Koronan kurittamalta kulttuurialalta leikataan lähivuosina kymmeniä miljoonia – KULTA ry:n tuore selvitys tarjoaa työkaluja alan tukemiseksi pandemian jälkeen

© Petra Hegenbart / Pixabay

© Petra Hegenbart / Pixabay

Koronasta pahasti kärsinyt kulttuuriala sai pari viikkoa sitten päästää pienen, kollektiivisen helpotuksen huokauksen, kun hallitus julkisti tämän vuoden toisen, huomattavasti edellistä reilumman koronatukipakettinsa. Kulttuurille ja taiteelle kohdennettaisiin 127 miljoonaa, mistä puolet myönnettäisiin korona-aikana kaikkein ahtaimmalle joutuneille freelancereille apurahoina. Lisäksi tapahtuma-ala saisi tapahtumatakuun muodossa 85 miljoonaa euroa.

Nyt kulttuurialan ja sen toimeentulon ylle on taas kerran kerääntynyt tummia pilviä. Jo vuosia kulttuuri- ja taidetoimijat ovat saaneet pääasiallisen rahoituksensa rahapeleistä. Kun pandemia sulki peliautomaatit ja hiljensi urheiluvedonlyönnin, myös rahantulo lopahti. Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonalla.

Hallitus on sitoutunut kompensoimaan rahapelitoiminnan kuihtumisesta aiheutuneita menetyksiä, mutta puoliväliriihessä linjattiin, että kompensaatiota ei tapahdu läheskään täysmääräisesti. Kulttuurille aiheutuu tästä kuviosta leikkauksia ensi vuodelle 17,5 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2023 jopa 23 miljoonaa euroa. Vuodesta 2024 eteenpäin ei vielä ole tiedossa, miten kulttuurirahoituksen käy.

Kyse on pysyvistä, ei väliaikaisista leikkauksista. Tarkemmasta kohdentamisesta päätetään myöhemmin.

Kulttuurialalla linjausta pidetään yleisesti kohtuuttomana, sillä jo pelkästään koronan aiheuttama toiminnan kokonaisvaltainen jäätyminen on aiheuttanut taide- ja kulttuurialalle historiallisen suuret taloudelliset – ja henkiset – tappiot. Esimerkiksi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton freelancereiden palkanmenetykset olivat 32 miljoonaa euroa teatterin, tanssin ja sirkuksen VOS- ja vapaalla kentällä, kun tarkasteltiin aikajännettä huhtikuusta 2020 maaliskuulle 2021. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuritoimijoille tekemästä kyselystä selvisi, että koronapandemian vaikutukset alalla ovat pitkäkestoisia ja epävarmuus tulevaisuudesta herättää hyvin laajasti huolta.

Työkalupakki tarjoaa ohjenuorat kulttuurialan elvyttämiseksi, parantamiseksi ja uudistamiseksi

Huhtikuun lopulla, samanaikaisesti kulttuuritoimijoita huolettavien leikkausuutisten kanssa, kulttuurin ja taiteen edunvalvoja KULTA ry julkaisi alan elpymistä tukemaan laaditun selvityksen. Tutkija Leevi Saari tekee selvityksessä katsauksen alan taloudelliseen tilanteeseen ja tarjoaa julkisen sektorin käyttöön käytännön työkalupakin: kuinka valtio ja kunnat voisivat edesauttaa kulttuurialan selviytymistä covid19-pandemian aiheuttamasta taantumasta? Saari esittelee 24 erilaista keinoa, kuinka kulttuuri- ja taidealaa voisi mahdollisimman monipuolisesti tukea.

Kulttuurin puolesta – 24 keinoa kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi covid19 -pandemian jälkeen -selvityksessä Saari toteaa, että “lyhyellä aikavälillä on olennaista estää osaamisen katoaminen, taitojen vanheneminen ja vuosien ajan rakennettujen osaamisverkostojen kuihtuminen”. Tämän välittömän elvytysvaiheen jälkeen Saari nimeää lähivuosina tapahtuvan parantumisvaiheen, jolloin kulttuuri- ja taideala tulee tarvitsemaan tukea toiminnan palauttamiseksi entiseen tilaansa. Lopulta parantumisvaiheen jälkeen aukeaa tila uudistumiselle. “Uutta pandemian jälkeistä normaalia ei pelkästään kohdata, vaan se myös rakennetaan”, tutkija kirjoittaa selvityksessä.

Suorien rahallisten tukitoimien lisäksi Leevi Saari on koonnut julkisen sektorin työkalupakkiin monen tason keinoja auttaa kulttuurialaa nousemaan taloudellisesta suosta.

Tässä muutamia esimerkkejä: vuokrien ja muiden kiinteiden kustannusten helpottaminen, matalakorkoiset lainat, kulttuurisetelien laaja myöntäminen kansallisella tasolla, kulttuuriviennin tukeminen, taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen, vakinaisten taidealan työpaikkojen luominen kuntiin, julkisen sektorin kulttuuri- ja taidehankinnat sekä rahapelijärjestelmän uudistamistarpeiden selvittäminen vuodesta 2024 eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan olisi enemmän kuin tärkeää, että kulttuuri- ja taidealaa uhkaavaa osaamiskatoa sekä vuosien ajan rakennetun tietotaidon ja verkostojen kuihtumista pystyttäisiin jarruttamaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt kulttuurialan välittömään elvyttämiseen, parantamisprosessiin ja toimimattomien rakenteiden uudistamiseen on saatavilla kattava työkalupakki – toivottavasti se tulee laajasti käyttöön!

Kansallisbaletti juhlii 100-vuotisjuhlavuottaan Suomi-teemalla

Tripla: Made in Finland -ilta sisältää Johanna Nuutisen, Kenneth Kvarnströmin ja Tero Saarisen uutuusteokset © Sören Vilks, Tuukka Koski & David Thibel

Tripla: Made in Finland -ilta sisältää Kenneth Kvarnströmin, Johanna Nuutisen ja Tero Saarisen uutuusteokset © Sören Vilks, Tuukka Koski & David Thibel

Kansallisbaletin syksyn 2021 ensi-iltana esitetään vahvasta energiastaan tunnettu baletti, gladiaattori Spartacuksen tarina, joka nähdään 50 vuoden tauon jälkeen. Lucas Jerviesin koreografia vie katsojat antiikin Roomaan nykyaikaisen suodattimen läpi. Orkesteria johtaa Philippe Béran.

Elokuussa palaa ohjelmistoon yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista baleteista, Prinsessa Ruusunen. Balettisyksyn 2021 päättää Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas, joka kutsuu perheet joulutunnelmaan.

Kevään 2022 tanssiensi-illat juhlivat syntymäpäiväsankaria Suomi-teemalla

Kansallisbaletin kevään ja samalla 100-vuotisjuhlavuoden avaa tammikuussa 2022 Joutsenlampi. Teos saa koreografi David McAllisterin johdolla suomalaisille katsojille suunnatun uuden tulkinnan. Joutsenlammella on pitkä historia Suomen kansallisbaletissa, joka esitti sen ensimmäisenä teoksenaan 17.1.1922.

Helmikuussa kantaesitettävä Jorma Elon uutuusbaletti Sibelius jatkaa Kansallisbaletin satavuotisjuhlaa ja kertoo Aino ja Jean Sibeliuksen rakkaustarinan. Jorma Elo on käynyt laajasti läpi Sibeliuksen tuotantoa löytääkseen teokseen sopivaa musiikkia. Mukana ovat myös häntä itseään eniten koskettavat sävellykset kuten viulukonsertto, viides sinfonia ja Finlandia. Lavastus- ja pukusuunnittelija Robert Perdziola on hakenut näyttävään lavastukseen innoitusta mm. Aino Sibeliuksen veljen Eero Järnefeltin maalauksista ja 1900-luvun alun Helsinki-kuvista. Orkesteria johtaa Olari Elts.

Suomalaisen tanssitaiteen juhlavuoden kunniaksi Kansallisbaletti esittelee myös kolmen kotimaisen, kansainvälisestikin menestyneen huippukoreografin Johanna Nuutisen, Kenneth Kvarnströmin ja Tero Saarisen uutuusteokset. Tripla: Made in Finland nähdään päänäyttämöllä toukokuussa 2022.

Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on koko Suomen tuntema tarina, joka vie Nurmijärven maisemiin, Jukolan veljesten edesottamusten keskelle. Alun perin vuonna 1980 Kansallisbaletille valmistunut Marjo Kuuselan koreografia Eero Ojasen musiikkiin on yksi suomalaisen balettiohjelmiston merkkiteoksista. Klassikko palaa näyttämölle huhtikuussa 2022 Nick Daviesin johtamana.

Kansallisbaletin kevät huipentuu toukokuussa. Juhlaviikolla 12.–14.5. ovat tarjolla kaikki päänäyttämön kevään ensi-iltateokset, Joutsenlampi, Sibelius ja Tripla: Made in Finland, peräkkäisinä iltoina.

Kevätkauden päätteeksi 28.5. Kansallisbaletin satavuotisjuhlagaalassa nähdään katkelmia ikimuistoisista teoksista sekä huippuvieraita. Juhlavuosi tuo mukanaan myös monipuolista oheisohjelmaa niin Oopperatalossa, sen ulkopuolella kuin verkossakin.

Esitysten suoratoistot Ylen ja HS Liven kanssa jatkuvat: ensi kaudella suorana lähetyksenä nähdään Baletin 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi mm. Joutsenlampi ja Sibelius. Kaikki suoratoistot voi katsoa Oopperan ja Baletin oman verkkopalvelun Stage24-virtuaalinäyttämöllä. Osa teoksista suoratoistetaan myös maailmanlaajuisessa OperaVision-verkkopalvelussa.

Reijo Kelan Hiljainen kansa sai Suomi-palkinnon

Hiljaisen kansan hahmot seisovat Valtatie 5:n varrella Kainuussa © Hannu Huttu

Hiljaisen kansan hahmot seisovat Valtatie 5:n varrella Kainuussa © Hannu Huttu

Hiljainen kansa -ympäristötaideteos koostuu 973 ihmishahmosta, jotka seisovat osana peltomaisemaa värikkäissä vaatteissaan ja heiniä hapsottavissa hiuksissaan. Reijo Kela teki alkuperäisen teoksen tanssiesitykseensä Ilmarin kynnös, joka sijoittui Suomussalmen Lassilan pellolle.

Vuonna 1988 Suomussalmella oli 973 työtöntä. “Sain ajatuksen, että nämä työttömät olisivat esityksessä mukana ja nousisivat pellosta. Mutta jokaisen työttömän kanssa olisi pitänyt tehdä puolen vuoden sopimus, mikä olisi tullut maksamaan 30 miljoonaa markkaa”, Kela muistelee. “Sitten sain idean näistä heinäseipäistä.”

