Kansallisoopperan ja -baletin areenakiertue vie 170 esiintyjää ympäri Suomen

Oopperan ja Baletin kiertue 2023 © Marko Rantanen

Kaiken ikäisille sopiva, kiertävä esityskokonaisuus tarjoilee näyttäviä ohjelmanumeroita, upeita aarioita ja klassikoita, mutta myös jotain ihan uutta, kuten kiertueelle varta vasten suunniteltuja ohjauksia ja koreografioita talon oman orkesterin säestyksellä.

– Näyttämö on kooltaan yhtä suuri kuin Oopperatalossa. Valaistus, äänentoisto, näytöt sekä muu näyttämötekniikka ovat huippuluokkaa. Tuomme tapahtumaan monin tavoin mukaan oopperan ja baletin taikaa ja tunnelmaa, eli voisi sanoa, että talo todellakin muuttaa hetkellisesti paikkaa, Kansallisoopperan ja -baletin tuottaja Marjo Tuomi kuvailee.

Taiteellisen työryhmän muodostavat ohjaaja Jere Erkkilä, pukusuunnittelija Erika Turunen, lavastesuunnittelija Mark Väisänen sekä valo- ja videosuunnittelija Gabriel Phillips-Sanchez. Areenaesitysten lisäksi Kansallisooppera ja -baletti tuo vierailupaikkakunnille talon yleisötyön sekä baletin nuorisoryhmän tuottamaa oheisohjelmaa.

Kiertue toteutetaan yhteistyössä vierailukaupunkien sekä VR:n kanssa: taiteilijat matkustavat paikkakunnalta toiselle junalla.

Oopperan ja Baletin Areenakiertue 2023

  • La 6.5.2023 klo 14 ja 18 Oulu, Ouluhalli
  • Ke 10.5.2023 klo 18 Rovaniemi, Lappi Areena
  • La 13.5.2023 klo 14 ja 18 Joensuu, Joensuu Areena
  • Ke 17.5.2023 klo 18 Helsinki, Helsingin jäähalli
  • To 18.5.2023 klo 14 ja 18 Helsinki, Helsingin jäähalli
  • Ke 24.5.2023 klo 18 Turku, Gatorade Center
  • To 25.5.2023 klo 18 Turku, Gatorade Center

Kiertueen lipunmyynti on käynnissä osoitteessa oopperabaletti.fi. Kiertueen lisäksi Balettioppilaitoksen kevätjuhla 26.–27. toukokuuta siirtyy Oopperatalon ulkopuolelle, viime vuonna Helsingissä avattuun Tanssin taloon.

Pirskahtelevaa polkkaa ja pelimannipoljentoa – Folklandia seilaa taas tammikuussa

Folklandiassa esiintvä PRO on valittu Pispalan Sottiisin Vuoden kansantanssiyhtyeeksi 2022. Ryhmä haluaa nimityksen myötä tuoda esiin varsinaissuomalaista kansantanssia ja rohkaista kaikkia heittäytymään mukaan kansantanssiin. Lisäksi Folklandialla esiintyvät kotimaisista kansantanssiryhmistä muun muassa Polokkarit, Motora, Siepakat, Raito, Ottoset, Kärri, Kimara ja Katrilli.

Unkarista Folklandialle saapuu kansantanssiryhmä Art Essence. Ryhmä esittää perinteisiä unkarilaisia kansantansseja ja uusia kansantanssikoreografioita rakennettuina perinnemateriaalin pohjalle. Art Essence luo esityksessä traditionaalisesta tanssista elävää, mielenkiintoista ja nautinnollista. Ryhmä on myös taitava Swing-tanssien tulkitsija.

Etno-popartisti Vilma Jää yhdistää vuosisatoja vanhoja tarinoita elektroniseen musiikkiin. Kansanmusiikkia valtavirtaan vievän, feministiseti kantaaottavan Jään musiikissa akustiset perinnesoittimet kanteleesta kampiliiraan sulautuvat synteettisesti tuotettuihin biitteihin suomalais-ugrilaisen lauluperinteen flirttaillessa pop-estetiikan kanssa.

Kielo Ilona on omaehtoinen folk-rock-yhtye. Bändin musiikissa kohtaa rosoinen folk, vaihtoehto-pop ja pohjoinen rock. Yhtye nauttii soundien etsimisestä, polyrytmipeleistä ja pitää pohjoisen pilkkeen silmäkulmissaan.

Folklandiassa nähdään myös esimerkiksi yhdeksi tämän hetken tyylitaitoisimmaksi kansanmusiikkiyhtyeeksi tituleerattu Luomuduo, joka palkittiin Kaustisella vuoden 2022 Konsta Jylhä -kilpailussa ensimmäisellä sijalla.

Folklandia-risteilylle 13.–14.1.2023 osallistuu lähes 100 esiintyjäkokoonpanoa ja yli 2000 risteilijää.

Tanssikasvatus elämäntyönä -palkinto Hannele Soulasmaalle Hankoon

Hannele Soulasmaa © Milla Malmberg

Hannele Soulasmaa on työskennellyt tanssinopettajana ja rehtorina Hangossa vuodesta 1982. Tanssinopettajan työ alkoi ensin Hannelen äidin, Pirjo Soulasmaan tanssikoulussa.

Koulu siirtyi Hannelen nimiin vuonna 1984, minkä jälkeen työ on jatkunut keskeytyksettä aina tähän hetkeen asti. Keväällä 2022 Hannele Soulasmaa jäi eläkkeelle, mutta oppilaitos jatkaa toimintaansa edelleen hänen tyttärensä Katja Ukonahon toimesta, eli kolmannessa sukupolvessa. Nyt jo 58. toimintavuottaan jatkavan koulun nimi on nykyisin Hangon Baletti- ja liikuntakoulu.

Vuodesta 1992 taiteen perusopetusta antanut ja kehittänyt oppilaitos sekä Hannele Soulasmaan pitkäjänteinen ja sitkeä työskentely ovat vaikuttaneet merkittävästi Hangon alueen kulttuuritoimintaan sekä lasten ja nuorten taidekasvatukseen.

Vuosikymmenten aikana Baletti- ja liikuntakoulu Hannele Soulasmaa on luonut  lukuisille lapsille mahdollisuuksia kokea tanssin taikaa. Taiteen perusopetuksen päättötodistuksia on vuosien aikana jaettu useampi sata, joka on Hangon väkimäärään suhteutettuna valtava määrä.

Vuoden tanssikasvattaja -palkinto Sari Heikkilälle Rovaniemelle

Suomen tanssioppilaitosten liitto palkitsee Sari Heikkilän Vuoden tanssikasvattaja -palkinnolla pitkäjänteisestä ja omistautuneesta työotteesta tanssinopetuksen kehittäjänä.

Sari Heikkilä on työskennellyt nykyisessä Lapin musiikki- ja tanssiopistossa (ent. Lapin Tanssiopisto ja Lapin Balettiopisto) tanssinopettajana jo 1990-luvulta lähtien. Vuosien aikana hän on kehittänyt omaleimaisen opetustavan, josta ovat saaneet nauttia lukuisat oppilaat niin lastentanssin, baletin kuin erityisryhmienkin opetuksen parissa. Oppilaat ovat saaneet hyvän ja kurinalaisen pohjan balettiopinnoilleen, ja toisaalta kannustavan ja luovuutta korostavan opetuksen vapaamman tanssi-ilmaisun parissa.

Rovaniemellä on tehty vuosien ajan laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sari Heikkilä onkin toiminut osaltaan yhteyksien avaajana päiväkoteihin, perusopetukseen sekä erityisryhmien opetukseen. Parhaimmillaan on syntynyt pitkäaikaisia, tasolta toiselle eteneviä opintopolkuja varhaiskasvatuksesta esikouluun ja sieltä peruskouluun. Heikkilä on tehnyt sinnikästä pioneerityötä tanssin sanansaattajana varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen uudistusten keskellä. Tällä työllä on saatu madallettua tanssiharrastuksen aloittamisen kynnystä ja jaettua tanssikokemusta laajemmin tanssikoulun ovien ulkopuolelle.

Sari Heikkilä on työlleen omistautunut tanssikasvattaja, joka on erään tanssioppilaan isän sanoja lainaten ”taikuri, joka saa lasten kanssa ihmeitä aikaan”.

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry on jakanut palkinnon vuoden tanssikasvattajalle vuodesta 2005. Vuodesta 2013 alkaen tanssikasvattajapalkinto sai rinnalleen elämäntyöpalkinnon.

Pragma Helsingin toiminta päättyy vuoden 2022 lopussa

Pragma syntyi tarpeesta luoda kestäviä toimintamalleja esittävän taiteen kentälle yhdessä taiteilijoiden ja ryhmien kanssa. Välittäjäportaan ja kansainvälisen toiminnan ja viennin kehittämishanke pyrki vastaamaan sirkuksen ja tanssin kenttien välittäjäportaan haasteisiin luomalla tuotannon, viestinnän, hallinnon ja esitysmyynnin palveluja tarjoavan toimijan.

”Pragma on ollut tiedotuskeskusten kehittämishanke, jolla on haluttu – tiedotuskeskusten tehtävän ja tavoitteiden mukaisesti – edistää tanssin ja sirkuksen kentän toimintaedellytyksiä”, kertoo Sanna Rekola, Tanssin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja.

Hallinnollisesti Pragma on toiminut Tanssin tiedotuskeskuksen alaisuudessa ja Tanssin tiedotuskeskuksen aputoiminimenä.

