Ice Hot Helsinki 2022 oli menestys

© Jeremy Bengts

Riemua ja jälleennäkemisen iloa oli ilmassa, kun koronarajoitusten helpotettua kansainvälinen tanssiyhteisö pääsi vihdoin kohtaamaan Helsingissä. Pohjoismaisen tanssin katselmus Ice Hot järjestettiin kuudennen kerran, nyt poikkeuksellisesti kesäkuumalla, 29.6.–3.7.

I think Ice Hot has become the best Dance Platform in the world. Not only could I meet many Nordic artists, I especially felt the dynamics of the ecosystem and the strength of the system in Finland and in this area. – sähköpostipalaute kansainväliseltä vieraalta

Satoja vieraita kaikkialta maailmasta

Ice Hotissa esiintyi kahdeksalla eri näyttämöllä:

  • 38 pohjoismaista ryhmää ja koreografia
  • 21 teosta
  • 17 More More More -pitchaajaa

Tämä toi kaupunkiin 172 taiteilijaa ja ryhmänjäsentä kaikista Pohjoismaista, Suomi mukaan lukien.

Tapahtuma keräsi Helsinkiin 289 vierasta, joista valtaosa oli festivaalien ja teatterien esitysvalinnoista vastaavia presenttereitä:

  • 105 vierasta Euroopasta
  • 37 Euroopan ulkopuolelta
  • 147 Pohjoismaista, Suomi mukaan lukien

Kaiken kaikkiaan lähes 450 tanssialan ammattilaista Japanista Etelä-Afrikkaan ja Kanadaan kokoontui tapahtumapaikkoihin Kaapelitehtaalle ja Tanssin taloon, Aleksanterin teatteriin ja Vallilan kansallisteatteriin. Lisäksi tapahtuman toteuttamiseen tarvittiin henkilökuntaa ja vapaaehtoisia yhteensä yli 100 henkeä.

”​​Thanks a lot for a great week, we’re very happy with the performance and also a huge THANKS to the wonderful staff, everything went so smoothly and everybody were so nice!” kiittelee eräs pohjoismainen tanssiryhmä palautteessaan.

Seuraavan kerran Ice Hot Nordic Dance Platform järjestetään Oslossa, helmikuussa 2024.

Seminaaritallenteet ja podcastit edelleen kaikkien seurattavissa

Ice Hotin laaja seminaariohjelma, jonka keskeinen teema oli alan kestävän kehityksen edistäminen, on kaikkien katsottavissa YouTubessa.
Spotifyssa voit kuunnella UA Talks X Ice Hot -keskusteluja tanssista ja ekokriisistä, inklusiivisuudesta, monimuotoisuudesta, vallasta ja vastuullisuudesta.

Katso online-ohjelma täällä ›


Ice Hot Helsingin pääjärjestäjä oli Tanssin tiedotuskeskus. Tapahtuman tuotti pohjoismaisista alan toimijoista koostuva yhteistyöverkosto, jossa ovat mukana lisäksi Dansens Hus Stockholm, Dansens Hus Oslo, Dansehallerne Kööpenhaminasta sekä Ice Hot Reykjavik. Tanssin talo oli tapahtuman pääyhteistyökumppani ja tärkein tapahtumapaikka.

 

OuDance-festivaali tuo Ouluun kansainvälisiä tanssivieraita

Beatrix Simkón ja Jenna Jalosen duetto Long time no see! © Daniel Dömölky

Vuosittainen OuDance-festivaali tarjoilee oululaisille kansainvälisiä ja kotimaisia huippuvierailuja.

Vuoden 2022 festivaalin avaa unkarilaisen Beatrix Simkón ja suomalaisen Jenna Jalosen duetto Long time no see! Teos kertoo blondista ja brunetista, pohjoismaisesta ja keskieurooppalaisesta, Y-sukupolven naisesta. Toisen esi-isät asuivat Turkin imperiumin alla, toisen ruotsalaisten alla. Toinen juo pálinkaa ja toinen Koskenkorvaa. Melkein sisaria. Ei aivan.

Beatrix Simkò nähdään myös toisessa duetossa unkarilaisen Zoltán Grecsón kanssa. #Orpheus#Eurydice -teos tuo Orpheuksen ja Eurydicen rakkaustarinan ja myytin nykyaikaan. Eurydice karkoitetaan nykyajan helvettiin, johon Orpheus seuraa perässä.

Riikka Puumalaisen ja Anne-Mari Kivimäen MARTAT kertoo matkasta, jolta ei ole paluuta.

Kaksi tanssijan ja muusikon duettoa, Ari Nummisen ja Tuomas Luukkosen Kohti Orlandoa sekä Alpo Aaltokoski Companyn Ali & Alpo, nähdään perjantain yhteisillan eri puoliajoilla.

Italialaisen Silvia Gribaudin Graces on projekti, joka on inspiroinut Antonio Canovan The Three Graces -veistoksesta. Teos perustuu mytologiaan Zeuksen kolmesta tyttärestä Euphrosynestä, Aglaeasta ja Thaliasta, jotka säteilivät loistoa, iloa ja vaurautta.

Festivaalin päättää kotimainen Sari Palmgrenin tanssia ja musiikkia yhdistävä Lame Tamer, joka käsittelee ihmisen kompleksista suhdetta toisiin eläimiin ja muihin ihmisiin. Teatteritilaan sijoittuva, neljältä suunnalta katsottava ja koettava teos on esitys villeydestä ja kesyttämisestä.

Yleisötyön työpaja- ja esityskokonaisuutena festivaaleilla nähdään koreografi Anna Koskelan Lihadisko. Tämän yhteisöllisen projektin tanssijat ovat ilmoittautuneet mukaan teokseen keväällä 2022 kaikille avoinna olleen haun kautta. Teos esitetään julkisissa tiloissa, joihin kaikilla on vapaa pääsy.

Teosten lisäksi festivaalilla järjestetään koulutusta ja työpajoja.

OuDance-festivaali järjestetään 14.-18.9.2022 Oulussa.

Joukko suomalaisia tanssitoimijoita lähtee jälleen Tanzmesseen Saksaan

© Anni Leino

Verkostoitumisen foorumina Tanzmesse on tärkeä kohtaamispaikka tanssintekijöille eri puolilta maailmaa. Jopa 2 000 kansainvälistä näytteilleasettajaa ja vierailijaa kokoontuu Düsseldorfiin esittelemään laajan kirjon tanssitaidetta.

Tapahtumaan sisältyy runsas ohjelmisto esityksineen, pitchauksineen, ammattilaiskeskusteluineen, verkostoitumistilaisuuksineen ja messuosastoineen.

Tanzmesse järjestetään joka toinen vuosi, yleensä elokuun lopussa. Vuonna 2020 tapahtuma järjestettiin koronarajoitusten takia yksipäiväisenä online-tapahtumana. Nyt Tanzmesse päästään taas toteuttamaan livenä, 31.8.–3.9.

Tanssin tiedotuskeskuksella on messuilla jälleen oma osasto. Suomalaisia tanssitoimijoita Tanzmessessä on mukana iso joukko:

  • Alpo Aaltokoski
  • Carl Knif Company
  • Tanssiteatteri Minimi
  • Ella Effendy
  • Täydenkuun tanssit -festivaali
  • Hanna Kahrola
  • Johanna Nuutinen + Collaborators
  • Kinetic Orchestra
  • Liisa Pentti +CO
  • MimoArt Company
  • ITAK
  • Reetta-Kaisa Iles
  • Sivuun Ensemble
  • Tanssiteatteri Tsuumi
  • Zodiak – Uuden Tanssin Keskus
  • Riku Lehtopolku / Kuopio tanssii ja soi
  • Inari Pesonen
  • Irina Duskova
  • Marjo Pyykönen

Kinetic Orchestran teos Gravity on valittu Tanzmessen vuoden 2022 Open Studios -ohjelmistoon.