“Tanssiesitys sijoittui 400-metriselle pellolle, jonka päähän pystytin 973 ihmishahmon joukon”, Kela muistelee. “Siinä on puuristi, jonka päälle on puettu vaatteet ja pellosta kuokittu turvemätäs pääksi.”

Miltei tuhatpäisen joukon pystyttämisessä riitti hommaa. Ilmarin kynnös -esityksen puitteiden rakentamiseen meni kolme kuukautta.

“Tein 12-tuntisia päiviä ja muistan, kuinka auto aina upposi suopeltoon ja sitä piti yöllä kiilata ylös. Oli siinä joku apumieskin, mutta yksin minä niille kaikille puin vaatteet päälle”, Kela nauraa.

Vaatteet vaihdetaan talkoovoimin joka kevät ja syksy

Vuonna 1994 hahmot kuljetettiin Helsinkiin ja pystytettiin Tuomiokirkon portaille, osaksi Kainuu Helsingissä -tapahtumaa. Tämän jälkeen ne siirrettiin nykyiselle paikalleen Valtatie 5:n varrelle.

Nykyisin Suomussalmen kunnan Työpaja Hanslankarit huolehtii hahmojen kunnostamisesta. Joka kevät ja syksy hahmot korjataan ja niille vaihdetaan talkoilla uudet vaatteet. Suomi-palkinnot päättänyt tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko kiittelee Hiljainen kansa -teosta kansallisesti ja kansainvälisesti tunnetusi ilmiöksi, joka on erinomainen esimerkki elävästä talkooperinteestä.

Tänä vuonna Hiljainen kansa -ympäristötaideteoksen lisäksi palkinnon saavat laulaja-lauluntekijä Mikko Alatalo, näyttelijä Eero Aho, elokuvaohjaaja Virpi Suutari, kustantaja Anna-Riikka Carlson, Ilosaarirock sekä lastenmusiikkiyhtye Fröbelin Palikat.

Suomi-palkinnot on jaettu vuodesta 1993 alkaen ansioituneille taiteilijoille ja toimijoille.

Tanssin mainetekopalkinto Routa Companylle

Routa Company. Kuvassa tanssija Jasu Parviainen, tiedottaja Petra Karvonen, tuottaja Miia Kauppinen, tanssija/koreografin assistentti Heli-Maria Latola, taiteellinen johtaja Jouni Järvenpää, työpajaohjaaja Satu Rinnetmäki ja tanssija Aino Purhonen © Juho Hannikainen

Routa Company. Kuvassa tanssija Jasu Parviainen, tiedottaja Petra Karvonen, tuottaja Miia Kauppinen, tanssija/koreografin assistentti Heli-Maria Latola, taiteellinen johtaja Jouni Järvenpää, työpajaohjaaja Satu Rinnetmäki ja tanssija Aino Purhonen © Juho Hannikainen

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat kiittää Routa Companya kokeilusta, joka aloitettiin syksyllä 2020 taiteellisen johtajan Jouni Järvenpään johdolla. Uudenlaisen mallin mukaan työsuhteeseen palkattu tanssitaiteilija saa käyttää neljäsosan työajastaan oman taiteellisen työnsä äärellä, ainoana tähtäimenään oman ammattitaitonsa ylläpito ja kehittäminen. Routa tarjoaa taiteilijalle työskentelytilojen lisäksi tukea, yhteistä ideointia ja ajatustenvaihtoa, mutta ei odota työskentelyperiodin päätteeksi minkäänlaista valmista taiteellista ulostuloa tai tuotetta.

Roudalla ajatellaan, että työntekijän omista tarpeista kumpuava osaamisen kehittäminen palvelee niin Routaa kuin tanssin kenttää laajemminkin. Roudan työskentelymalli, jollaista ei Suomessa ole aiemmin tässä muodossa kokeiltu, haastaa ja rohkaisee esimerkillään muut tanssinalan toimijat miettimään tanssitaitelijan työsuhdetta uudelleen.

STST nostaa perusteluissa esiin, että oman taiteellisen ajattelun syventäminen ja uusien polkujen tutkiminen on tapahtunut tähän mennessä aina taitelijan omalla vapaa-ajalla, sillä produktiokohtainen palkkaus kattaa ainoastaan kyseisen esityksen harjoittelun ja esittämisen.

Roudan työaikamalli pyrkii rakentamaan alalle kestävämpää työskentelykulttuuria, jossa taiteilijoiden työhyvinvointi ja työssä jaksaminen lisääntyvät.

“Tanssin mainetekopalkinto 2021 annetaan Roudan palkkausmallille erittäin ansiokkaasta ja tervetulleesta avauksesta freelance-tanssijoiden työskentelyedellytysten ja työhyvinvoinnin parantamiseen”, Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijoiden kiitostekstissä kiteytetään.

#StopHatredNow 2021 -tapahtuman ohjelma julkaistu

Graphics Antti Kekki

#StopHatredNow 2021 haluaa kannustaa jatkamaan normikriittistä unelmointia kriisin keskellä. Tänä vuonna uutta diskurssia luovan tapahtuman teemana on Reshaping Horizons of Hope – Kohti toivon näkymiä. Tapahtuman tavoitteena on voimaannuttaminen, jotta kriisinkin keskellä ihmiset jaksaisivat aktiivisesti unelmoida.

Tapahtuman toisena läpikulkevana teemana on se tosiasia, että asiat eivät muutu vain odottamalla. Kulttuuri- ja taidekenttä tarvitsee aktiivista toimijuutta ja kaikkien panosta, jotta se selviäisi kuluneen vuoden kriisistä. Tapahtuma painottaa tänä vuonna vastuun kysymyksiä ja kysyy, miten kukin omien voimavarojensa ja resurssiensa puitteissa voisi osallistua yhteisten tulevaisuuksien rakentamiseen.

Usean taide- ja kulttuuriorganisaation yhteistyönä toteuttama #StopHatredNow rakentaa positiivisessa hengessä keskustelua diversiteetistä, inklusiivisuudesta, valtarakenteista, toiseudesta sekä intersektionaalisista feministisistä strategioista. Tapahtuma kutsuu osallistujia aktiiviseen, lempeään unelmointiin ja uusien toivon näkymien luomiseen.

Vuoden 2021 ohjelma tarjoaa maksuttomia luentoja, keynote-puheita, keskusteluja, työpajoja ja taiteellisia tuloksia. Tapahtuman avaa Ceyda Berk-Söderblomin ja Sepideh Rahaan moderoima keskustelu Opetus- ja kulttuuriministeriön Taide, kulttuuri ja moninainen Suomi -loppuraportista. Muita puhujia ja keskustelujen vetäjiä ovat muun muassa tanssija-esiintyjä Maija Karhunen, tanssija Marika Peura yhdessä Jenny Kasogon ja Ajak Majokin kanssa sekä koreografi Sonya Lindfors.

Koko ohjelma on nähtävissä täällä >

Tapahtuma on kokonaisuudessaan maksuton. Se pidetään pääsääntöisesti englanniksi, mutta myös muita kieliä käytetään. Käytetty kieli on merkitty ohjelmaan jokaisen tilaisuuden kohdalle.


#StopHatredNow järjestetään virtuaalisesti 17.-21.5.2021. Tapahtuman tuottavat yhteistyössä Caisa, Globe Art Point, Goethe-Institut Finnland, Helsingin kaupunki, Interkult ry, Kulttuuria kaikille -palvelu, New Theatre Helsinki, Punos ry, Taideyliopisto, UrbanApa sekä Zodiak – Uuden tanssin keskus.

Lisätiedot ja haastattelutiedustelut:
Essi Brunberg
Tiedottaja
+358408699466 / essi.brunberg@gmail.com

Tanssin tiedotuskeskus kokosi vuoden 2020 yhteen ja sai uusia jäseniä hallitukseen

Tanssin tiedotuskeskuksen vuosi 2020 lukuina I

Tanssin tiedotuskeskuksen vuosi 2020 lukuina I

Koronakriisi vaikutti sekä tanssin kentän että Tiedotuskeskuksen toimintaan tavalla, jonka kaikkia vaikutuksia voi arvioida vasta pidemmän ajan päästä. Vuoden aikana saatettiin päätökseen myös Sirkuksen tiedotuskeskuksen kanssa toteutettu yhdistymistä pohtiva prosessi. Se päättyi sirkuksen jäsenyhteisöjen yhdistymistä vastustavaan kantaan.

Koronan tuoma poikkeustila ei vähentänyt tehtävän työn määrää, työn luonne vain muuttui. Osin se tuotti uutta työtä muun muassa kentän tilannetta selvittävien kyselyjen muodossa.

Henkilökunnan kirjoittamissa 40-vuotisartikkeleissa tarkasteltiin Tiedotuskeskuksen toiminnan vaiheita suhteessa tanssin kentän kehitykseen, institutionalisoitumiseen, alan näkyvyyden kasvamiseen, kansainvälisyyteen, tiedontuotantoon ja tanssitaiteilijoiden uraan. Kiinnostavaa oli havaita, miten tiiviisti Tiedotuskeskuksen toiminta on kytkeytynyt alan kehitykseen, osin saaden kentältä impulsseja toiminnan kehittämiseen ja osin antaen panoksensa alan muutokseen.

Vuoden lopussa käännettiin katse historiasta tulevaisuuteen haastattelusarjassa, jossa tanssitoimijat nostivat esiin ajankohtaisia tanssipoliittisia aiheita ja kehitystarpeita.

Tanssin tiedotuskeskuksen vuosi 2020 lukuina II

Tanssin tiedotuskeskuksen vuosi 2020 lukuina II

Poikkeusvuoteen osuneena syntymäpäivänä emme päässeet juhlimaan yhdessä kentän kanssa, vaan tilasimme toimistolle 40 donitsia ja joimme kahvit henkilökunnan kesken. Juhlatunnelma olisi toki ollut korkeampi, jos olisimme voineet juhlia yhdessä koko tanssiyhteisön seurassa!

Tulevia vuosia leimaa epävarmuus, mutta myös aito toivo kestävämmistä toimintamalleista ja rakenteista. Olemme kenttänä entistä resurssiviisaampia, harkitsevampia ja strategisempia. Tulevaisuuteen valmistauduimme muun muassa edistämällä kestävämpiä ja vastuullisempia toimintatapoja Ice Hot Nordic Dance -yhteistyössä ja Performing HEL -katselmuksen valmistelussa.

Merja Snellman jatkaa Tiedotuskeskuksen hallituksen puheenjohtajana

Tanssin tiedotuskeskuksen vuosikokous pidettiin maanantaina 19.4. Hallituksen puheenjohtajan pestissä jatkaa Vantaan tanssiopiston rehtori Merja Snellman.