”Alusta asti tavoitteena oli itsenäinen toimija, josta hankeavustuksen tukeman startin ja kehitystyön jälkeen olisi syntynyt omillaan toimeentulevaa palveluliiketoimintaa alalle. Tiedotuskeskusten toimintaan liiketoiminta ei pitkällä tähtäimellä istu, sillä tarkoituksemme on edistää kentän toimintaa yleisesti ja tuottaa palveluja laajemmin”, Rekola kertoo.

Pragman kehittymisen kannalta kriittiseen vaiheeseen iski koronapandemia, joka rajoitti merkittävästi esitystoimintaa ja kansainvälisiä mahdollisuuksia koko alalla. Hankerahoituskausi päättyi vuonna 2021, eikä toimintaa ole pyrkimyksistä huolimatta saatu taloudellisesti kannattavaksi.

Sirkuksen ja Tanssin tiedotuskeskusten yhdistyessä vuonna 2023 ja niiden erillisen toiminnan loppuessa myös Pragman toiminta Tanssin tiedotuskeskuksen alaisuudessa päättyy. Uuden Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry:n hallitus teki 28.10.2022 päätöksen, ettei se pysty ottamaan uuden organisaation rakentamisvaiheessa aputoiminimen tuomia taloudellisia ja muita lisävastuita.

Kehityshankkeen 3,5-vuotinen tie on ollut monivaiheinen. Toimintakonseptin kehitystyössä on opittu paljon.

”Pragmalla on toimintansa aikana ollut yhteensä 28 asiakasta, joista osan kanssa työtä on tehty perustamisesta lähtien. Yhteistyö asiakkaiden kanssa on kerryttänyt ja syventänyt monipuolista osaamista sekä parantanut asiakkaiden toimintaedellytyksiä. Pragma on vaikuttanut ja saavuttanut tunnettuutta kotimaisella ja kansainvälisellä toimintakentällä sekä osallistunut kentän merkittävimpiin tapahtumiin”, kertovat Pragman työntekijät.

Vaikka Pragma ei tällä aikataululla saavuttanut tavoitetta tulla kannattavaksi toimijaksi, jatkossa hankkeen kokemuksista voidaan saada paljon oppia, sillä tarvetta tämänkaltaisille palveluille esittävien taiteiden kentällä edelleen selvästi on.

Lisätietoja:
Sanna Rekola
sanna.rekola@danceinfo.fi
+358 50 413 61213

Pikkujoulut tanssista hurmioituen – Listasimme glögi-iltamiin sopivia esityksiä

Tanssiteatteri Tsuumi: Linnanjuhlat © Mikko Mäntyniemi

Tanssiteatteri Tsuumi: Linnanjuhlat
(10.11. – 26.11.2022)

Tänä vuonna sinutkin on kutsuttu! Linnanjuhlat on ikonisia Presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlia mukaileva elämyksellinen esitys, jossa yhdistyy teatteri, tanssi, juhlahumu ja makuelämykset. Vihdoinkin kaikki halukkaat saavat kutsun!

 

Tanssiteatteri ERI: Lahjojen aika

Tanssiteatteri ERI: Lahjojen aika ›
(1.12. – 20.12.2022)

Pieni Klaara-tyttö  raottaa lahjapapereita illan pimetessä. Jouluyö on taikaa täynnä ja lelut puhkeavat elämään tähtitaivaan tuikkeessa. Tinasotilastyttö rakastuu balettiprinssiin ja kaikki lahjat yhtyvät leikkivään tanssiin. Aikakin siirtyy raiteiltaan ja jokainen hetki vie satua yhä lähemmäs ihmeitä – yhä lähemmäs joulun iloa.

 

Kinetic Orchestra: Like There’s No Tomorrow © Mikael Ahlfors

Kinetic Orchestra: Like There’s No Tomorrow ›
(7.12. – 11.12.2022)

Kinetic Orchestran uusin nykytanssiteos on visuaalinen iloittelu, joka inspiroituu Philippe Halsmanin valokuvateoksesta Dali Atomicus (1948). Teos muodostuu limitteisistä kohtauksista, jotka huipentuvat kerta toisensa jälkeen omanlaiseensa loppukuvaan. Surrealismin hengessä liike, musiikki ja visuaalinen maailma pursuilevat hyvin omalakisinaan, mielikuvituksellisina ja vapaasti muovautuvina elementteinä, jotka loksahtavat yhteen muodostaen katarttisia hetkiä.

 

MAD House Helsinki: Club Kiihko esittää – Firman pikkujouluristeily ›
(18.11.2022)

Näihin pikkujouluihin pääsee osallistumaan vaikka ilman työkavereitakin! Tarjolla on pikkujouluisaa yritysmaailman tunnelmaa ihan tutuillakin käänteillä, höystettynä valikoiduilla tunnelmaa luovilla esiintyjillä. Club Kiihko on uusi osallistava immersiivinen esitystaideilta, joka tuo yhteen laajan ja villin kattauksen esitystaidetta, mm. burleskia, runoutta, dragia, stand uppia, performanssia ja musiikkia.

 

Aurinkobaletti: Hetki tanssien ›

Hetki tanssien -paketti on Aurinkobaletin kevyt työpaja tai pienteos erilaisten ryhmien tarpeisiin. Olipa kyseessä työporukan illanvietto, seminaaripäivä, TYKY- ja TYHY-toiminta tai muuten vain joukko ihmisiä, jotka kokevat yhdessäolon ja jaetun kulttuurikokemuksen kiinnostavana, tarjoamme mahdollisuuden tutustua tanssiin aitiopaikalta ja joustavalla aikataululla.

 

Rimpparemmin Joulushow ›
(19.11. – 9.12.2022)

Hävyttömän hyvä joulushow tuo lavalle musiikin ja tanssin täyteisen shown, joka ei varmasti petä joulutunnelmaa metsästävää katsojaa. Esityksessä yhdistyy kouluaikain joulujuhlat ja hauskimmat pikkujouluohjelmanumerot. Piparkakun tuoksuista kulttuuria ja hävyttömän hyviä esityksiä pikkujouluhengessä. Tervetuloa aloittamaan joulunvietto Rimpparemmin seurassa!

 

Suomen Kansallisbaletti: Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ›
(3. – 22.12.2022)

Hurmaava koko perheen suosikki palaa ohjelmistoon! Tšaikovskin tuttu musiikki, taianomaiset lavasteet ja upeat puvut johdattavat kauas arjen keskeltä. Tarina alkaa, kun talvisessa Porvoossa asuva Klaara pääsee jouluyönä satumaiselle matkalle. Siellä hän kohtaa hiiriarmeijan, eksoottisia kaukomaiden vieraita ja pähkinänsärkijäksi taiotun prinssin. Baletin jännittävät juonenkäänteet tempaavat mukaansa kaikenikäiset katsojat.

Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas © Sakari Viika

 

Helsingin Tanssikeskus:  Noche del Flamenco ›
(8.12.2022)

Helsingin Tanssikeskuksen Noche del Flamenco – Flamencon ilta -näytöksessä esiintyy yli 50 flamencotanssijaa vasta-alkajista edistyneisiin. Lavalla tullaan näkemään upea kavalkadi perinteistä ja modernia flamencoa. Flamencomuusikot Juho Koskimies, Anna Murtola ja Ricardo Padilla säestävät tanssijoita lajin perinteitä kunnioittavalla, vahvalla ammattilaisten taidolla.

Pirjo Yli-Maunulalle Pentti Kaiteran rahaston tunnustuspalkinto

Pirjo Yli-Maunula © Janne-Pekka Manninen

Rahasto halusi tänä vuonna palkita henkilöitä tai yhteisöjä taiteen ja kulttuurin saralta. Oulussa toimivan Flow Productionsin taiteellista johtajaa Pirjo Yli-Maunulaa kiitetään tinkimättömästä, jo vuosikymmenten ajan kestäneestä työstä esittävän taiteen alalla.

Toinen palkittu on Lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana Rovaniemellä toimiva kapellimestari, viulisti John Storgårds.

”Molemmat palkinnonsaajat ovat tehneet pitkäjänteistä ja tinkimätöntä työtä pohjoisessa Suomessa. He ovat oman merkittävän luovan työnsä lisäksi nostaneet esille muita pohjoisia taiteilijoita ja luoneet organisaatioita ja rakenteita, jotka mahdollistavat toisaalta esittävän taiteen tekemisen nyt ja tulevaisuudessa, ja toisaalta taiteen tuomisen lähemmäksi ihmisiä suurella alueella. Kaitera-palkinto annetaan heille tästä suurenmoisesta työstä,” Pentti Kaiteran rahaston hallituksen puheenjohtaja Katri Ervamaa sanoo.

Miten voin tuoda tänne jotain sellaista, mitä yleisö ei edes osaa toivoa?

Pirjo Yli-Maunula tunnetaan monitaiteellisesta tuotannostaan. Hän on tuonut Ouluun tanssin lisäksi myös nykysirkusta sekä immersiivisiä esityksiä. Alueellisesti hyvin tunnettu Yli-Maunula ja Flow Productions nauttivat myös kansallista ja kansainvälistä arvostusta.

”Flow Productionsin taiteellisena johtajana olen pyrkinyt haastamaan yleisöä kokemaan taidetta uudella tavalla ja löytämään uusia asioita. Usein kun puhutaan kulttuurin kehittämisestä, lähdetään miettimään sitä, mitä yleisö toivoo. Itse ajattelen toisin päin. Miten voin tuoda tänne jotain sellaista, mitä yleisö ei edes osaa toivoa?” Yli-Maunula kuvailee.