Fern Orchestra palkittiin Kanadassa

Vespa Laine © Petri Tuohimaa

Fern Orchestra on vuonna 2017 perustettu, monitaiteinen ja -tahoinen työryhmä, joka on tutkinut Plant Series -teoksissaan mm. fotosynteesiä, suljettua biosfääriä ja kasvien aisteja. Orkesterin instrumentteina toimivat kasvit ja mikro-organismit teosten ollessa esitystaidetta, nykytanssia, julkaisuja ja valo- ja äänitaidetta.

Teoksillaan työryhmä haluaa nostaa keskiöön luonnon, valon ja ihmisen suhteen.

Fern Orchestran kasviteossarjan neljäs osa, nyt palkittu Vox Herbārium –Plant Series IV luokittelee kasvitieteellisen puutarhan kasvit äänen ja liikkeen kautta. Miltä kasvit kuulostavat, kun niitä kosketellaan?

Teoksessa kasvien äänet kokoavat maiseman esitykselle, jossa tanssijan kinesteettinen älykkyys yhdistyy kasvien lauluun. Uskaltaudummeko kurkottamaan viidenteen ulottuvuuteen, jota emme vielä ymmärrä?

Professional Alternative Design -kilpailun voittanut Vox Herbārium – Plant Series IV sai ensiesityksensä Turun kasvitieteellisessä puutarhassa syksyllä 2019.

Modernin tanssin pioneeri Martta Bröyeria juhlistetaan elokuussa – Unohdettu runotanssi jälleen yleisön eteen

Pälkäne oli tanssitaiteilija Martta Bröyerille vuosikymmenien ajan rakas kesänviettopaikka, jossa hän myös esiintyi ensi kerran julkisesti tanssijana. © Helsingin kaupunginmuseo

Suomalainen tanssitaiteilija Martta Bröyer (1897–1979) ammensi oppinsa Saksasta, maailmankuulun Mary Wigmanin koulusta. Hän kehitti tämän ajatusten pohjalta 1920–30-luvuilla oman tyylinsä, jota opetti perustamassaan Bröyer-opistossa. Tanssija-koreografi katsoi itse tehneensä tärkeimmän uransa nuorten tanssipedagogina.

125-juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa Bröyerin innoittaman runotanssiteoksen, jonka toteuttavat tanssitaiteilija Tiia Hämäläinen ja ääni- ja säveltaiteilija Marika Hyvärinen. Teos saa ensiesityksensä Ruiskumestarin talon pihalla Kruununhaassa 27.8.

Tiia Hämäläinen

”Kaupunginmuseosta otettiin yhteyttä ja innostuin heti ideasta toteuttaa tanssiteos Martta Bröyerin tyyliin”, Tiia Hämäläinen sanoo.

Hämäläisen ja Hyvärisen Runo – Näky – Huumaus -nimisessä tanssiteoksessa Bröyerin käyttämät runot kohtaavat nykyrunouden, ja hänen liikekielensä vaikutteet sulautuvat nykytanssiin ja improvisaatioon.

”Lähdimme aluksi selvittämään, kuka Martta Bröyer oli. Pengoimme tietoa Teatterimuseon arkistoista – siellä on tanssitaiteilijasta paljon valokuvia, tekstiä ja arvosteluja hänen esityksistään”, hän kertoo.

Bröyer yhdisti modernin tanssin kansallisromantiikkaan

Bröyer-tyyli eli bröyerismi perustui tanssiin ilman musiikkia: tanssi tapahtuu runonlausunnan säestyksellä. Aikansa henkeä omaperäisesti heijastaen Bröyer yhdisti modernin tanssin kansallisromantiikkaan.

Monesti Bröyer käytti teostensa säestyksenä runoja Kantelettaresta. Mukana oli myös esimerkiksi Eino Leinon ja Yrjö Jylhän runoja. “Martan tanssiteokset ovat olleet hyvin voimakkaita ja tunnelmaltaan tiheitä. Hän oli ilmeisesti henkilönä aika dramaattinen, samoin kuin hänen esityksensäkin”, Hämäläinen kuvailee.

”Valitettavasti Martan tanssista ei ole säilynyt videona kuin pikku pätkä, eli meidän on pitänyt toimia aika lailla valokuvien ja mielikuvien varassa.”

Hämäläinen ja Hyvärinen ovat valinneet Bröyerin aikalaisrunojen rinnalle myös nykyrunoutta: Leinon, Jylhän ja Kantelettaren rinnalla kuullaan tekstejä Vilja-Tuulia Huotariselta, Stina Saarelta ja Paavo Kässiltä. ”Poimimme mukaan runoja löyhästi teemaan ja tunnelmaan perustuen.”

Pro Finlandia -mitali 1956

© Ivar Helander 1927 / Helsingin kaupunginmuseo

1900-luvun alun aikalaiset ottivat Bröyerin vastaan vaihtelevasti, ja uusi tyyli sai kiitoksen lisäksi osakseen ankaraa, jopa murskaavaa kritiikkiä. Bröyer jatkoi silti sitkeästi linjallaan 1960-luvulle asti ja sai elämäntyöstään 1956 Pro Finlandia -mitalin.

Ruiskumestarin talon pihalla järjestettävien Runo – Näky – Huumaus -esitysten lisäksi Tiia Hämäläinen ja Marika Hyvärinen ohjaavat 26.8. Hakasalmen huvilalla Runokuu-festivaalin ohjelmistoon kuuluvan runotanssityöpajan, jossa tutustutaan runoihin ja kokeillaan niiden tulkintaa liikkeen avulla. Työpaja on avoin kaikille eikä vaadi aiempaa tanssitaustaa.

Bröyer myi Ruiskumestarin talon Helsingin kaupungille museoksi

Martta Bröyerin henkilöhistoria kiinnittyy tiiviisti Ruiskumestarin talon, eli Kruununhaassa sijaitsevan, kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon historiaan. Tanssitaiteilija peri talon äidiltään, kunnosti, säilytti ja lopulta myi vuonna 1974 sen kaupungille museokäyttöön. Helsingin kaupunginmuseo julkaisi viime vuonna kirjan Ruiskumestarin talosta, jota kirjoitettaessa myös Bröyeriin liittyvää laajaa arkistoa tutkittiin ensi kertaa perusteellisesti, ja hänen elämänsä värikkäistä vaiheista löydettiin paljon uutta tietoa.

Martta Bröyer on esillä myös Teatterimuseon suomalaisen nykytanssin kansainvälisiä juuria esittelevässä Syvää liikettä -näyttelyssä.

Tanssin maineteko -palkinto Alpo Aaltokoskelle ja Hanna-Mari Peltomäelle

Alpo Aaltokoski teoksessa Navigatio © Stefan Bremer

”Hanke ei olisi toteutunut ilman niin monen henkilön kovaa vaikuttamistyötä ja uskoa tanssin merkitykseen. Myös Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, nykyinen STST, on ajanut Tanssin talon perustamista monien vuosikymmenten ajan”, palkintoperusteluissa todetaan.

Esiin nostettiin kaksi nimeä, joilla oli hankkeen kriittisissä vaiheissa erityinen merkitys: tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski ja projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki.

Alpo Aaltokoski kutsui koolle alan ammattilaisia keskustelemaan tanssin talosta keväällä 2007. Tämän jälkeen joukko tanssin kentän aktiiveja teki muun muassa tilakartoitusehdotuksen Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnalle, minkä johdosta Tanssin talo -hanke nytkähti merkittävästi eteenpäin. Aaltokoski on tehnyt mittavan työn tanssin kentän ja erityisesti vapaan kentän puolestapuhujana ja hänen työpanoksensa on ollut tärkeä myös Tanssin talo -hankkeelle.

