataiteessa, arkkitehtuurissa, teatteritaiteessa ja käsityössä. Osaa taiteenaloista opetetaan pääosin yksilöopetuspainotteisesti ja osaa ryhmäopetuksena.

Oppilasmäärältään suurimpia taiteen perusopetuksen taiteenaloja ovat musiikki, tanssi ja kuvataide.

Tanssin taiteen perusopetus antaa oppilaalle mahdollisuuden harrastaa tanssia pitkäjänteisesti ja kehittää taidollisia ja tiedollisia valmiuksiaan. Tavoitteena on tukea oppilaan fyysistä ja psyykkistä kehitystä ja hyvinvointia ja kannustaa oppilasta terveelliseen liikkumiseen ja elämäntapaan. Taiteen perusopetuksessa tanssia voi opiskella joko yleisen tai laajan oppimäärän mukaan.

Opetushallituksen teettämän selvityksen mukaan yhteensä 93 oppilaitoksessa sai tanssitaiteen perusopetusta lukuvuonna 2019-2020. Yhteensä 16 630 oppilasta aloitti tanssiopinnot kyseisissä oppilaitoksissa ympäri Suomen.