”Suurimmat innovaatiot kulttuurin alalla tapahtuvat, kun ihmiset hämmästyvät, että ai, tällaistakin on olemassa! Myös itselleni sellaiset taidekokemukset ovat olleet valtavan suuria hetkiä”, hän kiteyttää.

Pentti Kaiteran rahasto myöntää tunnustuspalkintonsa kahden vuoden välein. Tänä vuonna kumpikin palkittu sai 10 000 euroa. Joka toisella kerralla palkitsemisvuorossa on Oulun yliopiston tutkija tai tutkimusryhmä, jolloin palkinto annetaan merkittävästä tutkimustyöstä.

Miten kestävyysnäkökulman voi ottaa huomioon kansainvälisen tapahtuman järjestämisessä – Ice Hot Helsinki teetti arviointiraportin ympäristöohjelmansa toteutumisesta

Vuosina 2020–2021 Ice Hot -kumppanit ja Helsingin tapahtuman järjestäjätiimi työskentelivät yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijoiden kanssa ja määrittelivät tavoitteet. Tämän seurauksena Ice Hot Helsingin ympäristöohjelma otettiin käyttöön vuonna 2021.

Ice Hotissa tehtiin mm. seuraavaa:

  • Tuotantotiimille luotiin käytännön opas ympäristöystävälliseen tuotantoon.
  • Kestävän kehityksen tavoitteet otettiin huomioon myös Ice Hot Helsinki 2022 -juryn ohjaavissa periaatteissa.
  • Julkaistiin ja levitettiin kolmea artikkelia, joissa käsitellään kestävien valintojen tekemistä esittävien taiteiden ja tapahtumien alalla.
  • Järjestettiin kuusi kestävän kehityksen teemoja käsittelevää seminaaria. Ekologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista näkökulmista keskustelivat taiteilijat, tuottajat, johtajat ja kestävän kehityksen asiantuntijat.
  • Seminaarit ja osa tapahtuman ohjelmasta striimattiin suorana, jotta ne tavoittaisivat laajemman yleisön ilman, että kaikkien tarvitsi matkustaa Helsinkiin.
  • Tapahtumajärjestäjät ja yhteistyössä toimivat ravintolat tarjosivat kasvisruokaa (jotkut pelkästään kasvisuokaa).
  • Tapahtumapaikoissa järjestettiin jätteiden lajittelu ja kierrätys.
  • Painotuotteita tuotettiin hyvin vähän, koska kaikki sisältö oli verkossa.
  • Ei tuotettu mitään oheistuotteita tai tavaraa.
  • Kuljetuksissa suosittiin joukkoliikennettä. Vieraille tarjottiin kolmen päivän HSL-lippu.
  • Kaikki mahdollinen näyttämövalaistus toteutettiin LED-tekniikalla.

Ice Hot -tanssikatselmus toi kesäiseen Helsinkiin lähes 500 kansainvälistä tanssialan ammattilaista kaikkialta maailmasta © Catrin Kaitaro

Kuinka onnistuttiin?

Ice Hot Helsinki 2022:n ympäristövaikutusten arviointi osoittaa, että tapahtuman kokonaishiilijalanjälki oli yli 1 000 tonnia CO2e, josta 97 % syntyi 460 osallistujan matkoista Helsinkiin eri puolilta Eurooppaa ja muualta maailmasta. Lue koko raportti (linkki pdf:ään).

Suurin osa vieraista ja taiteilijoista matkusti Helsinkiin lentäen, vaikka heille oli kerrottu mahdollisuuksista matkustaa Suomeen ekologisemmin. Taiteilijoille tarjottiin jopa päivärahoja hitaan matkustamisen aiheuttamista lisämatkapäivistä, mutta harvoilla oli mahdollisuus käyttää tätä hyväkseen.

Voidaan kuitenkin edelleen väittää, että tapahtuma, jossa on mahdollisuus nähdä suuri määrä esityksiä lyhyessä ajassa yhdessä paikassa, vähentää festivaalijohtajien ja muiden presenttereiden matkustamista. Eräs vieraista kommentoi:

”… Se säästää minulta monia matkoja, jotka minun muuten tarvitsisi tehdä saadakseni yleiskuvan pohjoismaisen tanssiskenen kehityksestä. Siksi tällaista tapahtumaa tarvitaan kokoontumisiin ja kohtaamisiin.”

Lisäksi taiteilijoilla oli mahdollisuus jäädä tapahtumaan koko ajaksi, jotta he pystyisivät  maksimoimaan hyödyn tapahtumanaikaisesta verkostoitumisesta. Näin haluttiin tuoda esiin se, että matkustaessa on suositeltavaa ottaa siitä kaikki irti. Useimmat taiteilijat arvostivat tätä, sillä se oli tehty heille mahdolliseksi myös taloudellisesti.

Muita positiivisia vaikutuksia ovat osallistumisen tulokset ja vaikutukset yksittäisiin taiteilijoihin ja ryhmiin niin esiintymis- ja työskentelymahdollisuuksien kuin myös vahvempien yhteyksien ja verkostojen muodossa. Näitä tuloksia voi arvioida paremmin vasta pidemmällä aikavälillä.

Kun otetaan huomioon kaikki kestävän ekosysteemin ulottuvuudet, voidaan arvioida, että koko tanssisektori hyötyy tällaisista kokoontumisista, sillä toistensa töihin ja kiinnostuksen kohteisiin tutustuminen johtaa uusiin, alaa kehittäviin yhteistyöprojekteihin tai yhteistuotantoihin. Näin vahvistetaan koko tanssin ekosysteemiä.

Kolme oppia Ice Hotista

1. Kestävän kehityksen edistäminen esittävien taiteiden alalla on pitkäjänteistä työtä, ei mikään sprintti, vaan pikemminkin maraton. Kun pyrit laskemaan hiilijalanjälkeä ja arvioimaan toimiesi vaikutuksia, keskity olennaiseen ja asioihin, jotka ovat mahdollisuuksiesi rajoissa. Osoita resursseja arviointiin.

2. Kansainvälisen tanssitapahtuman järjestämisessä joutuu ottamaan huomioon monia erilaisia tekijöitä ja reunaehtoja, jolloin ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kuratoriset tavoitteet saattavat olla ristiriidassa. Priorisoi tavoitteesi.

3. Yhteistyötä paikallisten kumppanien kanssa tulisi kehittää lisäesitysten ja muiden mahdollisuuksien löytämiseksi tapahtumassa esiintyville taiteilijoille. Aloita keskustelut riittävän ajoissa.

Ice Hot Nordic Dance järjestettiin Helsingissä 29.6. – 3.7.2022.

Taideneuvosto nimesi uudet taidetoimikunnat vuosille 2023–2024

Valtion taidetoimikuntia nimettiin seitsemän: arkkitehtuuri- ja muotoilutoimikunta, audiovisuaalisten taiteiden toimikunta, esittävien taiteiden toimikunta, kirjallisuustoimikunta, monitaiteiden toimikunta, musiikkitoimikunta ja visuaalisten taiteiden toimikunta. Rakennetta on muutettu siten, että arviointityö jakaantuu tasaisemmin eri toimikunnille. Toimikunnissa on 10–12 jäsentä, jotka edustavat taiteenalojen eri alalajeja ja asiantuntijuutta.

Esittävien taiteiden toimikunnan puheenjohtajana aloittaa tanssitaiteilija Petri Kauppinen Oulusta. Toimikuntaan valitut jäsenet ovat:

  • Otto Kanerva, Hämeenlinna
  • Anniina Kumpuniemi, Tampere
  • Soile Lahdenperä, Helsinki
  • Satu Rasila, Turku
  • Virpi Rautsiala, Kuopio
  • Mikko Rinnevuori, Helsinki
  • Vilja Ruokolainen, Jyväskylä
  • Rasmus Slätis, Helsingfors
  • Tomi Suovankoski, Helsinki
  • Anastasia Trizna, Helsinki
  • Minna Vainikainen, Helsinki

Moninaisuuden kysymykset vahvemmin esillä

Erona aiempaan on uusi monitaiteiden toimikunta, jossa arvioidaan taiteenalojen välisiä monitaiteen ja moninaisuuden hakemuksia sekä taidejournalismin ja sarjakuva- ja kuvitustaiteen hakemuksia. Aiempi taiteen moninaisuuden toimikunta poistuu, mutta Taike vahvistaa muilla keinoin moninaisuuden asemaa ja ymmärrystä toimikuntien ja viraston toiminnassa. Oleellista on moninaisuuden aiempaa läpäisevämpi huomioiminen. Toimikuntiin on nimetty aiempaa enemmän monitaustaisia jäseniä, ja toimikunnat saavat kautensa alussa perehdytyksen moninaisuuden kysymyksiin. Taike vahvistaa vuoden 2023 aikana myös englanninkielistä viestintää ja hakujärjestelmää.

Taidetoimikuntien rinnalle Taiteen edistämiskeskus nimittää kaksivuotiskaudelle asiantuntijapaneeleja, jotka antavat lausuntoja Taiken temaattisista avustusmuodoista. Näitä ovat muun muassa festivaalien asiantuntijapaneeli, kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijapaneeli sekä kulttuurihyvinvoinnin ja osallisuuden asiantuntijapaneeli.

Alueellisia taidetoimikuntia on yhteensä 13, ja niiden toimialueet mukailevat maakuntajakoa Taiteen edistämiskeskusta koskevan asetuksen mukaisesti. Alueellisten taidetoimikuntien jäsenmäärä on 6–12 sen perusteella, miten paljon toimikunnalla on käsiteltäviä hakemuksia ja miten laajaa yhteistyötä alueelliset taidetoimikunnat tekevät arvioinnissa keskenään. Osa jäsenistä tekee arviointityötä useammissa taidetoimikunnissa.