Hanna-Mari Peltomäki toimi Tanssin talo -hankkeen ensimmäisenä palkattuna työntekijänä vuosina 2011-2018. Hänen ja tanssin kentän yhteisen lobbauksen tuloksena Tanssin talo sai muun muassa ensimmäisen merkittävän rahoituksen talon konkreettiseen rakennuttamiseen sekä lopulta myös Helsingin kaupungin tuen taakseen. Jäsenen sanoin: ”Hanna-Mari Peltomäen uskomaton työ mahdollisti Tanssin talon toteutumisen.”

Vuosittain tanssin ja sirkuksen toimijoille jaettavilla mainetekopalkinnoilla STST haluaa kiittää ja nostaa esiin kyseisten alojen ammattilaisia. Sirkuksen maineteko 2022 -palkinnon sai Pirkanmaalla toimiva yhdistys Sirkus Faktori. Maineteot julkistettiin Temen vuosikokouksen iltajuhlassa 29.5.

STST:n uusi puheenjohtaja Sanni Kriikku aloittanut työnsä

Toukokuussa valittu Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST:n uusi puheenjohtaja, tanssija ja taiteilija Sanni Kriikku on aloittanut luottamustoimessa.

Kriikku valmistui tanssitaiteen maisteriksi Teatterikorkeakoulusta syksyllä 2021. Hän on ollut STST:n hallituksessa mukana vuodesta 2019, joista viimeisimmän vuoden varapuheenjohtajana sekä Temen hallituksen jäsenenä.

STST:n edellinen puheenjohtaja, tanssitaiteilija Veera Lamberg aloitti elokuussa Itä-Suomen tanssin aluekeskuksen taiteellisena johtajana.

Päättäjien asenteet kulttuuria kohtaan ovat myönteisiä, mutta julkisen rahoituksen lisääntymiseen lähiaikoina uskoo vain harva


Lue lisää

Kulttuurialan tulevaisuus. Tutkimusraportti. Säätiöt ja rahastot ry, 2022.

Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksessä haastateltiin 200 päättäjää, jotka vaikuttavat kulttuurin tekemiseen, näkymiseen ja rahoitukseen. Haastatellut päättäjät olivat poliittisia vaikuttajia kuten kunnanjohtajia ja kansanedustajia, johtavia virkamiehiä, kulttuurivaikuttajia alan järjestöistä ja instituutioista sekä median edustajia. Noin puolet vastaajista oli poliittisia vaikuttajia ja virkamiehiä. Vastaavaa selvitystä ei aiemmin ole tehty.

”Halusimme selvittää kulttuurialan tulevaisuutta läpivalaisemalla päättäjien asenteita”, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu.

Miten poliittiset vaikuttajat, virkamiehet ja kulttuurivaikuttajat ovat vastanneet eri tavoin kysymykseen.

Kuva: Mitä valtion pitää mielestänne tehdä taide-ja kulttuurialan kehittämiseksi? Top 6 (Lähde: Kulttuurialan tulevaisuus. Säätiöt ja rahastot ry / Taloustutkimus, 2022)

Tuloksissa näkyvät erot kulttuurialan edustajien ja muiden päättäjien välillä. Valtaosa kulttuurivaikuttajista tai alan tutkimuslaitosten johdosta arvioi julkisen rahoituksen liian vähäiseksi, virkamiehistä jopa kaksi kolmasosaa taas riittäväksi.

Taiteen ja kulttuurin menojen nostamisen kannalla 1 %:iin valtion budjetista on hieman yli puolet poliittisista vaikuttajista. Nousun seuraavan viiden vuoden aikana arvioi kuitenkin toteutuvan vain alle kolmannes poliittisista vaikuttajista. Kun kysyttiin, mitä pitäisi tapahtua, että taiteen ja kulttuurin tuki voisi kasvaa, poliittisten vaikuttajien mielestä elinkeinoelämän pitäisi elpyä, työllisyyden ja talouden kasvaa sekä talouden olla tasapainossa.

Poliittisista vaikuttajista ja virkamiehistä vain alle kolmannes kokee voivansa vaikuttaa kulttuurin tukemiseen Suomessa.

Poliittiset vaikuttajat kaipasivat keskimääräistä useammin kulttuurin muuttumista ihmisläheisempään suuntaan. Sen sijaan vahvempaa vaikuttamista, alan parempaa järjestäytymistä ja lobbaamista eivät poliittiset vaikuttajat tai virkamiehet juuri mainitse, toisin kuin kulttuurivaikuttajat itse.

Eniten kulttuurivaikuttajien ja -johtajien ja poliittisten vaikuttajien mielipiteet eroavat siinä, pitäisikö taidelaitosten hankkia enemmän rahoitusta suoraan yleisöltä: kolme neljästä poliittisesta vaikuttajasta ja virkamiehestä oli tätä mieltä, mutta kaksi kolmesta kulttuurivaikuttajasta oli eri mieltä.

Selvitys antaa myös selvää signaalia siitä, että kuntien tuki kulttuurille tulee pikemmin laskemaan kuin nousemaan.

Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että kunnat eivät jatkossa pysty mahdollistamaan kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta. Vähiten tätä mieltä ovat virkamiehet. Myöskään maakuntien tai hyvinvointialueiden suurempaan rooliin tulevaisuuden kulttuuripalveluissa eivät poliittiset vaikuttajat tai virkamiehet usko.

”Vastauksista näkyi johtavien virkamiesten varovaisuus”, toteaa Liisa Suvikumpu. ”Seuraavat hallitusneuvottelut ovat testi sille, miten luovat alat saavat konkreettista ymmärrystä.”


Selvityksen teki Taloustutkimus Oy. Säätiöt ja rahastot ry tilasi sen osana opetus- ja kulttuuriministeriön ”Kulttuurialan jälleenrakennus” -työryhmän valmistelua. Yhdistyksen edustaja oli kutsuttu työryhmän jäseneksi. Työryhmän raportti luovutettiin ministerille ja julkaistiin 14.6.2022.

Katso myös: Suomen Kulttuurirahaston tutkimus suomalaisten kulttuuriasenteista (julkaistu 9.6.2022), joka sisälsi muutamia samankaltaisia kysymyksiä osoitettuna kulttuurin kuluttajille.

 

 

 

Elli Isokosken terveiset Korea–Nordic Connection -verkostoitumisohjelman tapaamisesta Ruotsissa

Olen Elli Isokoski, tanssitaiteilija ja Myrskyryhmän toiminnanjohtaja. Minulla on ollut ilo tulla valituksi Suomen osallistujaksi Korea-Nordic Connection -verkostoitumisohjelmaan  Tänä vuonna teemana on ikääntyminen taiteessa, mikä sopii minulle hyvin. Olen työskennellyt Myrskyryhmässä nykytanssin ja ikääntyvien kanssa 20 vuotta tarjoten nykytanssiesityksiä iäkkäille yleisöille sekä tehden yhdessä esimerkiksi osallistavaa tanssielokuvaa. Ja koko ajanhan sitä itsekin vanhenee tanssijana.

Verkostoitumisohjelman ensimmäinen tapaaminen oli Västeråsissa, Ruotsissa 7.–9. kesäkuuta. Kolme eteläkorealaista taiteilijaa ja kuraattori, viisi pohjoismaista taiteilijaa sekä Tanskan ja Ruotsin taiteen edistämiskeskusten työntekijöitä kokoontui ikääntymisteeman äärelle. Vieraiksi mukaan oli kutsuttu kolme tutkijaa Göteborgin yliopiston AgeGap-tutkimusryhmästä. Samaan aikaan kaupungissa oli Scenkonst Biennalen, eli kaupunki oli täynnä näyttämötaidetta.