Lisäksi hallituksessa jatkavat (suluissa varajäsenet) Jukka Haapalainen (Ari Tenhula), Piia Korpi (Stina Koivisto), Riina Hosio (Johanna Hurme) ja Veera Lamberg (Katja Jokinen).

Uusina jäseninä aloittivat (suluissa varajäsenet) Pirjo Kainu (Salla-Korja-Paloniemi), Marja Korhola (Sanna Meska), Salli Berghäll (Maria Saivosalmi-Katinas) ja Kati Kivilahti-Fagerudd (Milla Malmberg).

Onnea! Tanssiteatteri Hurjaruuth ja Aurinkobaletti ovat 40-vuotiaita konkareita

Aurinkobaletin 40-vuotisjuhlagaala toteutetaan striimattuna verkossa Kansainvälisenä tanssin päivänä

Aurinkobaletin 40-vuotisjuhlagaala toteutetaan striimattuna verkossa Kansainvälisenä tanssin päivänä.

Helsinkiläinen Tanssiteatteri Hurjaruuth esittää juhlakeväänsä kunniaksi päivitetyn version 1980-luvun hittiteoksesta Arvaa mitä? Arvaa mitä! Alkuperäisen koreografian teki tanssiteatterin perustajajäsen Arja Petterson, ja ensi-ilta oli Helsingin Kauppatorilla vuonna 1988. Kiertuehitiksi noussutta teosta esitettiin 1980–1990-luvuilla yli 300 kertaa.

2020-luvulle tuodun Arvaa mitä? Arvaa mitä! -esityksen toteuttavat tanssitaiteilijat Selma Kauppinen, Pie Kär ja Marika Peura sekä muusikko-runoilija Laura Palanne. Katutanssin ja nykytanssin liikekielistä ammentava uudelleentulkinta kutsuu jälleen vuoropuheluun tanssijoiden ja yleisön välillä – arvoitusten, leikin ja haaveilun kautta. Näytökset toteutetaan Zoomin kautta 21.–29. huhtikuuta.

Turussa toimiva tanssiryhmä ja tanssiteatteri Aurinkobaletti täyttää 40 vuotta vappuaattona. Aurinkobaletti juhlii syntymäpäiviään gaalassa, joka järjestetään Kansainvälisenä tanssin päivänä.

Aurinkobaletissa ovat vierailleet vuosien varrella monet keskeiset suomalaiskoreografit ja joukko merkittäviä kansainvälisiä nimiä. 40 Auringon vuotta -juhlagaalan koreografeina vierailevat Jorma Uotinen, Marjo Kuusela ja Ervi Sirén. Näyttämöllä nähdään Aurinkobaletin tanssiryhmä ja muusikko Ismo Laakso. 40-vuotisjuhlagaala toteutetaan striimattuna verkossa 29.4. klo 19.00.

Hallituksen uusi lisämääräraha taiteelle ja kulttuurille 127 miljoonaa

© Petra Hegenbart / Pixabay

© Petra Hegenbart / Pixabay

Lisämäärärahalla tuetaan alojen toimijoita sekä turvataan toiminnan jatkuvuutta koronan aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.

Kulttuurin ja taiteen kokonaisuus muodostuu apurahoista ja kulttuurialan toimijoille myönnettävistä avustuksista. Määrärahat kohdennetaan laajasti eri taiteen ja kulttuurin sektoreille. Noin puolet, 64,8 miljoonaa euroa, kohdennettaisiin alan ammattilaisille apurahoina sekä toiminimille ja yksinyrittäjille avustuksina. Tuet jakaisi Taiteen edistämiskeskus Taike.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jaettavaksi varattaisiin vapaan kentän yhteisöille eri taiteenaloilla yhteensä 15 miljoonaa euroa sekä kansallisille taidelaitoksille ja valtionosuutta saaville teattereille, orkestereille ja museoille yhteensä 20 miljoonaa euroa. Yleishyödyllisenä toimintana järjestettävien, alle 150 000 liikevaihdon osakeyhtiömuotoisten toimijoiden kulttuuritapahtumille ja festivaaleille, kesäteattereille sekä uskonnollisille kesätapahtumille varattaisiin yhteensä 10,5 miljoonaa euroa.

Kulttuuriperintöalan toimijoille ja seurantaloille kohdennettaisiin yhteensä 3,5 miljoonaa, valtionosuuden ulkopuolella toimiville taiteen perusopetuksen järjestäjille 4 miljoonaa ja alan virastoille 1,5 miljoonaa euroa. Pienten ja keskisuurten elokuvateattereiden avustuksiin varattaisiin 8 miljoonaa euroa, jotka Suomen elokuvasäätiö jakaisi.

Saarikko: Freelancerien tuet ovat olleet riittämättömiä

Tukipaketissa pyritään nyt huomioimaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensätyöllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat.

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko toteaa, että tavoitteena on sekä akuutin kriisin hoitaminen että toimeentulon turvaaminen alojen työntekijöille. “Haluamme tukea näiden alojen ammattilaisia työnteon erilaisista muodoista riippumatta”, ministeri sanoo.

“Yksi pahiten kärsineistä ryhmistä ovat kulttuurialan freelancerit, jotka ovat joutuneet koronan myötä ahtaalle ja osin pudonneet myös eri tukimuotojen väliin. Heidän osaltaan aiemmat tuet ovat myös olleet riittämättömiä. Hallitus on nyt sopinut huomattavasti aiempaa suuremmasta tuesta kulttuurialan ammattilaisille”, Saarikko jatkaa.

Tapahtuman peruuttamisen kustannuksista korvattaisiin 85 prosenttia

Tapahtumatakuuseen varataan yhteensä 85 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan hallituksen esitystä tapahtumatakuusta.

Tapahtumajärjestäjät ja heidän alihankkijansa hakisivat tapahtumatakuuta Valtiokonttorista. Se olisi ennakollinen maksusitoumus, joka annettaisiin tapahtumajärjestäjälle tämän ilmoittamista kustannuksista. Jos tapahtuma peruttaisiin tai sen laajuutta rajoitettaisiin lain tai viranomaisen määräyksestä, korvausta maksettaisiin toteutuneista kustannuksista 85 prosenttisesti.

Takuu koskisi 1.6.–31.12.2021 peruttuja tilaisuuksia.

Tanssin kipinä ei sammu! – Kansainvälistä tanssin päivää juhlistetaan eri puolilla Suomea 29.4. poikkeusoloista huolimatta

Arvaa mitä? Arvaa mitä! juhlistaa Tanssiteatteri Hurjaruuthin 40-vuotissyntymäpäivää. Tanssin päivän näytös Zoomissa klo 18. © Riku Virtanen

Arvaa mitä? Arvaa mitä! juhlistaa Tanssiteatteri Hurjaruuthin 40-vuotissyntymäpäivää. Tanssin päivän näytös Zoomissa klo 18. © Riku Virtanen

Pysähdy ja hengitä hetki. Siirrä läppäri sivuun, käännä keittiöradion volyyminappulaa, sukella parhaimpaan juhlakaftaaniisi, kääri matot sivuun ja anna rytmin viedä! Yy-kaa-koo-nee, nyt tanssitaan! Voit jakaa somessa omia tanssivideoita tunnistein #kansainvälinentanssinpäivä ja #internationaldanceday.

Tanssin päivän kunniaksi julkaistaan vuosittain vaihtuva tanssin päivän julistus. Tänä vuonna viestin kirjoitti laajasti kiitetty ja palkittu saksalaisbalettitanssija Friedemann Vogel. “Tanssiyhteisö ei aikoihin ole ollut näin haastavassa tilanteessa. Miten säilyttää motivaatio ja ylipäänsä löytää syy olemassaololle?” hän kirjoittaa ja jatkaa:

“Usein tanssijoita ylistetään heidän fyysisistä kyvyistään, mutta se, mikä meitä todellisuudessa kannattelee, on mielen vahvuus. Uskon, että tämä tanssijoiden erityislaatuinen fyysisen ja psyykkisen notkeuden sidos auttaa meitä nytkin selviytymään ja jatkamaan tanssimista ja inspiroitumista.” Toisin sanoen – vaikka alaa raastavat poikkeusolot ovat jatkuneet jo yli vuoden, universaali tanssin kipinä ei sammu!

Lue Tanssin päivän julistus kokonaisuudessaan täällä.

Juhlista Kansainvälistä tanssin päivää:

Tanssin päivää on vietetty vuodesta 1982 lähtien. Aloitteen juhlapäivästä teki alun perin ITI eli Kansainvälisen Teatteri-instituutin (International Theatre Institute) tanssikomitea, joka juhlistaaTanssin päivää tänä vuonna verkossa. Voit seurata Kansainvälisen Teatteri-instituutin päivän tapahtumia myös Facebookissa.

Tanssiteatteri Tsuumi: Vintti © Oleg Kochetov

Tanssiteatteri Tsuumi: Vintti © Oleg Kochetov

Vantaan kulttuuripalvelut viettää yhdessä eri tanssitoimijoiden kanssa Kansainvälistä tanssin päivää jo 34. kerran! Vantaa-kanavalla torstaina 29.4. klo 12 julkaistavassa juhlatallenteessa nähdään mm. kooste tragikoomisesta tanssimonologista Anna Pavlova – keisarillinen ballerina Sokoksella. Lisäksi tehdään kurkistuksia mm. Tanssiteatteri Tsuumin ja Matti Paloniemen Vinttiin ja Susanna Leinosen Suo tihkua vihreä tammi -teokseen. Lisätietoja tapahtumasta täällä.

Helsinkiläinen Tanssiteatteri Hurjaruuth täyttää tänä keväänä 40 vuotta ja on juhlavuoden kunniaksi toteuttanut päivitetyn version 80-luvun hittiteoksesta Arvaa mitä? Arvaa mitä!  2020-luvulle tuodun teoksen toteuttavat tanssitaiteilijat Selma Kauppinen, Pie Kär ja Marika Peura sekä muusikko-runoilija Laura Palanne. Arvaa mitä? Arvaa mitä! kutsuu jälleen vuoropuheluun tanssijoiden ja yleisön välillä – arvoitusten, leikin ja haaveilun kautta. Kansainvälisen tanssin päivän näytös on nähtävillä Zoomissa klo 18.

Turkulaisen Aurinkobaletin 40-vuotisjuhlagaala 40 Auringon vuotta toteutetaan striimattuna verkossa Tanssin päivänä klo 19.00. Juhlagaalan koreografeina vierailevat Jorma Uotinen, Marjo Kuusela ja Ervi Sirén. Näyttämöllä nähdään Aurinkobaletin tanssiryhmä ja muusikko Ismo Laakso.