Toimikunnissa tehtävästä työstä rahallinen korvaus

Taike valmistautuu maksamaan toimikuntien jäsenille arviointipalkkion tehdystä työstä vuodesta 2023 alkaen. Taike on jo pitkään tavoitellut mahdollisuutta korvata rahallisesti toimikunnissa tehtävästä työstä, ja vihdoin vuoden 2023 valtion talousarvioon Taikelle on osoitettu resurssi asian hoitamiseen. Tämä on omiaan vahvistamaan arviointityön läpinäkyvyyttä ja tunnistamaan vertaisarviointi taiteilijan ammatilliseksi työksi.

Tutustu kaikkien taidetoimikuntien jäsenistöihin ››

Taiteen edistämiskeskus (Taike) on taiteen edistämisen asiantuntija- ja palveluvirasto. Taike ja sen yhteydessä olevat taidetoimikunnat ja lautakunnat jakavat apurahoja ammattitaiteilijoille ja avustuksia taiteen alan yhteisöille. Virastossa työskentelee 80 henkilöä. Heistä puolet on virkamiehiä ja puolet määräaikaisia läänintaiteilijoita, jotka toimivat taiteen edistämisen hankkeissa maan eri puolilla. Taiken päätoimipiste on Helsingissä, ja lisäksi sillä on aluetoimipisteitä.

XS – Uuden tanssin ja esitystaiteen festivaali järjestetään nyt entistä laajempana

© Hertta Kiiski

Ehkä-tuotanto on itsenäisten taiteilijoiden pitkäjänteisen ja uutta luovan työn tuloksena kehittynyt yhteisö, toimija ja työnantaja. Perustamisestaan vuonna 2004 lähtien Ehkä on edistänyt epäkaupallista, omaehtoista ja kokeilevaa taidetta yhteistuottamalla uuden tanssin ja esitystaiteen tekijöiden teoksia.

 

Neljättätoista kertaa toteutuva Ehkä-tuotannon vuosittainen XS – Uuden tanssin ja esitystaiteen festivaali järjestetään nyt entistä laajempana.

Uuden tanssin ja esitystaiteen vierailu- ja kantaesityksistä, runo-ohjelmasta ja näyttelystä muodostuva tapahtuma toteutuu Nykytaidetila Kutomolla, Osuuskunta Poesian työtilassa ja kuvataiteilija Hertta Kiiskin työhuoneella Lainnon kutomorakennuksessa sekä Titanik-galleriassa Turun jokirannassa. Festivaalia vietetään reilun viikon ajan, 30.11.–8.12.2022.

Festivaaliohjelma:

ke 30.11.
Nykytaidetila Kutomo | Janina Rajakangas ja työryhmä: Venus

to 1.12.
Titanik-galleria | Veera Lohiniva: Tuuli toi kaukaa sen ilman jonka hengitin

pe 2.12.
Hertta Kiiskin työhuone | Inari Sandell, Anniina Saksa ja Hertta Kiiski: Softspeed – Avajaiset!
Nykytaidetila Kutomo | Samuli Emery ja Jessica Piasecki: to be brutally honest

su 4.12.
Poesian työtila | Avoimet runot: Niko-Matti Ahti, Kristian Blomberg, Maria Matinmikko ja Virpi Vairinen
Nykytaidetila Kutomo | Ella Skoikka: Poet in my – my life as Fabou – Ensi-ilta!

to 8.12.
Nykytaidetila Kutomo | Ella Skoikka: Poet in my – my life as Fabou

+ la–su 3.–4.12. klo 12–16 ja ke–to 7.–8.12. klo 14–18
Hertta Kiiskin työhuone | Inari Sandell, Anniina Saksa ja Hertta Kiiski: Softspeed

Uudet klassikot -rahaston ensimmäiset tuet myönnetty – tukea sai 31 teatterin, tanssin, musiikin ja sirkuksen toimijaa

Urbaanin Taidetanssin Tuki ry sai tukea teosten camouflage ja Cosmic Latte saattamiseen uudelleen ensi-iltaan vuosina 2023–2024 © Tuukka Ervasti

Uudet klassikot -rahaston historian ensimmäinen haku esittävän taiteen yhteisöille järjestettiin syyskuussa 2022. Hakemuksia saapui yhteensä 54, ja tukea myönnettiin 31 yhteisölle. Monet apurahansaajiksi valituista hankkeista yhdistävät luovasti useampia taiteenaloja.

Tanssitoimijoista tukea saivat esimerkiksi Flow ry Vihreät Niityt -teoksen toteuttamiseen, Tanssiryhmä Off/Balance ry monitaiteisen Hiljaista iloa -esityksen tekemiseen, Urbaanin Taidetanssin Tuki ry teosten camouflage ja Cosmic Latte saattamiseksi uudelleen ensi-iltaan sekä Kinetic Orchestra tanssin suuren näyttämön kiertuemallin kehittämiseen. Sirkustoimijoista tukea sai muun muassa Cirko – Uuden sirkuksen keskus, sirkustaiteilijoiden työllistämiseen Cirkon ja Svenska Teaternin yhteistuottamassa Ronja Rövardotter -näytelmässä kaudella 2023 – 2024.

Monet hankkeista yhdistävät luovasti useampia taiteenaloja

”Myöntöjen määrää voi pitää huomattavan korkeana, kun sitä vertaa tavanomaiseen apurahahakuun, jossa vain noin joka kymmenes hakija menestyy”, sanoo rahaston sihteeri Veli-Markus Tapio. ”Toimikunta halusi tukea laajasti ja näkyvästi haun tavoitteen mukaista toimintaa ja samalla kannustaa tulevia hakijoita riittävään kunnianhimoisuuteen jatkossa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää tuotantojen taloudelliseen elinkelpoisuuteen ja kestävyyteen.”

Uudet klassikot -tukimuodon yksi erityispiirre on sen kaksivaiheisuus. Heti maksettavan perusosan lisäksi tuensaajalla on oikeus pääsylipputulojen mukaan laskennallisesti määräytyvään osaan tulevaisuudessa. Molemmat huomioon ottaen nyt myönnetyn tuen arvioitu kokonaismäärä viiden vuoden aikana on noin kolme miljoonaa euroa.

Uudet klassikot -tuen saajat

  • Cirko – Uuden sirkuksen keskus
  • Esittävän taiteen osuuskunta Kaukasus
  • Flow ry
  • Folk Extreme
  • Frigg Oy
  • Greta tuotanto oy
  • Guardia Nueva orkesteriyhdistys ry
  • Kinetic Orchestra
  • KokoTeatteri -yhdistys ry
  • Kulttuuriyhdistys Ensemble Nylandia ry
  • Nomadi ry, Alpo Aaltokoski Companyn
  • Nukketeatteritaiteilijayhdistys Aura of Puppets ry
  • Oblivia
  • Opera BOX ry
  • Pohjoinen Liike ry
  • Routa – Kajaanin tanssin edistämisyhdistys ry
  • Saaristo-oopperayhdistys
  • Saimaan Teatteri ry
  • Sirkus Supiainen
  • Sivuun Ensemble ry
  • Taiteilijayhdistys Hiljaisuus ry
  • Tanssiryhmä Off/Balance ry
  • Teaterföreningen Blaue Frau r.f.
  • Teatteri Avoimien Ovien kannatusyhdistys ry
  • Teatteri ILMI Ö
  • Teatteri Metamorfoosi Coproduction
  • Teatteri Telakka ry
  • Tehdas Teatteri
  • Todellisuuden tutkimuskeskus
  • Urbaanin Taidetanssin Tuki ry
  • W A U H A U S ry

Katso täältä, minkälaisiin hankkeisiin ja esitysprojekteihin yllä listatuille toimijoille myönnettiin Uudet klassikot -apuraha.

Uudet klassikot – Nya klassiker on uusi rahasto, joka tukee taidealalla asemansa jo vakiinnuttaneiden toimijoiden työskentelyn ja kasvun edellytyksiä. Sen tarkoituksena on parantaa taiteen asemaa sekä ylläpitää taiteen merkityksellisyyttä yhteiskunnassa. Kannustamalla uudenlaiseen, rahoitusmuotojen rajat ylittävään yhteistyöhön se pyrkii kasvattamaan teosten ja tuotantojen elinkaarta, yleisömääriä, levinneisyyttä ja tunnettavuutta. Rahaston ovat perustaneet yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö ja neljä säätiötä: Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden, Alfred Kordelinin säätiö sekä Jenny ja Antti Wihurin rahasto. Seuraavan haun toteuttamisesta tiedotetaan ensi keväänä.

Yksin Sateessa -festivaali on oodi naiseudelle

Festivaalin ohjelmisto kurkistaa kohti naisten ruumiin kuvastoa ja lihallista näyttämöä sekä tyttöyden ristiriitoja – ei todellakaan sitä perinteistä ”mieskatsetta”.

Lamberg toivoo, että festivaali innostaa kaikkia sukupuolia pohtimaan omia ajatuksiaan sukupuolesta sekä antamaan yhdenvertaisesti tilaa niille kaikille, sillä joka tapauksessa jokaisessa ihmisessä on sekä feminiinisiä että maskuliinisia piirteitä.

Poimuja © Tuisku Lehto

Yksin Sateessa -festivaali jakautuu ympäri Joensuun kaupunkia ja esityksiä nähdään niin Joensuun kaupunginteatterilla, Taidekeskus Ahjolla, NÄYTTÄMÖLLÄ kuin Teatteri Kiisussa, Outokummussa. Esitysten lisäksi ohjelmistoon kuuluu iso joukko keskustelutilaisuuksia, joiden teemat kietoutuvat esitysten ympärille.