Aging on Stage -paneeli: koreografi Nønne Mai Svalholm Tanskasta, Ulf Nilseng Norjasta, paneelin juontaja, psykiatrian professori Ingmar Skoog Ruotsista, koreografi Un-Magritt Nordseth Norjasta, koreografi-tanssija Charlotta Öfverholm Ruotsista, tutkija-ohjaaja Jinyeob Leen Etelä-Koreasta, tanssitaiteilija Elli Isokoski Suomesta, ja taiteellinen johtaja Kyu Choi Etelä-Koreasta.

7.6.
Miksi seitsemänkymmentä on uusi kaksikymmentä?

Korea Nordic Connection -verkostoitumisohjelman ensimmäinenä päivänä Västeråsissa me pohjoismaiset ja eteläkorealaiset osallistujat ehdimme vähän tutustua toisiimme.

Psykiatrian professori Ingmar Skoog puhui siitä, miksi seitsemänkymmentä on uusi kaksikymmentä. Kaksikymppisinä ihmiset usein haluavat tehdä ja kokea paljon asioita, kun vielä voivat ennen perheen perustamista. Seitsemänkymppiset ihmiset ovat saman tyyppisessä tilanteessa. He haluavat tehdä ja kokea paljon asioita, kun vielä pystyvät ja voivat, ennen kuin ovat liian huonossa kunnossa siihen.

Tanssitaiteilija Charlotta Öfverholm ja tutkija Cecilia Ferm Almqvist kertoivat Aging on Stage -projektista. Osallistuimme myös Scenkonst Biennalen ohjelmaan keskustelemalla Aging on Stage -paneelissa. Miksi ylipäätään on tärkeä miettiä ikääntymistä tanssissa?

Keskusteluissa nousi esille monia näkökulmia. Alan kehityksen kannalta on tärkeää, etteivät kokemus ja tieto valu pois alalta ammattilaisten lopettaessa nuorina. Ikääntyminen myös laajentaa ja haastaa tanssitaidetta taiteen muotona. Mitä kaikkea tanssitaide voi olla?

Koko ihmisyyden näkyminen taiteessa on tärkeää. Katsojia kiinnostaa nähdä myös haavoittuvuutta. Yleisöille voi olla tärkeää nähdä ikääntyneitä esiintyjiä ja esimerkkejä siitä, mitä positiivista ikääntyminen voi tuoda mukanaan. On tärkeää, että yhteiskunnassamme näkyy erilaisia roolimalleja: tuollainen minäkin haluaisin olla vanhana.

8.6.
Miltä ikääntyminen tuntuu kehossa?

Elli Isokoski kokeilee senior suitia

Emme aloittaneet laskuvarjohyppykurssia tänään, vaikka kuvasta saattaisi sellainen tulla mieleen. Sen sijaan aamu alkoi tanssitunnilla Charlotta Öfterholmin amatööriryhmän tanssijoiden kanssa.

Saimme kuulla myös ihanan esittelyn Un-Magritt Nordsethin Dronninger-teoksesta ja kokemuksia entisten ammattitanssijoiden kanssa työskentelystä.

Päivän päätteksi tutkija, fysioterapeutti Eva Holmgren kertoi ikääntymisen vaikutuksesta kehoon ja saimme kokeilla ns. senioripukua, joka rajoittaa nivelten liikkuvuutta, kömpelöittää sormia ja painaa paljon. Kuulosuojaimissa sai säädettyä, kuinka huonosti kuulee, mutta silmälasit olivat hukkuneet setistä.

9.6.
Mediatutkimuksesta ja eteläkorealaisten osallistujien taiteellisesta työskentelystä

Porukka pienenee, mutta pidot paranevat

Västeråsin tapaamisen viimeisenä päivänä kuulimme mediatutkija Maria Edsrömin esitelmän sekä korelaisten osallistujien Jinyeob Leen, Yeong Ryan Suhn ja Da Soul Chungin taiteellisesta työstä. Oli myös minun vuoroni esitellä työtämme. Myrskyryhmän elokuvat koskettivat jälleen.

Elli Isokoski sekä eteläkorealaiset taiteilijat Da Soul Chung, Yeong Ryan Suh ja Jinyeob Lee

Korea–Nordic Connection -tapaamisen aikana taiteilijat, tutkijat ja taiteen tukijat kohtasivat toisensa luontevalla tavalla. Göteborgin yliopiston tutkijat jäivät kukin mukaan toimintaamme luentopäivänään ja kiittelivät, että saivat kuulla ikääntymisen kysymyksistä taiteen näkökulmasta.

On ollut inspiroivaa olla verkostoitumisohjelman teeman äärellä. Tapaaminen, esitelmät ja keskustelut ovat antaneet ajattelun aihetta ja inspiroineet henkilökohtaisella tasolla omaan ikääntymiseen liittyen sekä ikärikkaiden ihmisten kanssa työskentelyyn ja näkyvyyteen.

Mahtavaa päästä asian äärelle niin monesta näkökulmasta. Kiitos Tanssin tiedotuskeskus osallistumismahdollisuudesta!

Verkostoitumisohjelma jatkuu syyskuussa tapaamisella Soulissa.

Kanavanäkymä Västeråsissa

Uuden taideneuvoston jäsenet nimitetty

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on nimittänyt ministeriön asiantuntijaelimenä toimivan Taideneuvoston jäsenet kolmivuotiselle toimikaudelle 1.9.2022–31.8.2025. Neuvoston puheenjohtajana jatkaa kirjailija Juha Itkonen. Taideneuvosto toimii Taiteen edistämiskeskuksen yhteydessä.

Muut jäsenet kolmivuotiskaudella ovat teatterinjohtaja Ann-Luise Bertell, kuvataiteilija Samuli Heimonen, muusikko Sari Kaasinen, museonjohtaja Virpi Kanniainen, toiminnanjohtaja Rosa Meriläinen, elokuvatuottaja Jussi Rantamäki, muusikko Hannu Saha ja muusikko Paula Vesala.

Taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien toimialoista, nimistä ja määristä sekä valmistelevien jaostojen nimeämisestä. Se nimeää valtion ja alueellisten taidetoimikuntien puheenjohtajat ja jäsenet, antaa Taiteen edistämiskeskukselle esityksen taiteen määrärahojen jakaantumisesta, tekee esityksen taiteen akateemikon arvonimestä sekä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä taidepoliittisissa linjauksissa.

Lähde: OKM-tiedote

Ice Hot -tapahtuman seminaarit kaikille avoimia 

Ice Hot -tapahtuman vieraiksi on tulossa lähes 300 eri esitystalojen ja festivaalien taiteellista johtajaa, presentteriä ja kulttuurialan toimijaa kaikkialta maailmasta, katsomaan pohjoismaista nykytanssia ja -koreografiaa. Ohjelmistossa on yhteensä noin 200 pohjoismaista taiteilijaa – Islannista, Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta.

Kaapelitehtaan Teatterimuseossa järjestettävä Ice Hot -seminaariohjelmisto on kaikille avoin. Luvassa on keskustelua muun muassa kestävästä tanssikulttuurista, kentän ja yleisöjen monimuotoisuudesta sekä vallasta ja vastuullisuudesta. Ilmoittautumista seminaareihin ei tarvita. Seminaarit myös striimataan – linkki tulee myöhemmin Ice Hotin www-sivuille.

Lisäksi ohjelmistossa on kolme esitystä, joiden lipunmyynti on avattu kaikille:

Aleksanterin teatteri 29.6.
Heine Avdal & Yukiko Shinozaki / fieldworks (NO): gone here (yet) to come ›

Aleksanterin teatteri 30.6.
Marble Crowd (IS): Øland ›

Tanssin talo 1.7.
Mette Ingvartsen (DK): Moving In Concert ›

Ammattilaisyleisöille suunnattu Ice Hot Nordic Dance järjestetään Helsingissä 29.6. – 3.7.