Rovaniemen Teatteri toivottaa hyvää Kansainvälistä tanssin päivää keskeltä Anu P. -produktion tanssikohtauksia. Tanssibileitä vetää esityksen koreografi Metsälintu Pahkinen. Tervetuloa kurkistamaan Rovaniemen Teatterin harjoituksia Facebook liven kautta klo 13.15!

Sivuun Ensemblen tanssielokuva Kylmäketju vieraili huhtikuussa Spring Dance Film Festivalilla Espanjassa. Katso Kylmäketju ja muita kansainvälisiä tanssielokuvia festivaalin Youtube-tallenteesta. Katsottavissa Tanssin päivään asti.

Helsinkiläinen Tamara Rasmussen Opisto juhlistaa kansainvälistä tanssinpäivää Instagram live -striimauksella klo 18-18.30.  Tanssikoulun löytää Instagramista käyttäjänimellä @tamararasmussenopisto.

Tanssikoulu Haapalainen SuutariJääskö Dance Studios tarjoaa ilmaisen Vappu Baila -tunnin Zoomissa klo 20-21. Ilmoittautuminen täällä.

KokoTeatterin FB-live Tanssin päivänä klo 18.15-18.45.

KokoTeatterin FB-livessä kuusi tanssitaiteilijaa tanssii missä vain ja mitä vain klo 18.15-18.45. Viime vuoden huippusuositussa FB-livessä tanssittiin autossa, metsässä, parkkipaikalla, olohuoneessa ja kallion päällä. Tule katsomaan, mistä tiloista tanssijat tänä vuonna itsensä löytävätkään! Mukana tanssimassa Johanna Hurme, Wilma-Emilia Kuosa, Sami Saikkonen, Sonja Sorvola, Metsälintu Pahkinen ja Anna Veijalainen.

Åbo Akademin, Pohjanmaan tanssin aluekeskus ja Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK järjestävät Kansainvälisenä tanssin päivänä klo 13-17 Dans i skolan – webinaarin. Ruotsinkielisessä tapahtumassa nostetaan esiin tanssin ja kehollisen oppimisen roolia koulussa. Ilmoittautuminen maksuttomaan tapahtumaan on auki 31.3-21.4.

Helsinki Ballet Festival tarjoaa Kansainvälisen tanssin päivän kunniaksi 29.4-2.5. mahdollisuuden katsoa kaksi tuoretta teosta. Baletti-iltatallenteessa maaliskuulta nähdään ensin Karjalan tasavallan baletin taiteellisen johtajan Kirill Simonovin uusi baletti Serenade. Toisena teoksena nähtävä, nuoren pietarilaiskoreografi Valeria Kasparovan Ne toiset – The Other Ones on Karjalan tasavallan musiikkiteatterin tämän kevään ensi-iltateos, jonka musiikki on suomalaisen säveltäjän Harri Wessmanin käsialaa.

Tamperelainen Tanssiteatteri MD julkaisee Kansainvälisen tanssin päivän kunniaksi lapsille suunnatun videotervehdyksen MD:n Instagram TV:ssä klo 16. Videolähetyksen kautta pääsee kurkistamaan MD:n harjoituksiin ja kulisseihin. Tanssiteatterin löytää Instagramista käyttäjänimellä @tanssiteatterimd.

Keravan tanssiopisto tuottaa tanssivideotapahtuman Dance@Kerava! Tapahtuma käynnistyy Kansainvälisenä tanssin päivänä ja jatkuu toukokuulle. Videot julkaistaan Keravan tanssiopiston Instagram-tilillä.

Jarkko Mandelinin Kalsarikännit-tanssielokuva on kuvaus <br>kotibileistä, joista puhutaan pitkään.

Jarkko Mandelinin Kalsarikännit-tanssielokuva on kuvaus
kotibileistä, joista puhutaan pitkään.

Joensuussa ja Kiteellä voi Tanssin päivän kunniaksi nauttia tanssista valkokankaalla, kun Kiteen Kino-Hovissa ja Joensuun elokuvateatteri Tapiossa näytetään tanssielokuva Kalsarikännit.

Mikkelin seudulla vaikuttava tanssiryhmä Shapes of Saimaa jakaa Facebookissa 29.4. videon, jossa näkyy aikaisempien vuosien tanssin päivän tunnelmia Mikkelissä.

Helsinkiläisen lasten ja nuorten taidekeskus Annantalon virtuaalinen kevätfestari starttaa Tanssin päivänä, jolloin verkkoon julkaistaan tanssivideoita.

Kulttuurikeskus Caisan ja Kallion lukion yhteinen CaisaKallio-taidefestivaali toteutetaan verkossa 29. huhtikuuta. Ohjelmistoon kuuluu muun muassa lukiodiplomit, joiden tanssillinen tehtävä on joko tanssijana esiintyminen tai koreografian tekeminen.

Kuhmolaisen Tanssin Ystävät ry:n juhlanäytös julkaistaan tallenteena Tanssin päivänä klo 18.30. Mukana ovat mm. Kuhmon Kivattaret, Kantritanssijat, MyDance -tanssikoulu sekä lasten ja nuorten itse suunnittelemia koreografioita.

Kun Tanssin päivä kääntyy iltaan, tanssillisesti inspiroivaa ajanvietettä löytää myös Yle Areenan kattavasta tanssifilmitarjonnasta. Kannattaa tutustua!

Lisää striimauksia ja tanssitallenteita on myös Tanssin tiedotuskeskuksen listauksessa Katso ja koe tanssia olohuoneessasi!

Ministeri Saarikko aikoo esittää freelancereille isointa pakettia tähän mennessä

Nähdäänkö tanssinäyttämöillä ja -katsomoissa jälleen pian elämää? © Petra Hegenbart / Pixabay

Nähdäänkö tanssinäyttämöillä ja -katsomoissa jälleen pian elämää? © Petra Hegenbart / Pixabay

Annika Saarikko kertoi tekevänsä esityksen muille hallituspuolueille näinä päivinä ja toivovansa, että asioista päätetään mahdollisimman pian.

“Suurin huoli on viime aikoina kohdistunut vapaan kentän tekijöiden ja freelancereiden toimeentuloon. Heistä moni on ollut erittäin tiukilla, Saarikko sanoo. “Tukipaketin valmistelussa freelancereihin tullaan kohdistamaan isompi tuki kuin kertaakaan aikaisemmin.”

Freelancereiden lisäksi neljännessä tukipaketissa tullaan huomioimaan valtionosuuspohjaiset toimijat kuten kaupunginorkesterit ja teatterit, vapaan kentän taiteilijaryhmittymät, elokuva-ala ja kesätapahtumat.

“Oma osuutensa on myös tapahtumien takuutuki eli valtion selkänoja sille, jos suunniteltu tapahtuma joudutaankin perumaan”, Saarikko lisää.

Uusi BAD HOUSE -taidefestivaali venyttää rajoja livenä ja virtuaalisesti

BAD HOUSE -festivaali esittelee intensiivisiä, tekijälähtöisiä praktiikoita ja maailmaa venyttäviä konsepteja, jotka syntyvät sisäisestä tekemisen ja ajattelemisen palosta. Tekijäjoukon mukaan taustalla on halu luoda hiertävän kaunis, epätäydellisen todenmukainen, empaattinen ja toiveikas tulokas Helsingin festivaalikentälle.

Festivaaliohjelmisto koostuu esitystaide-, video- ja installaatioteoksista sekä työpajasta. Kokonaisuuden ovat kuratoineet taiteilijat Sonja Jokiniemi, Mikko Niemistö ja Elina Pirinen.

BAD HOUSE -festivaali levittäytyy verkkoon ja fyysiseen tilaan 12.-25.4.2021 ja ohjelma täydentyy kahdella myöhemmin tänä vuonna toteutuvalla teoksella. Teokset ovat pääosin maksuttomia ja osaan on ennakkoilmoittautuminen.

Kaikkiin festivaalia koskeviin kysymyksiin vastaa liput@madhousehelsinki.fi.

Big Pulse Dance Alliance julkisti ensimmäiset taiteilijat ja aktiviteetit

Big Pulse Dance Alliance on uusi, 12 eurooppalaisen tanssifestivaalin ja -instituution muodostama verkosto, joka pyrkii tukemaan taiteilijoita ja monipuolistamaan Euroopan suurien tanssinäyttämöiden ohjelmistoa.

Vetovastuussa on Tanz im August / HAU Hebbel am Ufer (Saksa). Verkoston muut kumppanit ovat Dance Umbrella (Iso-Britannia), Dublin Dance Festival (Irlanti), Julidans (Alankomaat), New Baltic Dance (Liettua), ONE Dance Week (Bulgaria), Torinodanza Festival (Italia), Zodiak – Uuden tanssin keskus (Suomi), Sismògraf Dance Festival (Espanja), International Dance Festival TANEC PRAHA (Tšekki), CODA Oslo International Dance Festival (Norja) ja Danscentrum (Ruotsi).

Ohjelmat tukevat esiintymispaikkojen kasvua ja ulkoilmaesitysten ideointia

Verkostoitumisen kautta halutaan saada tanssille monimuotoisia yleisöjä, tuoda tanssia uusiin esityspaikkoihin sekä kehittää eloisaa yhteistyötä eurooppalaisten tanssifestivaalien välille. Toimintaa rahoittaa Euroopan Unionin Luova Eurooppa -ohjelma.

Big Pulse Scaling Up -ohjelma tukee yhteistuotantojen avulla lupaavien taiteilijoiden siirtymistä pieniltä ja keskisuurilta näyttämöiltä suurille näyttämöille. Tämän ohjelman tukemat neljä ensimmäistä taiteilijaa ovat Oona Doherty (Iso-Britannia), Silvia Gribaudi (IT), Marco da Silva Ferreira (PT) ja Amala Dianor (FR). He tulevat luomaan ja esittämään uusia teoksia yhteistyössä verkoston kumppanifestivaalien kanssa.

Toinen yhteistuotanto-ohjelma, Big Pulse Open Air, pyrkii luomaan kohtaamisia taiteilijoiden ja yleisön välille rohkeiden ja kiehtovien, liikkuvan kehon ilmaisuvoimaa juhlivien teosten myötä. Avoimeen hakuun voi osallistua julkisiin ulkotiloihin tarkoitetuilla, koreografisilla ideoilla, jotka ovat helposti paikasta toiseen siirtyviä ja ekologisesti kestäviä. Teosideat tulee toimittaa 16. huhtikuuta mennessä.