Ohjelmisto

Effendy, Hanikka, Nisonen & työryhmä: Poimuja

Ella Effendy, Jenni Hanikka, Kirsi Nisonen & työryhmä tuovat festivaalilla ensi-iltaan ITAK:n osatuotantoteoksen Poimuja. Poimuja on rönsyilevä, mutta minimalistinen nykytanssiteos, joka kutsuu sinut ajan laskoksiin kuuntelemaan eilisen, tämän päivän ja tulevaisuuden rytmejä. Teoksen taustamateriaalina toimii Joensuu-seuran julkaisema teos Joensuulaisäidin kirjeitä sadan vuoden takaa. Kirjeet lähtökohtanaan monitaiteinen 1960-1990-luvuilla syntyneistä taiteilijanaisista koottu työryhmä tutkii ja kyseenalaistaa naiseuden osatekijöitä, kietoutuu kymmenmetriseen kankaaseen, visuaalisesti vahvoihin liike- ja äänimuodostelmiin sekä kysymykseen naisena elämisen kokemuksista.

Leena Harjunpää Co: Feeling Cute

Feeling Cute on koreografi Leena Harjunpään nykytanssisooloesitys. Tanssiteos kutsuu pohtimaan söpön olemuksen ja hempeyden illuusion mekanismeja ja vaikuttimia. Sen lähtökohtana on pohdinta; mitä on söpöily, mitä sen taustalla piilee, miksi se on tehokeino tai miksi se voidaan mieltää ärsyttäväksi.

Säädyttömiä kuvia tulvillaan olevien ruumiiden yllä

Säädyttömiä kuvia tulvillaan olevien ruumiiden on kahden esiintyjän, Veera Kopsalan ja Siiri Kortelaisen, manifesti, sinfonia, oodi, kutsuhuuto, juhlat ja ylistyslaulu, jossa liekki syttyy sisäisyyteen ja edestään polttaa kaiken, ja niin palavat valmiiksi meille piirretyt reitit, ja esiin nousevat säädyttömiä asentoja tulvillaan olevat ruumiit ja silloin säädytön muuttuu muuksi ja säädylliseksi ja niin ruumiit säveltävät itse omat polkunsa. Teos on saanut alkunsa halusta villiintyä. Villiintymisen teema on noussut esille hallitun ja kesytetyn ruumiin kokemuksesta, sekä kyllästymisestä yksipuoliseen kuvastoon naisruumiista. Monenlaisena esiintyvä ja kokonaisvaltaisesti elävä, oleva ja tunteva ihminen näyttämöllä tuottaa naisruumiista omalakista kuvastoa, paljastaen samalla kulttuurimme naisrepresentaatioiden ahtautta.

Red Desert © Mikko Makkonen

Karttunen, Jaatinen & Tuovila: Red Desert

Red Desert tuo näyttämölle pitelemättömän esiintyjäkolmikon: Minna Karttunen, Mia Jaatinen ja Elisa Tuovila. Teoksessa esiintyjät heittäyttyvät tutkimaan aggression eri kehollistumia. Teoksessa aggressio moninaisuudessaan toimii lähtökohtana liikemateriaalille, kehollisuuksille ja kompositiolle. Aggressiota käsitellään ruumiillisena tapahtumana, energiana, hahmoisuutena ja universaalin ilmiönä, joka resonoi esiintyjien kokemushorisonttia vasten. Lähtökohtina toimivat kysymykset ja pohdinnat naisen aggressiosta, sen vieraudesta sekä eri ilmenemismuodoista kulttuurisesti.

Red Desertissä leikitellään erilaisten esiintyjäntyöllisten praktiikoiden, kuten improvisatoristen liiketehtävien, asetetun materiaalin, partneroinnin sekä muuntuvien olemisen tapojen välillä. Työryhmä kutsuu katsomaan teosta panoraamamaisena kuljetuksena aggression eri vivahteiden sekä maastojen läpi. Red Desert on purskahteleva kokonaisuus, joka käsittelee naisen aggressiota raikkaalla ja hienovireisellä otteella.

 

Puista punoutuneet © Katja Mustonen

Mirva Mäkinen & Riveria: Puista Punoutuneet

Mirva Mäkisen ja Riveria, tanssin koulutus Outokummun opiskelijat kietoutuvat lavalla toisiinsa ja luontoon. Puista Punoutuneet -teos ammentaa liikemateriaalin kietoutumisesta, kasvusta, lahoamisesta, juurtumisesta, huojumisesta, kurottumisesta ja supistumisesta. Oma ruumis on ihmisen läheisin luontosuhde. Vahvistamalla oman fyysisyyden kokemisen ja käsittelemisen mahdollisuuksia Puista Punoutuneet -teos vastaa ekokriisin aikakaudella polttavaan kysymykseen, miten voisimme ajatella uusiksi olemistamme osana maapallon ekosysteemiä. Voisimmeko jakaa fyysistä tilaa yhdessä, kietoutuen, lähellä toista, kilpailematta?

Kolmannelle vuosikymmenelleen siirtyvä Yksin Sateessa -festivaali järjestetään Joensuussa 24.-27.11.2022.

Tuore verkkojulkaisu uudistaa laajasti näkökulmia tanssitaiteen historiaan 

Cullberg baletin Figure a Sea, 2015, kor. Deborah Hay. Tanssijat Vera Nevanlinna (vierailija), Alexandra Campbell ja Unn Faleide. Zodiakin co-comission-teos, joka nähtiin Zodiakissa 2017. © Urban Jörén. Kirsi Monnin artikkeli ”Havainnon kehollinen harjoittaminen” avaa Deborah Hayn praktiikkaa.

Teatterikorkeakoululla on ollut tähän asti käytössä sähköisenä oppimateriaalina Anne Makkosen toimittama Suomen tanssin historiaa, mutta päivitetylle, laajemmin tanssitaiteen historiaa koostavalle esitykselle on ollut kova tarve.

Näkökulmia tanssitaiteen historiaan ja nykypäivään -julkaisussa tarkastelu ulottuu tanssin rituaalisista käytänteistä antiikin ja baletin pitkiin historioihin, 1900-luvun taidetanssin kehityksen yksityiskohdista 2000-luvun tanssin ja teknologian vuorovaikutukseen sekä mustan esityksen ja vammaistanssin tärkeisiin teemoihin.

”Meillä on ollut tähän asti vain yksittäisiä kirjoja. Opettajat ovat koonneet eri lähteistä itse omia PowerPoint- ja muita opetusmateriaalejaan tanssin historiasta. Nyt valmistunut kokonaisuus oli välttämätöntä saada aikaiseksi”, tanssitaiteilija, tanssitaiteen tohtori Kirsi Monni avaa.

On tärkeää, että historiaa tulkitaan uusista näkökulmista

Kirja lähestyy historiaa meidän ajastamme käsin – se lukee kaanonia uudelleen, tutkii, mikä menneessä resonoi juuri nyt ja nostaa esiin myös aiemmin poissuljettuja historioita ja vähälle huomiolle jääneitä tekijöitä.

”On tärkeää, että historiaa luetaan ja tulkitaan uudelleen, uusista näkökulmista”, Monni kiteyttää.

”Perinteisesti tanssihistoriaa on kirjoitettu enemmän taiteilijalähtöisesti. On käyty läpi tietyn taiteilijan uraa ja teoksia kronologisesti. Nytkin mukana on väljä kronologia ja myös taiteilijanimiä nousee esiin, mutta asioita pyritään tarkastelemaan ilmiöiden tai taiteessa tapahtuneiden käännekohtien kautta. Mitä uutta taiteilijoiden teoksissa on tiivistynyt esiin?”

Mustan tanssin historia tuotu mukaan historiankirjoitukseen

Esimerkiksi mustan tanssin historia ei tähän asti ole tullut valkoisen tanssihistorian kaanonissa näkyville, mutta nyt se on tuotu 1900-luvun matkalle mukaan.

”Lisäksi esimerkiksi balettia on tarkasteltu tuoreella tavalla. On muun muassa kysytty, mikä on ollut baletin suhde lähteisiinsä ja lähdetty purkamaan orientalismin taustoja.”

Näkökulmia tanssitaiteen historiaan ja nykypäivään -kirja jakautuu kuuteen osioon, joista kunkin alussa on lyhyt koonti kunkin osion artikkelien sisällöstä:

Kirjan kahdeksantoista kirjoittajaa ovat aiheidensa asiantuntijoita, taiteilijoita ja tutkijoita: Mikael Aaltonen, Thomas F. DeFrant, Hanna Järvinen, Simo Kellokumpu, Aino Kukkonen, Johanna Laakkonen, Riikka Laakso, Jukka O. Miettinen, Kirsi Monni, Mirva Mäkinen, Hanna Pajala-Assefa, Riitta Pasanen-Willberg, Liisa Pentti, Manna Satama, Ari Tenhula, Anna Thuring, Vesa Vahtikari ja Hanna Väätäinen.

Verkkojulkaisun valmistuminen kesti kaiken kaikkiaan neljä vuotta. ”Kirjoitusprosessi oli monivaiheinen – teimme teosta muiden töiden ohella”, kertoo Kirsi Monni. ”Hienoa, että kirja on vihdoin valmis. Uskomme, että se palvelee myös muita kuin Teakin tanssiopiskelijoita.”

Kaktus-tanssifestarit palaavat Kaapelitehtaalle

Fine5 Dance Theatre (EE): Eutopia.