Sirkuksen ja Tanssin tiedotuskeskusten toiminnot yhteen

Yhdistymisen tarkoituksena on luoda vaikuttavampi ja vahvempi organisaatio vastaamaan kehittyvän kentän tulevaisuuden haasteisiin. Uusi yhdistys tekee työtä sirkuksen ja tanssin alojen edistämiseksi ja aseman parantamiseksi, nykyiset palvelut säilyttämällä sekä uusia palveluja ja toimintamuotoja kehittämällä.

”Tanssin tiedotuskeskuksen kanssa yhdistyminen on meille ajankohtainen ja rohkea rakenteellisen kehityksen askel”, iloitsee Sirkuksen tiedotuskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Salla Hakanpää.

”Uskon vahvasti, että taloudellisten ja toiminnallisten synergiaetujen lisäksi toimintojen yhdistäminen avaa mahdollisuuksia yhä laajempaan yhteistyöhön esittävän taiteen kentällä”, hän jatkaa.

Uusi yhdistys tuottaa palveluita kaikille sirkus- ja tanssitoimijoille, ei ainoastaan jäsenilleen. Lisäksi, kuten tiedotuskeskukset aikaisemminkin, tuotetaan palveluja vaikuttajille, päättäjille ja medialle.

”Sirkuksen ja Tanssin tiedotuskeskukset ovat jo pitkään tehneet hanke- ja muuta yhteistyötä. Innolla odotamme työtä yhteisessä organisaatiossa, joka antaa meille leveämmät hartiat ja tukevamman pohjan tehdä työtä sirkus- ja tanssialojen eteen. Tiedotuskeskuksena emme määritä alojen taiteellista kehitystä, mutta muut haasteet ja kehittämistyö ovat aloilla hyvinkin samanlaisia”, sanoo Tanssin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Rekola.

Päätökset uuden Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry:n perustamisesta tehtiin Sirkuksen tiedotuskeskus ry:n kokouksessa 1.6. ja Tanssin tiedotuskeskus ry:n kokouksessa 10.6.2022.

Tiedotuskeskusten työntekijät siirtyvät uuden yhdistyksen palvelukseen vanhoina työntekijöinä (ns. liikkeen luovutus). Yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen vuodelle 2023 aloitetaan heti.

Tanssin tilastot 2021 – Esitystoiminta elpyi hieman, mutta katsomot kokoontumisrajoitusten takia edelleen puolityhjiä

Suomalaisilla tanssiryhmillä ja tuotantokeskuksilla oli viime vuonna noin 2 500 esitystä, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna, joka sekin oli koronan kurittama. Normaalivuosina tanssia on esitetty lähes 3 000 kertaa vuoden aikana.

Vuoden mittaan vaihdelleet kokoontumisrajoitukset ja niiden luoma epävarma tilanne tarkoittivat toteutuneille esityksille kuitenkin erittäin vähäisiä yleisömääriä. Vuonna 2021 katsomoihin saatiin ottaa vain puolet kokonaiskapasiteetista, mikä johti siihen, että keskimääräinen katsojaluku tanssiesityksissä oli ainoastaan 59. Ennen pandemiaa se oli reilusti yli kaksinkertainen.

Tanssin kokonaiskatsojamäärä jäi alle 150 000:een vuodessa, mikä on vain murto-osa pandemiaa edeltäneistä katsojaluvuista: esimerkiksi vuonna 2019 tanssiesitysten yleisökäyntejä tilastoitiin yli 400 000.

Tanssiesitykset alkavat löytää yleisöä myös verkossa. Striimausten ja tallenteiden katsomiskertoja tai latauksia tilastoitiin lähes 225 000 – suurin osa niistä Kansallisbaletin Stage24-palvelussa esitettyjä teoksia. Tanssielokuvatkin saivat vuonna 2021 verrattain paljon katsomiskertoja verkossa, yli 10 000, mikä on kaksi kertaa enemmän katsojia kuin elävälle yleisölle järjestetyissä elokuvanäytännöissä.

Lipputulot edelleen kaukana normaalivuosista

Tilastoista nähdään, että valtionosuutta saavat tanssiryhmät ja -tuotantokeskukset (VOS) saivat yli miljoona euroa vähemmän lipputuloja kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Pudotusta oli yli 50 %, mitä kompensoitiin osin koronatuilla. VOS-tanssiryhmien taloustilastot julkaistaan Tinfon laatimissa VOS-tilastoissa osana teatterin tilastoa.

Koronan luoma poikkeustila on johtanut myös siihen, että parissa vuodessa esitystoimintaa järjestävien tanssikentän toimijoiden määrä on supistunut 140:stä noin sataan.

Zodiakin uudeksi taiteelliseksi johtajaksi koreografi Jenni-Elina von Bagh

Jenni-Elina von Bagh © Ilkka Saastamoinen

Jenni-Elina von Baghilla on koulutuksensa, työelämäkokemuksensa ja mentorointikokemuksiensa pohjalta erinomaiset mahdollisuudet kehittää Zodiakin taiteilija- ja yleisösuhdetta.

”Jenni-Elina tunnisti ja suhteutti ajatteluaan Zodiakin seuraavien vuosien strategisiin haasteisiin. Hänellä oli kirkas näkemys taiteellisten sisältöjen tasapainoisesta kehittämisestä ja niiden suhteesta erilaisiin yleisöihin”, toteaa Zodiakin hallituksen puheenjohtaja Nina Numminen.

Jenni-Elina von Bagh on työskennellyt tanssijana ansioituneiden koreografien työryhmissä sekä ollut kiinnitettynä merkittäviin tanssiryhmiin sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Koreografina hän on luonut nykyesityksen kieltä, joka kiinnittyy nykytanssin ja -esityksen moniin praktiikoihin ja dramaturgisiin keinoihin.

Ohjelmistotyössä von Bagh hakee radikaalia uutta ajattelua muodoissa, jotka kiinnostavat myös taideyhteisön ulkopuolella.

”Suomen nykytanssin kenttä on ainutlaatuinen ja Zodiak on tehnyt hienoa työtä sen eteen. Taiteellisen linjan tulisi Zodiakissa artikuloitua taiteen itseisarvon merkityksessä sekä rohkeassa ja uudenlaista ajattelua mahdollistavassa taiteessa. Uskon, että nykytanssin asema Suomessa tulee vahvistumaan ja syvenemään; se saavuttaa yhä laajempia katsojakuntia ja myös vankemman rahoituspoliittisen aseman”, Jenni-Elina von Bagh linjaa.

Taiteellisen johtajan tehtävään haki yhteensä kuusi henkilöä, kolme naista ja kolme miestä. Taiteellisen johtajan vuoden helmikuussa 2023 alkava toimikausi on kolme vuotta, kahden lisävuoden optiolla.

Katja Lundénille ja Leena Harjunpäälle Helsinki-päivän taiteilijapalkinnot

Katja Lundén © Tommi E. Virtanen

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta myöntää vuosittain 15 000 euron kulttuuripalkinnon helsinkiläiselle taiteilijalle tunnustuksena merkittävistä taiteellisista ansioista tai merkittävästä työstä Helsingin kulttuurielämän hyväksi. Tänä vuonna palkinnon jakaa poikkeuksellisesti kaksi taiteilijaa, Tuukka Vasama ja Timo Ruuskanen, jotka vetävät vuonna 2005 perustettua klovnerian vaikutteista ammentavaa Red Nose Company -teatteriryhmää.