Yhteistuotantojen lisäksi Big Pulse Dance Alliancen ydinosaamiseen kuuluu syvällinen ymmärrys taiteilijoiden ja tanssialan kohtaamista paineista ja haasteista. Liikkuvuusohjelma Visiting Artist Programme tulee tarjoamaan taiteilijoille mahdollisuuksia vierailla kumppanifestivaaleilla ruokkimassa omaa taiteellista kehitystään, luovaa kanssakäymistä ja arvokasta verkostoitumista.

Winter Intensives and Mentoring -ohjelma paneutuu johtamis- ja projektihallintataitojen kehittämiseen sekä ekologisten ja muiden tärkeiden haasteiden kanssa toimimiseen kestävän työympäristön luomisessa.

Big Pulse Dance Alliancen pitkän aikavälin tavoitteena on luoda elinvoimainen ja aikaa kestävä festivaaliverkosto, joka työskentelee tiiviisti taiteilijoiden ja yleisöjen kanssa, tukeakseen jatkuvasti kehittyvää ja kestävään työkulttuuriin pyrkivää nykytanssialaa yhdessä laajan eurooppalaisen yhteistyöverkoston kanssa.

Myös Perform Europe -projekti edistää rajat ylittävää kiertuetoimintaa

Vaikka rajat ovat visusti kiinni ja kaikenlaista matkustamista rajoitetaan, yleinen pyrkimys näyttää nyt olevan verkostuitumisen vahvistaminen ja kiertämismahdollisuuksien kehittäminen.

Niin ikään Perform Europe -hankkeen tarkoituksena on kohentaa esittävien taiteiden verkoitumismahdollisuuksia maiden rajojen yli sekä vahvistaa esittävien taiteiden levittämistä digitaalisten alustojen kautta.

Perform Europea rahoittavat EU:n Luova Eurooppa -ohjelma, International network for contemporary performing arts, the European Festivaös Association, Circostrada, EDN – European Dancehouse Network ja IDEA Consult.

Suomen kansallisbaletille uusi taiteellinen johtaja kesällä 2022

Madeleine Onne © Jussi Hellsten

Madeleine Onne © Jussi Hellsten

Madeleine Onne ei aio käyttää optiota kolmen vuoden jatkokaudesta, vaan keskittyy sen sijaan uusiin haasteisiin.

”Olen todella iloinen siitä, että lähes koko esityskauden kestäneestä koronapandemiasta huolimatta näen meidän olevan paljon paremmassa tilanteessa kuin aloittaessani kolme vuotta sitten”, Madeleine Onne kertoo.

”Ensi kaudella on luvassa fantastinen vuosi, kun juhlimme Kansallisbaletin sataa vuotta ohjelmistolla, jota uskon yleisömme arvostavan suuresti. Tällä hetkellä odotan ennen kaikkea, että pääsen jälleen kohtaamaan yleisön – toivottavasti täysin katsomoin. Poikkeusaika on ainakin opettanut meille taiteen suuren merkityksen!” hän jatkaa.

Suomen kansallisoopperan ja -baletin pääjohtaja Gita Kadambi on tyytyväinen Onnen panokseen taiteellisena johtajana. Kansallisbaletti on hyötynyt Onnen kansainvälisistä yhteyksistä niin tanssijoiden rekrytoinneissa kuin tuotantoryhmien kokoamisessakin. Kansallisbaletin taiteellinen taso on korkealla, ja sen ohjelmisto on kunnianhimoinen.

”Aloitimme tämän vuoden alussa keskustelut Madeleinen jatkokaudesta Kansallisbaletissa, mutta hän päätti olla käyttämättä optiota. Vaikka hänen päätöksensä on meille pettymys, kunnioitan hänen ratkaisuaan”, Gita Kadambi sanoo.

Kansallisbaletin uuden taiteellisen johtajan rekrytointi alkaa toukokuussa.

Tanssin talo: SPARKS Pannuhallin teosideat valittu

Tanssin talo © JKMM Arkkitehdit oy

Tanssin talo © JKMM Arkkitehdit oy

Hakuun osallistui nuoren polven suomalaisia tai Suomessa toimivia tanssitaiteilijoita, joiden teosideoista välittyi tanssin eri muotoja ja traditioita. Tekijöiltä odotettiin myös näkemyksellistä ja ajassa olevaa otetta tanssiin. Hakemusten arvioinnista vastasivat Tanssin talon ohjelmistopäällikkö Mikael Aaltonen sekä SPARKS-hankkeessa alusta asti mukana olleet Faith Tan ja Pia Krämer.

Valitut taiteilijat ja työryhmät:

Outi Markkula ja työryhmä

Teosehdous edustaa uuden sukupolven nykykansantanssia ja -musiikkia. Se kiinnittyy laajempaan pohjoismaiseen keskusteluun traditioista ja niiden muutoksesta ajassamme.

Mikko Hyvönen ja työryhmä

Teosehdotus pohjautuu unelmaan kosmisesta yhteisöstä. Se käsittelee yhdessä toimimista eri näkökulmista, myös suhteessa yleisöön.

Marika Peura, Kaisa Nieminen ja työryhmä

Teosehdotus käsittelee tekijöiden suhdetta katutanssin eri muotoihin ja toisaalta näiden muotojen suhdetta länsimaiseen taidetanssiin. Se lähestyy myös aikamme tärkeitä kysymyksiä liittyen identiteettiin ja yhteisöön.

Kolme valittua teosehdotusta tullaan näkemään Tanssin talon ohjelmistossa vuosina 2022–23. Tuotannoille tarjotaan harjoitteluaikaa Tanssin talon Studiossa ja Pannuhallin näyttämöllä ennen ensi-iltaa.

SPARKS on Suomen Kulttuurirahaston ja Tanssin talon rahoittama taiteellinen kehittämishanke. Hankkeessa tuotetaan kolme kantaesitystä sekä 700-paikkaiseen Erkko-saliin että 220-paikkaiseen Pannuhalliin. Hanke tukee suomalaisia esiintyviä taiteilijoita, jotka haluavat luoda uusia tuotantoja suurille näyttämöille.

Kysely: Koronapandemian vaikutukset kulttuurialalla pitkäkestoisia

Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi koronakriisin vaarantaneen toimintaansa viime vuonna olennaisesti. Kolmasosalle muutokset olivat merkittäviä ja lopuille toimintaan tuli vain pieniä muutoksia. Vuoden 2021 alkupuoliskoon suhtauduttiin vielä tammikuussa hieman toiveikkaammin kuin mitä kokemukset vuodesta 2020 olivat.

Koronan vaikutukset jakautuivat kyselyssä eri tavoin riippuen vastaajan toimintamuodosta. Henkilöitä ja yrityksiä korona on kohdellut ankarimmin, kun taas kunnallisille toimijoille ja säätiöille vaikutukset ovat olleet lievempiä.

Yhteisöistä miltei puolet kertoi koronan aiheuttaneen vuonna 2020 lomautuksia tai palkanmaksun keskeytyksiä, ja reilut 40 prosenttia ilmoitti rekrytointien vähentyneen. Yleisökäytössä olevien tilojen sulkeminen sekä tulevan toiminnan suunnittelun vaikeutuminen ja palvelutarjonnan karsiminen ovat olleet yhteisöille merkittävimmät toiminnalliset muutokset.

Henkilövastaajista 93 prosenttia kertoi työtilaisuuksien ja toimeksiantojen vähentyneen tai peruuntuneen, ja 88 prosenttia arvioi toimeentulonsa heikentyneen vuonna 2020. Toisaalta vastaajista 44 prosenttia kertoi uusista työtilaisuuksista.

Haastavassa tilanteessa lähes kaksi kolmesta vastaajasta kertoo kehittäneensä uudenlaisia toimintamuotoja, ja lähes puolet oli kehittänyt tai ottanut käyttöön yleisölle suunnattuja uusia digitaalisia palveluita.

Kaiken kaikkiaan kulttuurin eri alojen vastauksista käy ilmi, että suurten ja vakiintuneiden toimijoiden koetaan saaneen usein erilaisia tukia paremmin kuin pienten.

Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä

Kysyttäessä kulttuurin alan ja kulttuuripolitiikan tulevaisuutta, päällimmäisinä tulivat esiin koronapandemian jatkumiseen liittyvä epävarmuus ja kokemus pandemiasta johtuvien rajoitusten epäoikeudenmukaisuudesta. Samoin koetaan, että taiteen ja kulttuurin merkitystä ei ymmärretä eikä alaa arvosteta.

Huolta aiheuttaa etenkin se, että alan perusrahoitus on pienenemässä rahapelituottojen vähentymisen takia – samaan aikaan koronapandemian vaikutusten kanssa.

Taloudellisia vaikeuksia ja konkursseja pidetään todennäköisinä, ja kulttuurin eri aloilta oletetaan katoavan osaamista ja asiantuntijuutta. Huoli freelancereista ja muista itsensätyöllistäjistä tulee vahvasti esiin. Pandemia on tuonut heidän työttömyys- ja sosiaaliturvaansa liittyvät ongelmat entistä selvemmin esiin, ja niihin toivotaan ratkaisuja.

– Kulttuurin ala on monimuotoinen, ja myös sen ongelmat ovat koronapandemiassa moninaisia. Osa ongelmista on ollut tiedossa jo aiemmin ja koskee myös sellaisia toimia, joihin voidaan vaikuttaa muilla kuin kulttuuripolitiikan toimilla. Korona-aika on tuonut ongelmat näkyvästi esiin. Toivottavasti näiden ongelmien ratkaisemiseen panostetaan kaikin mahdollisin keinoin, sanoo ylijohtaja Riitta Kaivosoja.

Digitaaliset toiminnot ja osaaminen lisääntyneet

Myönteisinä asioina pandemian ajasta nousevat kyselyssä esiin digitaalisten palvelujen ja toimintojen kehittyminen. Tällä osaamisella nähdään positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa. Toisaalta tuodaan esiin osaamiseen, ansaintaan ja tekniikkaan liittyviä haasteita, joihin tulisi löytyä ratkaisuja.

Eräissä vastauksissa koronapandemian mahdollisena myönteisenä seurauksena nähdään myös totutuista tavoista irtaantuminen ja uusien kokeilujen syntyminen. Esiin tuodaan myös alan mahdollisuus ja tarve järjestäytyä vahvemmin ja tuoda siten alan ääntä mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Lisäksi mahdollisuus pandemian jälkeiseen kulttuuritapahtumien suureen kysyntään ja sen tuomiin työmahdollisuuksiin tunnistetaan – ”niille, jotka alalla ovat pystyneet sinnittelemään”, kuten eräässä vastauksessa todetaan.