Taideosuuskunta Pielloksen järjestämillä Kaktus-tanssifestareilla teemana on Baltic meets Kaktus.

Festivaalilla nähdään harvoin Suomessa vierailevaa virolaista nykytanssia. Fine5 Dance Theatren 30-vuotisjuhlateos Eutopia tarkastelee metaforaa paikasta, jossa oleminen antaisi meille positiivisen kokemuksen. Joskus tuntuu todella siltä, ​​että meidän on vaikea löytää itseämme ja paikkaamme jatkuvasti muuttuvassa epävakaassa maailmassa, mutta vielä vaikeampaa on pysyä rehellisenä itselleen tässä kaaoksessa. ”Sivilisaation kuoleman hyväksymisen sijaan meidän on taisteltava sellaisen sivilisaation puolesta, joka on todella sivistynyt.” (Mann & Wainwright, Climate Leviathan: A Political Theory of Our Planetary Future (2018)

Eutopia-esitys nähdään 15.10. Kaapelitehtaalla, Tanssiteatteri Hurjaruuthin näyttämöllä (lisätietoa ja liput: katso esityskalenteri ›).

Fine5 Dance Theatre on yksi tunnetuimmista nykytanssiryhmistä Virossa. Ryhmän vierailu on osa Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön tukemaa kulttuurivaihtohanketta Suomen ja Viron välillä.

Gruppen Fyra / Kauri Honkakoski: Juhlat. © Noomi Ljundell

Festivaalin toinen teos on Gruppen Fyran ja ohjaaja Kauri Honkakosken The Soiree (Juhlat). Se on fyysistä teatteria ja tanssiteatteria yhdistelevä mustan humoristinen esitys, jossa tanssitaan maailman raunioilla. Teos piirtää kuvan eristäytyneestä, sisäänpäin käpertyneestä yhteisöstä, jossa neljä ihmistä vaalii illuusiota menneiden aikojen loistosta. Päivät matelevat ulkomaailmaa peläten ja valtapelejä pelaten. Teoksen tragikoominen ihmiskuva on raaka mutta rakkaudella piirretty − Eugène Ionescon ja Samuel Beckettin hengessä.

Kauri Honkakoski on kansainvälisesti palkittu fyysisen teatterin ohjaaja ja Corporeal Mime -näyttämötaiteilija. Hänen liikkeelliset teatteriteoksensa rakentuvat ilmaisuvoimaisen ruumiin, kirkkaiden kuvien ja kehollisen dramaturgian varaan. Honkakosken aiempiin ohjauksiin kuuluu mm. kriitikoiden ylistämä Pulpetti joka voitti erittäin arvostetun Scotsman Fringe First -palkinnon Edinburgh Fringe Festivaalilla 2019. Juhlat sai ensi-iltansa syksyllä 2021 Kanneltalossa, ja toivotut lisäesitykset nyt 12.–14.10. (lisätietoja ja liput esityskalenterissa ›)

Kaktus-tanssifestarit järjestetään Kaapelitehtaalla 12.–15.10.2022 Tanssiteatteri Hurjaruuthin näyttämöllä.

Tanssiopisto Hurja Piruetille Kestävän tulevaisuuden tekijä -palkinto 

Sonja Laitamäki ja Roope Rauhala © Christopher Senn

Hurja piruetti on ensimmäinen suomalainen pelkästään tanssin taiteen perusoppilaitos, jolle on myönnetty Okka säätiön Kestävän kehityksen sertifikaatti.

Perusteena valinnalle on oppilaitoksen uudistava ja rohkea pedagogiikka, jossa taide, luovuus, tunteet ja kehollisuus on otettu kestävän maailmansuhteen rakentamisen välineiksi. Hurja Piruetti on myös luonut yhteiskuntaa uudistavia kumppanuuksia ja vienyt taiteen ja oppimisen voimaa ja iloa ympäristöönsä yhteistyöhankkeiden ja taidetapahtumien kautta.

”Hurja Piruetin palkitsemisen kautta haluamme nostaa esille taidekasvatuksen merkittävää roolia ja mahdollisuuksia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa” perustelee valintaa palkintoraadin puheenjohtajana toiminut OKKA-säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Tuija Mäntsälä.

”Lähdimme Hurja Piruetissa pohtimaan rohkeasti kestävää tulevaisuutta taidekasvatuksen ja taideoppilaitoksen näkökulmasta. Taiteen perusopetus luo yhteenkuuluvuutta ja antaa mahdollisuuden tarkastella ympäröivää maailmaa ja itseämme useista eri näkökulmista. Se harjaannuttaa luovaa ajattelua, joka on osaltaan edellytys uudenlaisen yhteiskunnan ratkaisujen rakentamisessa”, kertoo Hurja Piruetin rehtori Katja Köngäs.

OKKA-säätiö ylläpitää valtakunnallista Oppilaitoksen kestävän kehityksen sertifiointia. Sertifikaatin on saanut tähän mennessä 119 koulua tai oppilaitosta. Kestävän tulevaisuuden tekijä -palkinnon saaja valittiin sertifioitujen oppilaitosten joukosta.

Palkinto luovutettiin Hurja Piruetille 6.10. OKKA-säätiön 25-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Routa Companyn taiteelliseksi johtajaksi Sari Palmgren

© Petra Karvonen

Sari Palmgren (s. 1976) on valmistunut Teatterikorkeakoulusta tanssitaiteen maisteriksi vuonna 2004. Palmgren on työskennellyt tanssitaiteen kentällä yli 20 vuotta eri tehtävissä mm. tanssijana, koreografina, yleisötyöntekijänä ja pedagogina. Viimeisimmäksi hän on työskennellyt Kajaanin kaupunginteatterissa, Helsinki Dance Companyssa sekä Zodiak – Uuden tanssin keskuksen House-koreografina vuodet 2019-2021.

”Olen innostunut seikkailemaan Kainuun kulttuurimaisemassa ja kehittämään Routa Companyn toimintaa tulevaisuudessa. Olen työskennellyt Routa Companyssä ajoittain vuodesta 2014, ja Kajaanin toimintaympäristö sekä eri toimijat ovat tulleet tutuiksi vuosien varrella. Viimeisin Routa Companyssa tekemäni teos on Lame Tamer.

Tavoitteeni on tuoda nykytanssia lähestyttävämmäksi ja elinvoimaisemmaksi alueella monin eri tavoin. Kajaanin kulttuurikenttä on moninainen ja mielenkiintoinen, joten on mahtava päästä aktiiviseksi osaksi kehittämään kestäviä työskentelytapoja ja kulttuuria. Taiteen itseisarvo on keskiössä työssäni ja haluan vahvistaa siitä lähtevää taiteellista yleisötyötä, joka lävistää koko Routa Companyn toiminnan”, Palmgren kertoo odotuksistaan taiteellisen johtajan työtä kohtaan.

Routa Company on kajaanilainen, vuonna 2002 perustettu nykytanssin tuotantokeskus, jonka tehtävä on tuottaa, kehittää ja mahdollistaa monimuotoista ja persoonallista tanssitaidetta. Routa on osa Pohjoisen tanssin aluekeskusta.

Baltic Circlen ohjelmisto keskittyy yhteenkuuluvuuden rakentamiseen ja tietojen vaihtoon

rampa associations: haavoittuvaisia havaitsemisia © Hang Linton

Baltic Circle 2022 järjestetään kriisien ajassa. Niiden myötä festivaali haluaa kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kannustaa radikaaleihin huolenpidon tekoihin. Kohtaamisen ja yhteisöllisyyden teemat kaikuvat ohjelmistossa esimerkiksi Tea Andreolettin YELLOWCAKE:ssa, jossa Andreoletti kutsuu yleisön kalastajamökkiin jakamaan protestitarinoita, ja Biret & Gáddjá Haarla Pieskin tanssiteoksessa Starting from Staring, jossa taiteilijat tutkivat kuuluvuutta sukuun ja paikkaan tanssin keinoin.

Myös taidemaailman rakenteita tuuletetaan Baltic Circlen Tulevan näyttämö -hankkeen piirissä tuotetuissa teoksissa. Isa Hukan koolle kutsuma työryhmä rampa associations kyseenalaistaa jatkuvan tuottavuuden eetoksen ja kutsuu yleisön seuraamaan työryhmän tutkielmia huolenpidosta, radikaalista saavutettavuudesta ja toimijuudesta. Jo viime vuonna päätösklubin täyttäneen Geoffrey Eristan luotsaama UNDERTONE luo tänä vuonna festivaaleille näyttämöteoksen, joka purkaa valtaa tarkkailla toisia teknologian keinoin. Tulevan näyttämö on Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen hanke, jonka tavoitteena on muuttaa näyttämöitä moninaisemmiksi ja juurruttaa kestävämpiä praktiikoita esittävän taiteen kentälle.

Festivaaliohjelma esitysjärjestyksessä:

rampa associations: haavoittuvaisia havaitsemisia ›

Kansainvälisen, kroonisesti sairaiden rampataiteilijoiden työryhmän luoma haavoittuvaisia havaitsemisia on helpommin saavutettavissa oleva kaksipäiväinen tapahtuma. Ensimmäisessä yhteisessä projektissaan työryhmän lähtökohtana on tuottavuuden, suorittamisen ja esittämisen vaatimusten kyseenalaistaminen. Projektin taiteilijat lähestyvät kukin aihetta omasta tulokulmastaan ja eri äänistä muodostuu riitasointuinen, polyfoninen esitystapahtuma. Työryhmä harjoittaa kollektiivista taiteentekoa, huolenpitoa, yhteyden vaalimista, saavutettavuuden luomista ja suostumuksen neuvottelua pandemia-aikana. Sinut on lämpimästi kutsuttu mukaan osallistumaan. Työryhmä: Isa Hukka, Aku Meriläinen, Ar Utke Ács, Sunnà Nousuniemi, Hang Linton, Laura Lulika ja Sal Reis Trouxa.