Vuoden taiteilijapalkinnot, kukin arvoltaan 5 000 euroa, myönnetään eri taiteenaloja edustaville helsinkiläisille taiteilijoille. Tänä vuonna palkittiin kolme taiteilijaa ajankohtaisesta ja merkittävästä työstä taiteen parissa: tanssija-koreografit Katja Lundén ja Leena Harjunpää sekä muusikko-runoilija Matti Salo.

Katja Lundén on rajoja rikkova flamenco-tanssija ja koreografi, joka yhdistää teoksissaan suomalaisuuden ikoneita ja suomalaisuuteen yhdistettyjä piirteitä tuliseen flamencoon. Hän on Katja Lundén Companyn taiteellinen johtaja, joka tuottaa vuosittain uusia teoksia niin Helsinkiin kuin kiertueille. Lundénin monitaideteoksissa yhdistyy mm. flamenco, nykytanssi ja uudenlainen musiikkiteatteri, ja teokset ovat kiertäneet myös kansainvälisillä teatteri- ja tanssifestivaaleilla.

Vuoden toisen taiteilijapalkinnon saanut Leena Harjunpää on toiminut koreografina ja esiintyjänä laajasti esittävän taiteen kentällä. Hän luotsaa myös 2014 perustettua Leena Harjunpää Co. -ryhmää. Harjunpään teosten tavaramerkkinä on liikkeen yhdistäminen visuaalisiin, teatterimaailmasta tuttuihin ja osin koomisiinkin elementteihin luoden kuitenkin syvälle luotaavan katsauksen ihmisyyden ja sosiaalisten rakenteiden ytimeen. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan palkintoperustelujen mukaan Harjunpään teokset käsittelevät tyylikkäästi erilaisia ajan ilmiöitä. Hän on tuottelias ja kekseliäs tanssitaiteilija, joka yhdistää nykytanssia ja muita taiteenlajeja vaivattomasti.

Matti Salo, taiteilijanimeltään Asa, on voimakas lähiöiden ääni ja itäisten kaupunginosien nuoremman väestön tuntoja ilmentävä monipuolinen muusikko, rap-kulttuurin kehittäjä, musiikintekijä ja eri yhtyeiden johtohahmo. Hän luotsaa omaa Roihis Musica -levy-yhtiötään, joka julkaisee myös muiden artistien tuotantoa kehittäen taidemuotoa ja antaen tilaa uusille tekijöille.

Vuoden helsinkiläisurheilijan palkinnon sai telinevoimistelija Emil Soravuo.

Helsingin kansainvälisen balettikilpailun Grand Prix -palkinto Yuka Masumotolle

Yuka Masumoto osallistui kilpailuun parina Clark Eselgrothin kanssa. Finaaleissa he esittivät Grand Pas Classique -pas de deux’n. © Roosa Oksaharju

Kilpailujen alku- ja välierissä sekä finaaleissa 31.5.–5.6. nähtiin yli 200 nuorten, lahjakkaiden tanssijoiden esitystä.

Kilpailuun osallistuneet tanssijat oli jaettu 15–19-vuotiaiden juniorisarjaan ja 20–25-vuotiaiden seniorisarjaan. Kaikkiaan kilpailussa oli mukana 62 tanssijaa 16 maasta. Finaaleissa lauantaina 4.6. ja sunnuntaina 5.6. kilpailun viimeiseen vaiheeseen valitut 21 kilpailijaa esittivät sekä klassisen baletin ohjelmistoa että nykytanssikoreografioita.

Jane Erkko Grand Prix -palkinnon arvoltaan 20 000 euroa voitti naisten seniorisarjan Yuka Masumoto (Japani, s. 2001). Masumoto työskentelee Suomen kansallisbaletissa 2. solistitanssijana. 12 000 euron suuruinen Doris Laine -palkinto myönnettiin Giulio Diligentelle (Italia, s. 2003). Diligente on Suomen kansallisbaletin nuorisoryhmän tanssija.

Naisten seniorisarjassa ei jaettu ensimmäistä palkintoa. Miesten seniorisarjassa 10 000 euron arvoinen ensimmäinen palkinto meni Keita Fujishimalle (Japani, s. 2001). Juniorisarjassa ensimmäiset palkinnot arvoltaan 5 000 euroa saivat Maya Schonbrun (Yhdysvallat, s. 2004) ja Clark Eselgroth (Yhdysvallat, s. 2002).

Suomalaisista tanssijoista palkittiin naisten seniorisarjassa Viola Länsivuori (s. 1999), joka sai 5 000 euron arvoisen kolmannen palkinnon. Lappeenrantalaisen Balettiyhdistys Attitydi ry:n 1 000 euron tunnustuspalkinto nuorelle suomalaiselle juniorisarjan tanssijalle myönnettiin Pinja Rissaselle (s. 2003).

”Kilpailun finaalikierroksilla havaitsimme tuomaristossa, että tanssijat olivat löytäneet uutta itseluottamusta ja taso oli todella korkea. Nautimme heidän esityksistään, joita näimme laajalla skaalalla klassisista variaatioista nykytanssikoreografioihin. Kaiken kaikkiaan oli hyvin vaikuttavaa seurata tanssijoiden luovuutta ja taiteellisuutta. Olemme tuomaristossa tyytyväisiä kilpailun lopputuloksiin”, kuvailee kansainvälisen tuomariston puheenjohtaja Madeleine Onne, Suomen kansallisbaletin taiteellinen johtaja.

Helsingin kansainvälisessa balettikilpailussa 2022 palkitut tanssijat:

Jane Erkko Grand Prix 20 000 €
Yuka Masumoto, Japani

Doris Laine -palkinto 12 000 €
Giulio Diligente, Italia

Seniorinaiset:

1. palkinto 10 000 €

2. palkinto 7 000 €
Hui Wen Peng, Taiwan

3. palkinto 5 000 €
Viola Länsivuori, Suomi

Seniorimiehet:

1. palkinto 10 000 €
Keita Fujishima, Japani

2. palkinto 7 000 €
Luciano Ghidoli, Italia

3. palkinto 5 000 €
Joshua Kiesel, Yhdysvallat

Junioritytöt:

1. palkinto 5 000 €
Maya Schonbrun, Yhdysvallat

2. palkinto 3 500 €
Matoi Kawamoto, Japani

3. palkinto 2 000 €
Alexis Workowski, Yhdysvallat

Junioripojat:

1. palkinto 5 000 €
Clark Eselgroth, Yhdysvallat

2. palkinto 3 500 €
Alexei Orohovsky, Yhdysvallat

3. palkinto 2 000 €
Vasco Yu Belo Prazeres Pereira, Portugali

Koreografiapalkinto 5 000 €

Balettiyhdistys Attitydi ry:n tunnustuspalkinto 1 000 €
Pinja Rissanen, Suomi

Tuomariston kannustuspalkinto 1 000 €
Alexei Orohovsky, Yhdysvallat

Pas de deux -palkinto 5 000 €
Yuka Masumoto, Japani, & Clark Eselgroth, Yhdysvallat


Primaballerina, professori Doris Laine-Almin vuonna 1984 perustama kilpailu on yksi maailman arvostetuimmista ja suurimmista kansainvälisistä balettikilpailuista. Edellisen kerran kilpailu järjestettiin vuonna 2016. Tapahtumasta vastaa Helsingin kansainvälinen balettikilpailu -yhdistys ry, jonka puheenjohtajana toimii tähtitanssija-koreografi Minna Tervamäki.

Temen uusi toiminnanjohtaja on Karoliina Huovila

Karoliina Huovila

Karoliina Huovila on tehnyt pitkän uran työmarkkinajärjestöissä. Hänen vahvuutenaan on kokemus palkansaajajärjestöjen edunvalvonnassa ja esihenkilötehtävissä, monipuolinen työmarkkinakentän tuntemus ja laaja yhteiskunnallinen verkosto.