Kyselyn taustaa

Opetus- ja kulttuuriministeriö teetti tammikuussa kulttuurin, taiteen ja luovien alojen toimijoille avoimen verkkokyselyn koronapandemian vaikutuksista yhteisöjen ja yksilöiden toimintaan. Kysely koski tietoja koronan vaikutuksista vuonna 2020 sekä arviota koronanvaikutuksista vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla eli 1.1.-30.6. Kyselystä saatavien tietojen avulla ministeriö pyrki muodostamaan ajantasaista tilannekuvaa poikkeustilanteen vaikutuksista toimialalla.

Kyselyn kokonaisvastaajamäärä oli 2029. Vastaajista 1426 edusti jotain yhteisöä kuten yhdistystä, yritystä tai kunnallista toimijaa, ja 603 oli henkilöitä kuten taiteilijoita tai freelancer-työntekijöitä.

Vastausten edustavuus vaihteli taiteenaloittain, mikä vaikeutti alojen välistä vertailua. Tämän vuoksi kyselyn tuloksiin on suhtauduttava suuntaa-antavina.

Kuopio Tanssii ja Soin seuraava toiminnanjohtaja on Johanna Rajamäki

Johanna Rajamäki © Kalle Saarela

Johanna Rajamäki © Kalle Saarela

Johanna Rajamäki on kokenut taidehallinnon ja kulttuurialan ammattilainen. Hän siirtyy Kuopio Tanssii ja Soin johtajaksi Tero Saarinen Companysta, jossa hän on vastannut ryhmän kansainvälisistä suhteista sekä myynnistä.

“Johanna on mielestämme tehtävään niin kyvyiltään kun persoonaltaankin sopiva henkilö. Hänen positiivinen ja eteenpäin optimistisesti katsova persoonansa teki meihin vaikutuksen”, kertoo yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mika Sutinen.

Hallituksen puheenjohtaja toteaa myös, että Rajamäen kansainvälinen tausta tanssin parissa osoittaa hänen kykenevän toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. “Hän suhtautuu tanssitaiteeseen intohimoisesti ja toimii mahdollistajana jättäen taiteelliselle johdolle sen tarvitseman tilan ja vapauden. Johanna täydentää tiimiämme ominaisuuksillaan erinomaisesti”, Sutinen summaa.

Rajamäen kokemuksesta merkittävä osa on tanssin kansainväliseltä kentältä. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli amerikkalaisessa IMG Artists -agentuurissa ja Dancers’ Career Development & Shape Arts -organisaatiossa Lontoossa. Hänellä on työkokemusta myös Teatterikorkeakoulusta ja Fremantle Mediasta. Rajamäki on valmistunut taiteen maisteriksi Lontoon City Universitystä sekä kulttuurituottajaksi Turun humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

“Olen todella otettu ja innoissani tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta ja tilaisuudesta työskennellä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin parissa. Pääsen vaikuttamaan Suomen tanssin kenttään vientiin keskittyneiden työvuosien jälkeen”, Rajamäki kommentoi. “Odotan innolla yhteistyötä festivaalin ydintiimin kanssa. Minulla on kokemusta suurista tapahtumista ja yhteistyöstä myös Kuopio Tanssii ja Soin kanssa. Ymmärrän festivaalin merkittävyyden niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin”, hän lisää.

Festivaalin taiteellinen johtaja Riku Lehtopolku toteaa odottavansa uusien ideoiden pallottelua uuden toiminnanjohtajan kanssa. “Johanna Rajamäki tuntee tanssin kansainvälistä kenttää hyvin, on laajalti verkostoitunut ja ajattelultaan avoin – koen nämä loistaviksi lähtökohdiksi festivaalin kehittämiselle, Lehtopolku toteaa.

Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen toiminnasta ja on festivaalin johtaja. Valintaa on valmistellut hallituksen nimeämä työryhmä, johon kuuluivat Sutisen ja Pitkäsen lisäksi Leila Savolainen ja Tuomo Meriläinen. Festivaalin taiteellisena johtajana jatkaa Riku Lehtopolku ja tuottajana Sirpa Miettinen.

Korona pakotti tanssin näyttämöiltä verkkoon – ja laajensi samalla yleisöjä

Tanssiteatteri Glims & Gloms: DJ Mölytoosa ja Mummu (Simo Heiskanen ja Kaisa Niemi) © Ari Kauppila

Tanssiteatteri Glims & Gloms: DJ Mölytoosa ja Mummu (Simo Heiskanen ja Kaisa Niemi) © Ari Kauppila

Jo vuoden ajan jatkunut epävarmuus on pakottanut toimijat kehittämään vaihtoehtoisia ratkaisuja esitysten toteuttamiseen ja katsojien kohtaamiseen.

Esittävän taiteen ryhmä Kaiken keskuksen immersiivinen esitys lim on ollut maaliskuussa yksi harvoja Helsingissä järjestettyjä, fyysisessä esitystilassa tapahtuneita esityksiä. Pelisuunnittelua ja esitystaidetta yhdistelleen, salaisessa paikassa järjestetyn esityksen pääsi kokemaan vain kolme ihmistä kerrallaan. Kaikilla oli tilaisuuteen suunnitellut maskit ja tilassa oli tutkitusti virushiukkasia mekaanisesti tuhoava ilmanpuhdistin. Lisäksi teoksen esiintyjä sitoutui käymään kerran viikossa koronatestissä.

Ulkona järjestettyjen esitysten pakkasraja oli -15 astetta.

Kajaanilainen nykytanssin tuotantokeskus Routa Company esitti sen sijaan kuluneena talvena teostaan Harh, varp, parhaillaan! turvallisuussyistä ulkona, Kaukametsän amfiteatterilla. Pakkasraja esitysten toteuttamiselle oli -15 astetta.

Tero Saarinen Companyn ja Helsingin Barokkiorkesterin yhteistyönä toteuttaman Third Practice -teoksen Suomen ensi-ilta jouduttiin vallitsevan tilanteen takia perumaan kahdesti: kesäkuulta 2020 ja maaliskuulta 2021. Lopulta Third Practice päätettiin tuoda katsomoiden eteen toista reittiä. Palkitun tanssielokuvantekijä Thomas Freundlichin ohjaama teostallenne kuvattiin maaliskuussa monikamerataltiointina Kansallisoopperan Alminsalissa. Tähtäimenä on saada Third Practice -filmatisointi kansainväliseen televisiolevitykseen.

Etäesitykset parantavat tanssiteatterin alueellista saavutettavuutta

Tanssiteatteri Glims & Glomsin studiosta Espoon Kuitinmäestä livestriimatut DJ Mölytoosa ja Mummu -esitykset on kuvattu kolmella kameralla ja editoitu livenä.

Kullekin koululaisyleisölle erikseen räätälöity lopputulos on kerta kerralta ollut hiukan erilainen – Radioasema Pölymölyn aamupäivästä kertovassa esityksessä on hyödynnetty kunkin koululuokan ennakkoon valmistamia uutisia ja mielikuvitusmatkaohjelman maisemia. Koululaiset ovat päässeet seuraamaan radioaseman lähetystä luokan mediataululta.

Etäesityksillä saattaa olla kysyntää myös pandemian jälkeen.

“Nyt toteutetun striimauskonseptin menestys viittaa siihen, että etäesityksillä voi olla kysyntää myös pandemian jälkeen”, arvioi Tanssiteatteri Glims & Glomsin taiteellinen johtaja Simo Heiskanen. “Koulut eri puolilla Espoota ovat ottaneet opiskelun lomaan helposti sovitettavan etäesityksen innolla vastaan. Lisäksi etäesitykset lisäävät teatterimme maantieteellistä saavutettavuutta.”

Tanssiteatteri Glims & Gloms järjestää tänä keväänä kaiken kaikkiaan 40 livestriimattua esitystä.

Netti pursuaa nyt maksuttomia esitystallenteita – mikä on niiden merkitys?

Kuluneen vuoden aikana verkkoon on ilmestynyt vaihteleva joukko esitystallenteita ja tanssivideoita, joista ison osan pääsee näkemään ilmaiseksi. Helsinkiläinen nykytanssiryhmä Raekallio Corp. on kutsunut sosiaalisen median käyttäjiä katsomaan maksutta tallennetta vuonna 2013 valmistuneesta teoksesta “Mihin valo katoaa?” 

Mutta eikö perinteisesti ole ollut reilua ajatella, että artisti saa maksun esityksestä?

Ryhmän koreografi Valtteri Raekalliolle rima rahan pyytämiselle on korkealla, sillä ilmaista digitaalista sisältöä on saatavilla miltei rajattomasti. “Olemme miettineet omassa toiminnassamme, että pyydämme rahaa sellaisista asioista, jotka voivat kilpailla Netflixin kanssa”, Raekallio miettii. “Maksullisena julkaistavassa tallenteessa on olennaista miettiä sekä taiteellista että videotuotannollista laatua.”

Koreografi vertaa omien vanhojen esitystaltiointien maksutonta jakamista kirjastotoimintaan, jolloin pidetään ikään kuin tanssin lähihistoriaa elossa. “Vuonna 2013 valmistunut teos on jo aikoinaan käynyt taloudellisen kierron läpi, kun se on esitetty yli 20 kertaa.”

Verkkosisällöt tuovat tanssin lähemmäs nuorta yleisöä

Valtteri Raekallio on julkaissut korona-aikana muun muassa videomuotoista Facebook-työpäiväkirjaa sekä lähettänyt livestriiminä keskustelutuokioita työhuoneeltaan. “Näyttää siltä, että sosiaalisen median seuraaminen on kasvanut merkittävästi. Ihmiset viettävät selvästi enemmän aikaa tylsistyneinä älylaitteillaan.”

Koreografi näkee sosiaalisen median viestintä- ja markkinointikanavana, jonka kautta voi ylläpitää suhdetta katsojiin sekä mahdollisesti myös laajentaa yleisökontakteja. “Tavoitamme nyt Facebookissa paljon ihmisiä, jotka eivät lähtökohtaisesti ole niin kiinnostuneita taidetanssista, että ostaisivat lippua esitykseen. Somessa livestriimattuihin keskusteluihin on tullut yllättävän paljon kysymyksiä 18–25-vuotiailta nuorilta aikuisilta, kun yleisömme on perinteisesti koostunut lähinnä 30–45-vuotiaista. Samaa signaalia saamme some-tiliemme kävijätiedoista.”

On mielenkiintoista nähdä, löytävätkö nuoret tiensä esityksiin sitten, kun poikkeusajat helpottavat.

Myös Kansallisooppera ja -baletti tavoitti poikkeusoloista huolimatta ennätyksellisen määrän yleisöä vuonna 2020. Edelliseen vuoteen verrattuna yleisökontaktien määrä lähes kolminkertaistui. Tähän lukuun on laskettu mukaan suosiotaan kasvattaneet suoratoistot ja tallenteet sekä esimerkiksi yleisötyöosaston tuottamat sähköiset oppimateriaalit etänä opiskelleille peruskoululaisille ja lukiolaisille.