Henriikka Himma & työryhmä: I was living in a strange place ›

I was living in a strange place on näyttämöteos jaettujen ja yksityisten tilojen historiasta, ajasta, arkkitehtuurista ja kodista. Teos käy dialogia Helmi Kajasteen esseekokoelman Rakenna, kärsi ja unhoita kanssa ja tutkii siitä vaikuttuen, minkälaisten tilojen ja arkkitehtuuristen maailmankuvien kautta elämämme muodostuu. Työryhmä: Henriikka Himma, Kaisa Karvinen, Julia Lappalainen, Nicolas “Leissi” Rehn ja Sofia Palillo.

Starting from Staring © Biret & Gáddjá Haarla Pieski

Biret & Gáddjá Haarla Pieski: Starting from Staring – Čalmmiid Čađa ›

Biret & Gáddjá Haarla Pieskin tanssiteos Starting from Staring käsittelee kohtaamisia ja yhteenkuuluvuutta. Tässä paikassa, tässä olotilassa, näiden ihmisten kanssa, tänään, nyt: ”čalbmat” tarkoittaa “alkaa nähdä”. Teos on ensiesitetty Beursschouwburgissa Brysselissä Art & Land – EU Sámi -viikon 2022 puitteissa. Työryhmä: Biret Haarla Pieski, Gáddjá Haarla Pieski, Antoine Dupuy-Larbre, Nicholas Francett, Katarina Barruk, Arnljot Nordvik ja Meri Ekola.

Cris af Enehielm: Syntipukki ›

Pitkän linjan taiteilija Cris af Enehielmin Syntipukki liikkuu odotusten ja tolkun kerrosten alla. Teoksen perustana on työryhmän omat pimeät ja tuhoisat ajatukset, jotka päivänvalossa yritetään piilottaa. Tanssia, kirjallisuutta, video- ja äänitaidetta yhdistävä teos tutkii ihmistä monipersoonaisena ja pirstaleisena kokonaisuutena, jolla on monta limittäistä minäkuvaa. Se kysyy: mitä ovat länsimaisen ihmisen synnit nykypäivänä – tai toisaalta hyveet. Työryhmä: Cris af Enehielm, Jonna Eiskonen, Antonia Henn, Meri-Anna Hulkkonen, Sue Lemström, Carl Lindgren ja Antti Seppänen.

Pia Sirén, Mirella Pendolin & Ilona Valkonen: Plant Based Stories ›

Plant Based Stories on kolmivuotinen projekti, joka tutkii ihmisen luontosuhdetta. Baltic Circle -festivaalilla teos kerää Riistavuoren palvelutalossa ihmisten muistoja ja anekdootteja, jotka liittyvät kasveihin. Tarinat toimivat pohjana vuoden 2023 ANTI-festivaalilla ensi-iltansa saavalle esitykselle, ja lopulta 2024 Hangö Teaterträffiin luotavalle elävälle kasvi- ja tarinamonumentille. Plant Based Stories on osa Suomen kulttuurirahaston rahoittamaa kolmivuotista Kulkue-hanketta, jonka puitteissa teos kulkee Kuopiosta Helsinkiin ja Hankoon.

Janina Rajakangas: Venus ›

Venus on teini-ikäisten tyttöjen kanssa tehty teos nuorten erotisoinnista ja siitä, mitä on olla tyttö 2020-luvulla. Se on monialainen projekti teini-ikäisen tytön kasvamisesta patriarkaatin ehdoilla. Venus paljastaa ulkopuolisten osallisuuden tyttöjen käsitykseen kauneudesta ja merkityksellisyydestä. Työryhmä: Janina Rajakangas, Maija Reeta Raumanni, Volta Rajakangas-Moussaoui, Natalia Foster, Mea Holappa, Seela Merenluoma, Alina Pajula, Kirsi Gum, Tuuli Kyttälä ja Ulrika Vilke.

Janina Rajakangas: Venus © Marthe Nyvoll

UNDERTONE: Traces of Imminence ›

UNDERTONE – Traces of Imminence keskittyy valvontakulttuurin ilmiöön ja siihen, miten hallinnoimme lajitovereitamme teknologian keinoin. Kokeellista teatteria, tanssia ja installaatiota yhdistelevä teos kuljettaa yleisön tutkimusmatkalle kuvitteelliseen todellisuuteen, joka kerrostaa menneen, nykyisen ja tulevan ajallisuudet. Työryhmä: Eric Barco, Geoffrey Erista, Aju Jurvanen, Selma Kauppinen, Amita Kilumanga, Iiris Laakso ja Mikki Noroila.

Chiara Bersani: Seeking Unicorns ›

Yksisarvinen on myyttinen eläin, jonka muotoa ei ole määritelty: toisinaan yksisarvinen kuvataan härän muodossa, joskus taas hevosen. Teoksessaan Seeking Unicorns koreografi Chiara Bersani haluaa hyvittää yksisarvisen kokemat vääryydet antamalla itsensä kokonaan sille. Hän haluaa antaa yksisarviselle tarinan, rakkauden ja valinnan vallan: ”Sinä et tulkitse minua, minä näytän sinulle tavan ymmärtää minua. Otan vastuun sen kuvan antamisesta, jonka maailma minusta saa.” Esitystä inspiroi pohjoinen valo ja se esitetään Kiasman aulassa auringonnousun aikaan. Työryhmä: Chiara Bersani, Fra De Isabella, Paolo Tizianel, Giulia Traversi, Valeria Foti, Eleonora Cavallo ja Elisa Orlandini.

Tea Anreoletti: YELLOWCAKE © Photo collage by Tea Andreoletti

Tea Andreoletti: YELLOWCAKE ›

Tea Andeoletti rakentaa Baltic Circleen vuoristomajan, yhteisen tilan, joka muistuttaa häntä kotikaupungistaan Ylä-Serianan laaksossa, Pohjois-Italiassa. Laakso sijaitsee maan suurimman uraanikeskittymän päällä ja se kärsii väestökadosta, palvelujen puutteesta sekä kylien yhteistyön latistavasta konservatiivisesta asenteesta. Viimeiset kaikkia laakson kyliä yhdistäneet yhteisöllisyyden muodot olivat uraanikaivosten vastaiset liikkeet vuonna 1979. Andreolettin vuoristomaja pyrkii vahvistamaan noita yhteenkuuluvuuden ja yhteisyyden hetkiä, jotka usein unohtuvat kertomuksista. Majaan hän kutsuu asiantuntijoita, yhteisöjä ja festivaaliyleisöä jakamaan ja kuulemaan uraanin louhintaan liittyviä tarinoita, niiden päähenkilöitä, mukana olevia yhteisöjä sekä festivaalin katsojia. Andreoletti moderoi keskustelua performatiivisen narratiivin kautta, joka luo elämyksellisen jakamisen hetken.

Fridaymilk: Inversia in exile showcase ›

Baltic Circle 2022 päättyy Murmanskissa toimivan riippumattoman kuraattoriryhmän Fridaymilkin luomaan klubiin. Fridaymilk herättää RTI-talon henkiin audiovisuaalisilla esityksillä, installaatioilla ja musiikilla. Työryhmä: Zhanna Guzenko, Oleg Khadartsev.

Kansainvälinen teatterifestivaali Baltic Circle järjestetään yhdeksännentoista kerran 18.–26.11.2022 Helsingissä.

Tanssin Voima suunnattu tänä vuonna lapsille

KATVE [blind spot]: Näkymätön siili © Heidi Masalin

Tanssin Voima 2022 -ohjelmisto on suunnattu lapsille. Festivaalin kantaesitys on Katve [blind spot] -nykytanssiryhmän mielikuvituksen voimasta kertova Näkymätön siili. Festivaalilla nähdään Katve [blind spot]-ryhmältä myös audiovisuaalinen Botanicum -futuristinen kuvitelma. Muina festivaaliesityksinä nähdään Tanssiteatteri Glims & Gloms:n riemastuttava näyttämösovitus Antti Puuhaara -sadusta, Auracon ystävyydestä ja roskaamisesta kertova Herra Kookaburra ja Kukkaroo sekä Tanssiteatteri Raatikon uusi Risto Räppääjä ja villi kone -esitys.

Helsingissä järjestettävä Tanssin Voima -festivaali haluaa nostaa uusintaesitysten arvoa tanssin kentällä ja pidentää teosten elinkaarta. Tapahtuma esittelee vähintään yhden kantaesityksen ja tarjoaa kotimaisten tanssin tekijöiden tanssiteoksille mahdollisuuden lisäesityksiin festivaalin ohjelmistossa. Samalla ajatuksena on lisätä ja kehittää yhteistyötä tanssiryhmien välillä.

Tanssin Voima -festivaali 2022 järjestetään 27.10.-30.10. Helsingin Kanneltalossa.

Liikkeellä marraskuussa mutkittelee muotojen ja tilojen välillä

Calixto Neto: Feijoada © Raoul Gilibert

Liikkeellä marraskuussa -festivaali alkaa tänä vuonna poikkeuksellisesti ennakkoesityksellä lokakuussa 30.–31.10. Tällöin ensi-iltaan tulee Nimeämätön luonto -triptyykkiteos, jonka koreografina toimii Veli Lehtovaara, tila- ja lavastesuunnittelijana Eija-Liisa Ahtila sekä äänisuunnittelijana Jani Hietanen. Kaikki kolme osaa toteutetaan eri paikoissa ja esitetään osana festivaalin ohjelmistoa. Ensimmäinen osa nähdään Öljysäiliö 468:ssa, joka on avoin tapahtumille ainoastaan lokakuun loppuun saakka.