Huovila on työskennellyt palkansaajajärjestöissä työelämän murrokseen ja epätyypillisiin työsuhteisiin liittyvien kysymysten parissa, sekä neuvotellut uransa aikana useita työehtosopimuksia. Oikeudenmukaiset työsuhteiden ehdot korostuvat sekä työsuhteissa, että niiden ulkopuolella työskenneltäessä.

”Neuvottelutoiminnalla, yhteiskunnallisella vaikuttamisella sekä viestinnällä on suuri merkitys edunvalvonnassa. Luovalla alalla työskentelevien on koettava, että heidän työlleen annetaan sille kuuluva arvo. Kulttuuri on tärkeä osa sivistysyhteiskuntaa”, Karoliina Huovila sanoo.

Huovilalle on luontevaa jatkaa työskentelyä SAK:laisen kentän työntekijöiden edunvalvonnan parissa. ”Muutokset työmarkkinoilla haastavat entistä vahvempaan edunvalvontaan. Sopimusjärjestelmän järkkyminen vaikuttaa kaikkien alojen työntekijöiden neuvotteluasemaan ja sitä kautta toimeentuloon”, Huovila kertoo.

Temelle Suomen suurimpana taide- ja kulttuurialan ammattiliittona kulttuuripolitiikka ja tekijänoikeudet ovat keskeinen osa edunvalvontaa.

”Temessä minua kiinnostaa vaikuttamistyö taiteen ja kulttuurin kentällä työmarkkinatoiminnan rinnalla. Temen edustamat alat ovat työympäristönä todella innostavia. Olen kulttuurin ja taiteen kuluttaja ja nyt on hienoa saada tutustua ammattimaiseen luovien alojen työhön”, Huovila hymyilee.

Karoliina Huovila aloittaa Temessä 8. elokuuta.

Suomen tanssioppilaitosten liiton erikoispalkinto Leila Sillantakalle

Leila Sillantaka © Katja Köngäs

Leila Sillantaka on työskennellyt Helsingin Tanssiopiston rehtorina oppilaitoksen perustamisesta asti, vuodesta 1969. Maamme suurin tanssioppilaitos on toiminut merkittävänä alan kehittäjänä ja työllistäjänä yhtäjaksoisesti yli 50 vuoden ajan.

Leilan määrätietoinen ja antautunut työpanos oppilaitoksen johdossa sekä alan muissa kehitystehtävissä on luonut suuntaviivoja koko tanssin taiteen perusopetuksen kehitykselle, tanssioppilaitosten työnantajataidoille sekä Suomen tanssioppilaitosten liiton toiminnalle.

Erikoispalkinto jaettiin Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n 40-vuotisjuhlanäytöksessä Tanssin talossa lauantaina 28. toukokuuta. STOPP ry:n puolesta Suomen teatterijärjestöjen keskusliiton kultaisen ansiomerkin Leila Sillantakalle luovuttivat liiton puheenjohtaja Mia Lappalainen sekä toiminnanjohtaja Milla Malmberg.

Kuopio Tanssii ja Soi valitsi uuden toiminnanjohtajan

Kuopio Tanssii ja Soi -yhdistyksen hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Kuopiossa asuvan Salima Peipon. Henkilövaihdos tapahtuu syyskuussa 2022.

”Haimme toiminnanjohtajaa, joka täyttäisi hallituksen asettamat yksiselitteiset, varsin vaativat kriteerit. Keskeisimpinä oli kokemus suurten tapahtumien järjestämisestä sekä erityisesti yksityisen rahoituksen ja yritysyhteistyön rakentamisesta kulttuurin saralla. Lisäksi haimme vahvaa kielitaitoa, esiintymiskokemusta ja yksiselitteistä sitoutumista Kuopioon”, kertoo Kuopio Tanssii ja Soi:n puheenjohtaja Mika Sutinen tiedotteessa.

”Meille oli lopulta yllätys, kuinka ylivoimainen Salima oli hakijajoukosta. On hyvä muistaa, ettemme hakeneet varsinaisesti tanssin ammattilaista, sillä meillä on suvereeni tanssin osaaminen niin taiteellisessa johtajassa kuin toimistolla muutoinkin. Olemme hallituksena tästä valinnasta innoissamme, sillä uskomme että Salima voi viedä Kuopio Tanssii ja Soi:n ihan uudelle tasolle”, Sutinen jatkaa.

Salima Peippo on Kuopio tanssii ja soin
uusi toiminnanjohtaja.

Salima Peippo on pitkän kansainvälisen uran tehnyt kulttuurialan monitoimija ja yrittäjä. Oman taiteilijauran lisäksi hän on ollut keskeisessä roolissa useiden kansainvälisten ja suomalaisten kulttuuritapahtumien organisoinnissa ja tuottamisessa sirkuksen, tanssin ja teatterin saralla. Hän on johtanut omaa esittävän taiteen studiota Espanjassa. Hänellä on myös ollut keskeinen rooli International Pole Sports Federationin johtokunnassa ja tankotanssin lajikehityksessä maailmanlaajuisesti, sekä organisaation vuosittaisten MM- kisojen järjestämisessä.

Hänellä on vahva ote kulttuuritapahtumien taloudellisen puolen vahvistamisessa. Salima Peippo on valmistunut Moskovan valtiollisesta sirkuskoulusta sirkustaiteilijaksi, Turun ammattikorkeakoulusta sirkustaiteen ohjaajaksi ja Humanistisesta ammattikorkeakoulusta kulttuurituottajaksi.

”Minulla on suuri kunnioitus ja arvostus Kuopio Tanssii ja Soi- festivaalia ja sen perinteitä kohtaan. Tapahtuma on yksi Kuopion lippulaivoista ja ehdoton kruununjalokivi. Koen suurta ylpeyttä ja kiitollisuutta päästessäni kehittämään ja luotsaamaan tapahtumaa organisaation asiantuntevan tiimin kanssa. Myös tapahtumatuotanto kehittyy ja näen tärkeänä, että Kuopio Tanssii ja Soi pysyy ajan hermolla ja on jatkossakin yksi suunnannäyttäjistä. Edelläkävijä, josta voimme olla ylpeitä sekä paikallisella, että kansallisella tasolla. Tapahtumalla on tärkeä rooli Kuopion ja koko Suomen kulttuurikentällä”, Peippo kommentoi.

”Salimalla on pitkä kokemus esittävän taiteen kentältä, ja hän on työskennellyt monissa eri rooleissa taiteen ja tapahtumatuotannon parissa. Salimasta välittyy rohkeus ja määrätietoisuus uusia avauksia kohtaan, ja odotankin innolla alkavaa yhteistyötä”, kertoo festivaalin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku.

Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen toiminnasta ja on festivaalin johtaja. Festivaalin taiteellisena johtajana jatkaa Riku Lehtopolku ja tuottajana Sirpa Miettinen.

 

Lappeenrannan Balettigaala tanssitaan jälleen elokuussa – luvassa monipuolinen kattaus kansainvälisiä tekijöitä 

Puolan kansallisbaletti Krzysztof Pastorin koreografiassa Moving Rooms © Ewa Krasucka.

Tanssissa on voimaa. Se yhdistää eri kulttuurit ja puhuu kielellä, jota kaikki ymmärtävät. Lappeenrannan Balettigaalan taiteellisen johtajan, Juhani Teräsvuoren mukaan vuoden 2022 balettigaalassa on luvassa jälleen upea kirjo tähtikoreografeja ja tähtitanssijoita. Balettigaalan juontaa tänä vuonna Minna Tervamäki.

Päävieraaksi saapuu Puolan kansallisbaletti johtajansa Krzysztof Pastorin teoksilla. Pastor on arvostettu ja palkittu koreografi, jonka teoksia on esitetty ympäri maailmaa.