“On mielenkiintoista nähdä, löytävätkö nuoret tiensä esityksiin sitten, kun poikkeusajat helpottavat”, Raekallio sanoo.

“Elämme välivaihetta kohti teknologian laajempaa käyttöönottoa esittävissä taiteissa”

Valtteri Raekallio sijoittaa korona-aikana voimistuneen innon verkkosisältöjen tuottamista kohtaan pidemmälle aikajanalle. Elämme välivaihetta kohti esittävän taiteen ja viihteen tekemisen keinoja, jotka hyödyntävät esimerkiksi virtuaaliteknologiaa sellaisin tavoin, joita emme vielä osaa kuvitella.

“Mitä meidän ajassamme on syntymässä, on jotakin teatterin ja elokuva- tai televisiokerronan välillä. Tekemisen tavat vuotavat toisiaan kohti ja ottavat vaikutteita myös esimerkiksi pelimaailmasta. Olemme astumassa isoa askelta eteenpäin verkkoteknologian hyödyntämisessä osana esittävää taidetta”, koreografi muotoilee. “Koronan synnyttämät olosuhteet ovat vauhdittaneet tätä kehitystä.”

Raekallio ei kuitenkaan näe, että asetelma, jossa ihmiset kokoontuvat samaan tilaan kokemaan taidetta, olisi uhattuna. “Fyysinen kokemuksen jakaminen toisten kanssa on korvaamaton konsepti ihmiselle”, hän pohtii.

“Vapaa-aika lisääntyy ja sen käyttämiseen syntyy uusia tapoja vanhojen rinnalle. Inhimillisen kohtaamisen sekä tunteiden ja ajatusten jakamisen arvo kuitenkin säilyy.”

Performing HEL 2021 -ohjelmisto julkaistu

Helsingissä 2.-5.9.2021 jo kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma on suunnattu kansainvälisille ja kotimaisille presenttereille sekä teatteri- ja festivaalijohtajille. Rekisteröityminen tapahtumaan alkaa keskiviikkona 23.3. verkossa.

Monitaiteellisten teosten ja työryhmien runsas määrä näkyy tämän vuoden ohjelmistossa. Mukana on uransa eri vaiheissa olevia taiteilijoita, joilla on valmiudet kansainväliseen kiertämiseen ja työskentelyyn. Ohjelmiston 12 pitchausta, kahdeksan demoa ja seitsemän täyspitkää esitystä tuovat näytille monipuolisen kokoelman ajankohtaisia teoksia. Perinteisen näyttämön lisäksi osa tapahtuman teoksista levittäytyy kaupunkitilaan ja VR-maailmaan.

Syyskuun alussa järjestettävä Performing HEL osuu jälleen Helsingin juhlaviikkojen viimeiselle viikolle. Ohjelmisto valittiin avoimen haun kautta tulleista lähes 140 teosehdotuksesta. Lisäksi kolme ohjelmiston esitystä on Helsingin juhlaviikkojen vuoden 2021 kotimaisesta esittävän taiteen ohjelmistosta. Esitysten osalta yhteistyötä tehdään myös Helsinki Biennaalin, Zodiak – Uuden tanssin keskuksen ja Cirko – Uuden sirkuksen keskuksen kanssa.

Vuoden 2021 Performing HEL -ohjelmiston taiteilijat ja teokset 

Pitchaukset

  • Blind Gut Company: Transparent Surfaces
  • Agit-Cirk: Ghost Town
  • Oblivia: Obsessions
  • Turunen Company: Trilogy of stage productions by Saara Turunen
  • Sonya Lindfors: camouflage
  • Janina Rajakangas: Meadow
  • Sisus: Split Ends
  • Otava-project: Otava
  • Essi Rossi & Mihail Durnenkov: A New Project (performance’s name TBC)
  • sadsongskomplex:fi: …and the rest is silence
  • Kekäläinen Company: If I Would Lose My Voice
  • Johanna Nuutinen +CO: SKIN HUNGER

Demot

  • Sari Palmgren & Co: Joy Riot
  • Mikko Niemistö: Odd Meters
  • Race Horse Company: O’DD
  • Portmanteau: Piste, piste, piste
  • Jenni-Elina von Bagh: A Prologue
  • Maija Hirvanen & Juha Valkeapää: Life as we know it
  • Carl Knif Company: A Dream Play

Täyspitkät esitykset

  • Live Art Society: Listening
  • Fheel Concepts: HOLD ON
  • Nuua: Vaarna (yhteistyössä Cirko – Uuden sirkuksen keskus)
  • W A U H A U S: A Great Mess (yhteistyössä Helsinki Biennaali)
  • Tari Doris, Meri Ekola & Kid Kokko: Disappearing – a passion (osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa, yhteistyössä AISTIT – coming to our senses)
  • Tiia Kasurinen: I’m not entirely here (cybersad) (osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa, yhteistyössä  Zodiak – Uuden tanssin keskus)
  • Tuukka Jukola & Kira Riikonen: Cycle City (osa Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa, yhteistyössä  Zodiak – Uuden tanssin keskus)

Tapahtuman ohjelmistovalintojen tekemiseen osallistuivat kansainvälisten asioiden päällikkö Katarina Lindholm (Tanssin tiedotuskeskus), kansainvälisten asioiden päällikkö Lotta Nevalainen (Sirkuksen tiedotuskeskus), toiminnanjohtaja Linnea Stara (Teatterin tiedotuskeskus TINFO), tuotantopäällikkö Eeva Bergroth (Klockriketeatern), johtaja Erik Söderblom (Espoon kaupunginteatteri), dramaturgi Maria Lundström (Svenska teatern), dramaturgi Eva Buchwald (Kansallisteatteri) ja taiteellinen johtaja Marko Ahtisaari (Helsingin juhlaviikot).

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukeman tapahtuman tavoitteena on kotimaisen esittävän taiteen myynnin ja viennin edistäminen. Vuoden 2021 tapahtuman järjestävät Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskukset yhteistyössä Helsingin juhlaviikkojen, Espoon kaupunginteatterin, Svenska teaternin, Klockriketeaternin, Suomen Kansallisteatterin ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n kanssa.

Ministeriön työryhmältä esitys yleisötilaisuuksien avaamiseksi, kun tautitilanne paranee

© Christos Giakkas / Pixabay

© Christos Giakkas / Pixabay

Tällä hetkellä yleisötilaisuuksien järjestämistä rajoitetaan koko maassa. Rajoitukset ja suositukset riippuvat siitä, missä epidemian vaiheessa alue on. Aluehallintovirastot ja kunnat tekevät tartuntatautilain mukaiset päätökset alueillaan. Käytännössä yleisölliset tapahtumat ovat tällä hetkellä keskeytyneinä.

Kyseessä on työryhmän esitys valtioneuvostolle. Tapahtumien järjestämistä säätelee jatkossakin sekä lainsäädäntö että viranomaispäätökset.

Ensimmäinen vaihe rajoitusten purkamiseksi

Työryhmän Tiekartta turvallisiin tapahtumiin -esityksen mukaan tilaisuuksien järjestäminen olisi jälleen mahdollista, kun epidemiatilanne on rauhoittunut useammalla alueella perus- tai kiihtymisvaiheeseen.

Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 75 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla. Sen lisäksi alueellisen epidemiatilanteen pitäisi olla sellainen, että se mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.

Tällöin yli 50 henkilön yleisötilaisuuksia voitaisiin järjestää, jos yleisölle voidaan osoittaa ennakkoon suunniteltu paikka ja seurueiden on mahdollisuus välttää lähikontakti toisiinsa.

Toinen vaihe rajoitusten purkamiseksi

Siirtyminen toiseen vaiheeseen edellyttäisi epidemiatilanteen laskua koko maassa kolmen viikon ajan. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden olisi tällöin oltava alle 50 tapausta 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla.  Sen lisäksi alueellisen epidemiatilanteen pitäisi olla sellainen, että se mahdollistaa tapahtumien järjestämisen.

Tällöin myös isompien yleisötilaisuuksien järjestäminen olisi mahdollista tartuntatautilain mukaisesti siten, että enimmäisyleisömäärä määräytyisi tilaisuutta varten varatun tilan suuruuden ja erityispiirteiden perusteella.

Kolmannessa vaiheessa rajoitukset poistuvat

Rajoitukset poistuisivat, kun uusia tartuntoja ilmaantuisi enää satunnaisesti, ja valtioneuvoston linjaus riittävän rokotekattavuuden tasosta olisi saavutettu. Sisätiloissa olisi voimassa kasvomaskin käyttösuositus niin kauan kuin viranomaiset sitä suosittavat.

Kaikissa kolmessa vaiheessa tilaisuuden järjestäjät sitoutuisivat noudattamaan opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhdessä laatimia ohjeita koronavirustartuntojen ehkäisemisestä.

Lisäksi huomioon olisi otettava vastuullisten tapahtumien periaatteet, jotka ovat valmistuneet joulukuussa 2020 opetus- ja kulttuuriministeriön laatimana. Ministeriön lokakuussa 2020 asettamassa työryhmässä ovat olleet edustettuina opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Poliisihallitus, Kirkkohallitus, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Kuntaliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, esittävä taide, Finland Festivals ry, Kulta ry, Tapahtumateollisuus ry, Suomen Olympiakomitea ry, Helsingin Jalkapalloklubi sekä Warner Music Live.

Asiantuntijoina ovat toimineet Suomen Filmikamari ry, Mara ry, esittävä taide, Suomen Teatterit ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry, Forum Artis sekä YLE:n tapahtumat, live ja urheilu.

Nyt valmisteltu esitys jatkaa työryhmän syksyllä 2020 tekemää työtä.

Vastuullisten tapahtumien periaatteisiin sitoutumalla tapahtuma-alan toimijat voivat kertoa noudattavansa viranomaismääräysten ja suositusten lisäksi erityisiä, alan yhdessä viranomaisten kanssa laatimia toimia osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi. Periaatteissa linjataan mm. riittävistä etäisyyksistä, kasvomaskin käytön edellyttämisestä ja kirjallisen turvallisuussuunnitelman laatimisesta. Periaatteisiin sitoutuneet toimijat voivat käyttää viestinnässään Vastuullinen tapahtuma -leimaa.