Festivaali avataan Caisassa 3.11. koreografi Calixto Neton teoksella Feijoada. Tällä kertaa Calixto Neto palaa festivaalille oman teoksensa kanssa, kutsuen meidät seuraamaan feijoadan, symbolisen mutta kiistanalaisen Brasilian kansallisruuan valmistusta. Roda de samba asettaa illan rytmin. Musiikki, tanssi sekä henkilökohtaiset ja poliittiset tarinat limittyvät feijoadan valmistusprosessin ja raaka-aineiden kanssa. Helsingissä teoksessa on mukana paikallisia taiteilijoita.

Sheena McGrandles: Dawn © Michiel Keuper

Kuten myös Sheena McGrandlesin teoksessa DAWN, joka on musikaali lisääntymisestä. Musiikki, performanssi ja spoken word sulautuvat kerrokselliseksi ja humoristiseksi kokonaisuudeksi lisääntymisestä, vanhemmuudesta ja siitä voimasta, joka lapsella on toivon symbolina. Kenellä on oikeus ja mahdollisuus lisääntymiseen? Esityksen lapseton kuoro koostuu paikallisista taiteilijoista.

Pitkäaikainen lupaus toteutuu vihdoin, kun koreografi-tanssija Meg Stuartin teos Solos & Duets esitetään osana tämän vuoden ohjelmistoa. Lisäksi hänen viimeisimmät videoteoksensa ovat nähtävillä Stoan aulassa läpi festivaalin maksutta. Nämä videot ovat toteutettu osana berliiniläisen HKW:n projektia CC: World, vastaten maailman tilaan. Hyödyntämällä Damaged Goods -ryhmän vierailun kaiken potentiaalin, meillä on ilo esittää myös Meg Stuartin tuore sooloteos All the way around. Intiimissä konserttiympäristössä Stuart kohtaa jazzmuusikko Doug Weissin.

Aivan Stoan edestä löytyy alkuperäinen suomalainen hirsimökki. The Hut on Jared Grandingerin, Angela Schubotin, Alm Gnistan, Shelley Etkinin ja Stefan Rusconin projekti, joka on kehitetty Liikkeellä marraskuussa -festivaalia varten. The Hut on yhdessä luotu elävä olento – sienien valtakunta, joka asustaa mökin puisissa rakenteissa. Festivaalin ajan The Hut toimii ihmisesiintyjien ja ei-inhimillisten yhteistyökumppaneiden taiteellisten ehdotusten kotina. Mökissä tapahtuviin esityksiin on rajallinen kapasiteetti mutta ne ovat maksuttomia.

Liittyen mökkiin mutta keskittyen toisenlaiseen kasviin, Angela Schubot ja Suvi Kemppainen esittävät ensimmäistä kertaa liikeluonnoksen pitkäaikaisesta ja syvästä sitoutumisesta kohtaamisiin sammaleen kanssa teoksessa Sammal.

Cherish Menzo: Jezebel © Annelies Verhels

Osana tämän vuoden ohjelmistoa, ylpeänä esitämme koreografien Cherish Menzon ja Eisa Jocsonin vahvat ja merkittävät sooloteokset (Jezebel ja Macho Dancer). Teoksissaan nämä taiteilijat tutkivat ilmiöitä, käännellen ja muovaten vakiintuneita stereotypioita ja sukupuolirooleja.

Viimeisempänä muttei vähäisempänä, ohjelmistossa on kaksi teosta, jotka luovat intiimejä kohtaamisia yleisön kanssa. Ensimmäisenä Mette Edvardsenin projekti Time has fallen asleep in the afternoon sunshine, jossa ryhmä taiteilijoita on opetellut ulkoa valitsemansa kirjan. Yhdessä he muodostavat elävien kirjojen kirjaston. Teos pohjautuu Ray Bradburyn romaaniin Fahrenheit 451, joka sijoittuu tulevaisuuden yhteiskuntaan, jossa kirjat ovat kiellettyjä. Helsingissä esitettävää versiota varten on kasvavaan kirjastoon lisätty kaksi suomenkielistä ja yksi uusi ruotsinkielinen kirja.

Toisena on Tuomas Laitisen teos Yleisöruumis, esitys ilman esiintyjiä, kuin kirja, joka on eksynyt teatterin tilaan ja aikaan. Siinä on sivuja. Käärö. Rakkauskirje. Paikka. Aika. Uppoaminen. Tuho. Järjestys. Sotku. Käytäntö. Teoria.

Liikkeellä marraskuussa järjestetään Helsingissä 3.-13.11.2022.

Valtion taiteilija-apuraha 18 tanssitaiteilijalle

Hakemuksia tuli tänä vuonna ennätysmäärä, noin 3 600. Suuren hakemusmäärän vuoksi taiteilija-apurahaa oli tänä vuonna erityisen vaikea saada. Kaikista hakijoista vain alle yhdeksän prosenttia sai apurahan.

Taiteilija-apurahan saaneista keskimäärin 60 prosenttia on naisia. Apurahahaun naisvaltaisimmat alat olivat muotoilu ja tanssitaide, joissa apurahan saajista yli 80 prosenttia on naisia.

Joka kuudes taiteilija-apurahalla työllistyvä taiteilija on nuori

Ensi vuonna 54 nuorta taiteilijaa aloittaa työskentelyn valtion taiteilija-apurahalla. Alle 35-vuotiaiden nuorten osuus on pysynyt viime vuodet samana. Tänä vuonna nuoria apurahan saajia on etenkin arkkitehtuurissa, musiikissa ja sirkustaiteessa.

Hakemukset arvioitiin seitsemässä taidetoimikunnassa, joissa on yhteensä 75 jäsentä. Vertaisarviointiin osallistuu eri alojen taiteilijoita ja muita asiantuntijoita. Sama henkilö voi osallistua toimikunnan työskentelyyn enintään kaksi kaksivuotiskautta peräkkäin.

Taike päättää apurahojen jakautumisesta eri taiteenalojen kesken, mutta taidetoimikunnat jakavat itsenäisesti oman alansa apurahat. Apurahojen jakaminen perustuu valtion taiteilija-apurahoista annettuun lakiin.

Taiteilijoiden työskentelyä rahoitetaan vuosittain noin 13,6 miljoonalla eurolla. Taiteilija-apurahalla työskentelee ensi vuoden alussa kaikkiaan lähes kuusisataa taiteilijaa. Taiteilija-apurahan suuruus on 2 080 euroa kuukaudessa, ja taiteilija maksaa siitä pakollisen eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun.

Tanssitaiteilijoista yhteensä 18 sai apurahan. Viime vuonna apurahan saajia oli 17. Katso tästä, ketkä saivat tanssialan viisivuotisen, kolmevuotisen, yksivuotisen ja puolivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2022. ›

ANTI Festival International Prize for Live Art 2022 Latai Taumoepeaulle

Live Art Prize jaettiin syyskuussa Kuopiossa yhdeksännen kerran. Latai Taumoepeau toinen vasemmalta.

Latai Taumoepeau (Tonga/Australia) on valittu vuoden 2022 ANTI Festival International Prize for Live Art -palkinnon voittajaksi lauantaina 17.9. ANTI Prize Party -tapahtumassa Kuopiossa.

Palkinnonsaajaehdokkaina oli joukko kansainvälisesti menestyneitä taiteilijoita. Ehdolla olivat River Lin (Taiwan), Zinzi Minott (Iso-Britannia), Liz Rosenfeld (Yhdysvallat/Saksa) ja Latai Taumoepeau (Tonga/Australia).

Kansainvälinen raati tarkasteli ehdokkaiden työtä viimeisten viiden vuoden ajalta ja koki heidän viimeaikaiset esityksensä Shortlist LIVE! -ohjelmistossa yhdessä muiden yleisöjen kanssa.

Näin raati kirjoittaa voittajasta:

”Mitä ikiaikaisempi olen, sitä nykyaikaisempaa työni on.” Tämä Latai Taumoepeaun lause tiivistää kiehtovalla tavalla hänen taiteellisen työskentelynsä perustaa, jossa hän haluaa nostaa esille alkuperäiskansojen tavan ymmärtää tieto ja se mihin tieto perustuu. Raati oli vaikuttunut siitä, kuinka hän käsittelee taiteessaan kysymyksiä kuten ilmastonmuutos ja ikiaikaisista paikoista huolehtiminen.

Festivaalin aikana Kuopion torilla nähty Latain teos edusti huolellisesti ajateltua kestoon ja menetelmään perustuvaa työtä. Jään siirtäminen torin yhdestä laidasta toiseen, liikkeiden ja siirtämisen tapaa muunnellen piti sisällään paljon enemmän kuin fyysisen toiston. Latain taiteessa ruumiillinen läsnäolo on alkupiste.

Vuonna 2022 kolmihenkisen palkintoraadin puheenjohtajana toimi kuraattori Robin Deacon (Iso-Britannia), ja sen muut jäsenet olivat dramaturgi Anna Teuwen (Saksa) sekä taiteilija, kuraattori Gabi Ngcobo (Etelä-Afrikka).

Palkinto on arvoltaan 30 000 euroa, mikä tekee siitä yhden Suomen suurimmista kulttuuripalkinnoista. Palkinnon rahoittaa Saastamoisen Säätiö.