”Lappeenrannassa nähtävä menestysteos Moving Rooms on vaikuttava, elegantti ja monitahoinen”, kuvailee taiteellinen johtaja Teräsvuori.

Tulilintu uusin maustein

Latvian kansallisbaletin vierailijat tuovat Lappeenrantaan palkitun koreografin Marco Goecken Tulilinnun dueton, joka oli tarkoitus nähdä jo viime vuoden gaalassa.  Musiikkina soi Stravinski ja teoksen tulkinta on uusi.

”Erityislaatuinen liikekieli on tehnyt Goeckestä yhden aikakautemme kysytyimmistä koreografeista”, hehkuttaa Teräsvuori.

Elza Leimane on aiemminkin ihastuttanut Balettigaalassa sekä esiintyjänä että koreografina. Tulilintu-teoksessa nähdään vahva ja ilmaisuvoimainen esiintyjä yhdessä partnerinsa Antons Freimansin kanssa.

Pienoisbaletti nähdään ensi kertaa Suomessa

Bostonin Baletin monitaituria Derek Dunnia on odotettu Lappeenrantaan jo pitkään. Yhdysvaltalaistanssija  hurmaa poikkeuksellisen vahvalla tekniikalla ja lavakarismalla. Tuomisenaan hänellä on alun perin venäläistanssija Mihail Baryshnikoville luotu teos VestrisLeonid Jacobsonin sooloteoksen aiheena on ranskalainen tanssijalegenda Auguste Vestris (1760–1842). Tämä särmikäs ja ehkä hieman mahtailevakin hahmo haastaa tanssijan tekniseen ja monipuolisen ilmaisuun.

Juhani Teräsvuori on erityisen iloinen siitä, että tämä legendaarinen pienoisbaletti nähdään nyt vihdoin ensimmäisen kerran Suomessa.

Klassikoita ja suuria tunteita

Suomalainen tähtitanssija Maria Baranova on müncheniläisyleisön suosikki, ja Lappeenrantaan tämä Baijerin valtionbaletin ensitanssija tuo koskettavan dueton baletista Spartacus partnerinaan Emilio Pavan.

Hollannin kansallisbaletin ensitanssijat esittävät klassisen baletin rakastetuinta ohjelmistoa. Giselle edustaa baletin romanttista tyylisuuntaa. Upea Le Corsaire (Merirosvo) -baletin bravuurinumero kantaa puolestaan eksoottisiin tunnelmiin kauas meren aalloille.

Romanian kansallisbaletin esittämä Pariisin liekit vie nimensä mukaisesti Pariisiin ja vallankumouksen liekkien pyörteisiin. Näyttävät hypyt ja pyörähdykset siivittävät tämän kaksintanssin lentoon. Teräsvuoren mukaan hurmaavat ensitanssijat sytyttävät takuuvarmasti myös yleisön liekkeihin.

Ruotsalaisen tanssin lähettiläs ei jätä kylmäksi

Särmikäs ruotsalaiskoreografi Mats Ek ei jätä ketään kylmäksi. Balettigaalassa vauhtiin pääsee Ruotsin kuninkaallisen baletin ensitanssija Oscar Samuelsson soolonumerossa Ekin teoksesta Rättika (Retikka).

Balettigaalan näytökset nähdään Lappeenrannan kaupunginteatterissa perjantaina 26.8.2022 ja lauantaina 27.8. 2022. Lippuvaraukset vuoden 2021 balettigaalan näytöksiin on siirretty tälle vuodelle.

Tehdas tanssii 2022 panostaa yleisötyöhön

Riia Kivimäki ja Saku Mäkelä: GLG © Kai Kuusisto

”Hämeenlinnan kaupunki myönsi Tehdas tanssii -festivaalille kulttuuripalkinnon, joka haluttiin ohjata suoraan yleisötyöhön. Tästä kasvoi myös ajatus tämän vuoden teemaan”, kertoo festivaalin toinen taiteellinen johtaja ja tuottaja Tanja Kunnari.

”Tanssin maailma on yhteisö, joka tarjoaa monella eri tasolla uniikkeja ja kokonaisvaltaisia kokemuksia liikkeen ja ilmaisun parissa. Se, tuotatko ne itse vai koetko katsojan silmin, ei ole olennaista, vaan jaettu yhteys jaetussa hetkessä.”

Tuleva ohjelmisto pitää sisällään esityksiä, kursseja ja yleisötapahtumia tanssin laajalta kentältä. Tapahtumapaikkoina toimivat Verkatehdas, Hämeenlinnan teatteri, Lääninhallituksen talo, Hämeenlinnan tori, Bio Rex, Suistoklubi, sekä Aulangon puistometsä.

Festivaalilla vierailevat esityksineen Suvi Kajaus, Riku Koskinen ja Sini Mäenpää teoksellaan Hetki ennen huomista. Festivaalilla nähdään myös tanssielokuvia – elokuvanäytöksen on kuratoinut suomalaisen tanssielokuvan pioneeri Kati Kallio. Viemme tanssia myös ensimmäistä kertaa yleisölle avautuvaan Lääninhallituksen taloon, jossa nähdään Annamari Eerolan ja Nella Kaartisen uusi teos. Yleisö pääsee samalla tutustumaan Ars-Häme ry:n kesänäyttelyyn “Näyttämö”.

Festivaali aloittaa yhteistyön Hämeenlinnan Teatterin kanssa. Tuomme teatterin päänäyttämölle Riia Kivimäen ja Saku Mäkelän teoksen GLG, joka sai ensiesityksensä Helsingin kaupunginteatterilla maaliskuussa 2022. Teos yhdistää saumattomasti virtuositeettisen pariakrobatian, tanssin ja tarinankerronnan.

”Näen kulttuuritoimijoiden välisen yhteistyön välttämättömänä monimuotoisen taiteen tarjonnan ylläpitämisessä Hämeenlinnassa. Keinotekoiset raja-aidat on kaadettava, tehtävä yhdessä ja varmistettava, että kaikenlainen esittävä taide saa ansaitsemansa ympäristön tuoda esitys yleisölleen. Yhdessä tekemällä saadaan enemmän ja parempaa, ja ennen kaikkea monipuolisempaa”, sanoo vt. teatterinjohtaja Janne Auvinen Hämeenlinnan Teatterilta.

Festivaalin kurssivalikoimasta löytyy vaihtoehtoja tanssin harrastajille sekä ammattilaisille. Osa kursseista on avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille, tanssitaustasta riippumatta. Kursseille tulevat opettamaan maamme huippuopettajat. Huhtikuun ajan kursseille voi ilmoittautua Early bird -hinnoilla.

Kaikille avoimet kurssit:

  • Tanssimaraton – useita opettajia
  • Metsätanssi – Nella Kaartinen
  • Tutustuminen TRE-stressinpurkuliikkeisiin – Panu Varstala
  • Kiskoteka & Työkaluja oman liikkeen löytämiseen – Panu Varstala

Kurssit tanssin harrastajille ja ammattilaisille:

  • Around Axis – kontakti-improvisaatio – Mirva Mäkinen
  • Imagination in motion – Johanna Nuutinen
  • Movement & House – Anniina Ala-Mattila
  • Commercial & Heels – Pauliina Latva
  • Tanssinopettajien viikonloppu – useita opettajia

Festivaalin maksuttomiin yleisötapahtumiin kuuluvat Torijamit, avoimet ovet tanssisaleille, festivaaliklubi Suistoklubilla, sekä esitysten jälkeiset yleisökeskustelut. Ensimmäistä kertaa järjestämme Silent Dance -tapahtuman Verkatehtaalla, sekä DJ piknikin Lääninhallituksen talon viehättävällä sisäpihalla.

Tehdas tanssii -festivaali järjestetään 5.-7.8.2022 Hämeenlinnassa.