Tanssin ala tarvitsee sisältä käsin lähteviä uusia avauksia

Salla Mistola ja Outi Järvinen © Salla Merikukka & Riitta Sourander

Salla Mistola ja Outi Järvinen © Salla Merikukka & Riitta Sourander

Outi Järvinen on taidekentän asiantuntijayritys Arts Management Helsingin toimitusjohtaja. Yritys toimii freelancereiden, vapaiden taiteilijoiden ja taideyhteisöjen kumppanina ja työyhteisönä. Salla Mistolalla on laaja kokemus työskentelystä kulttuurialan organisaatioissa. Hän on toiminut esimerkiksi markkinointipäällikkönä VOS-rahoituksen piirissä toimivassa Linnateatterissa sekä toiminnanjohtajana nykytanssiryhmä Susanna Leinonen Companyssa.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalainen tanssin kenttä on monimuotoistunut, ja tekijöiden ja toimintamuotojen kirjo on laajentunut. Mistola ja Järvinen ovat yhtä mieltä siitä, että tanssin kentän rakenteet ovat jääneet monimuotoisten taiteellisten sisältöjen rinnalla konservatiivisiksi.

“Tanssin ala kaipaisi sisältä käsin lähtevää uudistusta”, Mistola kiteyttää. “Usein keskusteluissa nousee esiin, että rahoitus on liian niukkaa ja että saamme vähemmän rahaa kuin jotkut toiset. Rahoitus on kuitenkin koko ajan kasvanut, eikä tämä ole oikeastaan ratkaissut mitään.” Lähitulevaisuudessa esittävälle taiteelle kohdistettavat resurssit eivät Veikkauksen epävakaan tilanteen takia ole ainakaan kasvamassa, eli lisääntyvästä rahoituksesta ei ratkaisuja voi hakea.

Outi Järvinen toteaa: “Sisältöjen monimuotoisuus ja tekemisen tavat ovat kymmenessä vuodessa laajentuneet. Se, mikä on säilynyt, on taiteilijoiden prekaariasema ja epävakaa työtilanne.”

Kilpailullisuudesta kohti yhteistyötä ja toimivien käytänteiden jakamista

Eräs Salla Mistolan esiin nostama tanssialan ongelmakohta on kilpailullisuus. Mistola näkee yhteistyön kehittymisen välttämättömänä: tanssin kenttä on pirstaloitunut ja hajanainen, ja siellä on paljon turhaa yksin puurtamista ja kilpailua.

“Tulevaisuudessa kollektiivinen yhteistyö vapaan kentän, VOS-toimijoiden ja esimerkiksi sote-toimijoiden välillä tulee olemaan elinehto, jota ei voida sivuuttaa”, hän sanoo.

Se, että jaettaisiin ennakkoluulottomasti hyviä käytänteitä ja omia oivalluksia, hyödyttäisi koko alaa.

“Hyvin vähän olen törmännyt myöskään siihen, että käytettäisiin tuotannoissa samoja välittäjiä tai tuottajia. Yhteistyön kautta myös resursseja voitaisiin paremmin hyödyntää. Lisäksi se, että jaettaisiin ennakkoluulottomasti hyviä käytänteitä ja omia oivalluksia, hyödyttäisi koko alaa”, Mistola pohtii.

“Kun kokemuksia jaetaan, se saattaa myös lieventää kilpailuasetelmia”, sanoo Outi Järvinen.

Esittävän taiteen kentällä – ja myös tanssin kentällä – projektikohtainen työskentely on lisääntymässä. Enää ei toimita yhden ja saman ryhmän ja koreografin alla, vaan tehdään yhteistyötä vaihtelevasti – riippuen siitä, mikä produktio on meneillään. Taiteilijat eivät hakeudu vakiintuneiksi, itsenäisiksi rakenteiksi, vaan monesti halutaan työskennellä muuttuvissa komboissa.

Outi Järvinen korostaa, että VOS-toiminnan kaavan vieminen jokaiselle tasolle ei ole nykypäivää, eikä varsinkaan tulevaisuutta. “Minkälaiset rakenteet mahdollistavat taiteellisen työn pitkäjänteisesti ja joustavasti – ilman että tarvitaan perinteistä ryhmärakennetta? Haaste on siinä, miten pystymme tukemaan taiteilijoiden autonomista tekijyyttä ja sisältölähtöistä tekemistä.”

Salla Mistola pohtii, että jos ja kun olemme menossa kohti kollektiivimaisempaa työskentelyä, kentälle voisi syntyä erilaisia yhteistyötä tukevia toimintoja. “On myös mielenkiintoista nähdä, mikä tulee olemaan esimerkiksi aluekeskusten, tiedotuskeskusten sekä eri muotoisten neuvonantajatahojen rooli tulevaisuudessa.”

Miten tanssitaiteilijoiden työstä saataisiin taloudellisesti kestävämpää?

Outi Järvinen alleviivaa, että alan ydinkysymyksiä ovat taiteilijan asema ja taiteilijan työn mahdollistaminen. Ikuinen silpputyöläisyys vie turhaan henkisiä ja inhimillisiä resursseja. Järvisen mukaan nyt ja lähitulevaisuudessa toimeentulon kysymyksiin liittyy olennaisesti jännite kahden vetovoiman välillä.

“Toisaalta ollaan siirtymässä kohti alustataloutta ja alihankintaketjutusta esimerkiksi yhteistuotannoissa, jolloin instituutiot pyrkivät pois työnantajan asemasta. Toisaalta taas työlakiin on vireillä tarkennus, joka parantaisi keikkatyöläisten asemaa: jos työ vaikuttaa työsopimussuhteiselta, asetelmaa ei saisi peitellä”, Järvinen selittää.

Esimerkiksi Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU on aktiivisesti nostanut esiin kulttuurialan freelancereiden heikkoa työmarkkina-asemaa ja ajanut työsuhteen suojan laajentamista toimijoihin, jotka tekevät työtä työsuhteen kaltaisissa olosuhteissa.

“On äärimmäisen tärkeää, ettei taiteilija joudu jatkuvasti epämääräisen prekaarin asemaan, vaan saa turvatummat työolosuhteet”, Järvinen kiteyttää. “Yhä harvempi instituutio haluaa ottaa työntekijöitä palkkalistoilleen – mielummin palkkiot maksetaan könttäsummissa, ja työnantajuus sälytetään pienempiin rakenteisiin. On kestämätöntä, että pienen pienissä rakenteissa joudutaan pohtimaan näitä työnantaja-työntekijä-kysymyksiä. Juuri tähän väliin Arts Management Helsinki on yhtenä toimijana tullut.”

Salla Mistola nostaa esiin, että tanssitoimijoiden olisi taloudellisesti kannattavaa painottaa strategista ajattelua ja keskittyä pitkäjänteisempään työskentelyyn. “Usein on niin, että vähillä resursseilla yritetään tehdä tosi monenlaisia asioita, jolloin tekeminen pirstaloituu entisestään. Uskon, että tietynlainen linjakkuus ja toimintarakenteiden selkiyttäminen voisi vapauttaa resursseja myös taiteelliseen työskentelyyn.”

Liikaa tuottajaosaamista vuotaa pois vapaalta kentältä

Salla Mistola toteaa, että tuottajan työ muodostuu nykyisissä rakenteissaan monesti yksinäiseksi. “Tuottajan vastuulla on valtavasti erilaisia kokonaisuuksia, ja hänen tulee osata ne kaikki. Kollegiaalista tukea ei välttämättä ole saatavilla”, hän sanoo. Tuottaja voi olla toimijan yksi harvoista tai jopa ainoa pidemmäksi ajanjaksoksi palkattu työntekijä. “Paineet onnistua ovat kovat, sillä tuottajan odotetaan ratkaisevan kaikki ongelmat, vaikka hänellä ei välttämättä ole valtaa päättää asioista.”

Mistola ei kuitenkaan kuitenkaan usko, että tuotanto- ja managerointipalveluita useille taiteilijoille ja ryhmille tarjoavat toimijat ovat ratkaisu kaikkeen. ”Esimerkiksi Pragma Helsingin kaltaista toimintaa tulee varmasti tulevaisuudessa olemaan enemmän ja se tuo paljon hienoja asioita kentälle, mutta uskon, että edelleen tarvitaan myös todella pitkäjänteisiä ja läheisiä kumppanuuksia.” Kaiken kaikkiaan hän uskoo, että tuottajan rooli tulee moninaistumaan.

Harmillisen usein tuottajuuden osaamisvuoto tapahtuu vapaalta kentältä pois päin.

“Huolestuttavaa on, että usein välittäjät ja tuottajat tulevat tanssin kentälle vain piipahtamaan. Osaamisvuoto on muodostunut liian suureksi”, Mistola sanoo. Saatetaan siis toimia useita vuosia tanssin kentällä ja hankkia laajat, kansainväliset verkostot, mutta sitten työhön uuvutaan tai tapahtuu jotain muuta. “Olisi hyvä pohtia, miten osaajat saataisiin pysymään kentällä.”

Outi Järvinen toteaa, että harmillisen usein tuottajuuden osaamisvuoto tapahtuu vapaalta kentältä pois päin – joko kokonaan toiselle alalle tai isompiin organisaatioihin.

“Olisi mahtavaa, jos virta etenisi myös toiseen suuntaan, niin että ensin käytäisiin ottamassa oppia ja imemässä tietoa instituutioissa, ja sen jälkeen tultaisiin töihin vapaalle kentälle soveltamaan näitä tietoja”, Järvinen visioi. “Nykyisin monet tuottajat ikään kuin kouluttautuvat vapaalla kentällä, ja kun ideasta saadaan kiinni, hakeudutaan vakituisiin töihin jonnekin muualle.”

Tulevaisuudessa myös rakenteet toimivat elinvoimaisesti, ketterästi ja luovasti

Jos matkaamme ajassa kymmenen vuotta eteenpäin ja luomme katsauksen tanssin kenttään – mitä toivotte näkevänne, Outi Järvinen ja Salla Mistola?

“Toivon, että meillä on kentällä paljon eri muotoisia toimijoita, monenlaisia tuotantotaloja, ryhmiä, yhteenliittymiä ja festivaaleja. Tämä kokonaisuus yhteensä on elinvoimainen ekosysteemi, jossa autonomiset taiteilijat voivat löytää monenlaisia, pitkäjänteisiä kumppanuuksia useiden eri tahojen kanssa”, Järvinen miettii. “Otetaan toimijuus haltuun!”

Salla Mistola visioi, että tanssin kenttä on tulevina vuosina löytänyt uudistumiskykynsä ja luonut uudenlaisia, toimivia käytänteitä toimia yhdessä. “Ennen kaikkea toivon, että uudistumiskyky, ketteryys ja luovuus tulevat olemaan alalle tunnusomaisia asioita – ei pelkästään toteutetuissa sisällöissä, vaan myös sisältöjä kehystävissä rakenteissa”, Mistola muotoilee. “Uudistumisen pitää lähteä sisältä päin ja vastuu tulee kantaa itse.”