Anni Puuperän blogikirjoitus: Intensiivinen ja lämminhenkinen työskentelyjakso Petroskoissa

©Osmo Puuperä

Ohjasin viikon työskentelyjakson aikana paikallisille tanssitaiteilijoille ja tanssin harrastajille suunnatun laboratorion, jonka aikana teimme demo-esityksen paikalliseen Taiteiden yö -tapahtumaan. Työskentelimme Luova työpaja -teatterissa ja paikallinen järjestäjä oli freelancer tanssitaiteilija Sasha Kozin, joka tekee kyseisen teatterin kanssa yhteistyötä. Petroskoissa viettämäni viikko oli monella tavalla ikimuistoinen ja vahvisti ajatustani siitä, kuinka merkittävää ja inspiroivaa on työskennellä itselle vieraassa työympäristössä ja uusien ihmisten kanssa. Työskentelyjakso Petroskoissa mahdollisti taiteellisen praktiikkani kehittämisen ja kontaktien solmimisen Venäläisiin tanssitaiteilijoihin.

Ennen vierailuani Petroskoissa olin työskennellyt Venäjällä kahdesti Tanssin tiedotuskeskuksen Venäjä-ohjelman kautta. Vuonna 2015 teokseni Trash land, yhteistyö Satu Rinnetmäen kanssa, esitettiin Moskovassa ZIL-kulttuurikeskuksen Young Choreographers -festivaalilla. Vierailin saman vuonna myös Siperiassa Omskissa ohjaamassa työpajoja. Minulla oli siis jo jonkinlainen käsitys Venäjän nykytanssikentästä ja toimimisesta freelancer-tanssitaitelijana Venäjällä. Toisaalta maa on niin iso, että kaupunkien välillä on vaihtelua siinä, millainen tanssin kenttä on. Opin Petroskoin matkani aikana, että samoin kun Suomessa, monet tanssitaiteilijat hakeutuvat isompiin kaupunkeihin ja tämä vaikuttaa työmahdollisuuksiin ja nykytanssinkentän kehitykseen.

Ennen matkaani Petroskoihin sain kuulla, että nykytanssi on siellä hyvin marginaalisessa asemassa. Muuten Petroskoi on vilkas kulttuuritarjonnaltaan, siellä on muun muassa useita teattereita sekä museoita. Paikallinen kontaktini Sasha kuitenkin kertoi, että Petroskoilaiset tanssijat osallistuvat mielellään aina kun mahdollista ulkomaalaisten opettajien kursseille ja ovat hyvin avoimia tutustumaan erilaisiin lähestymistapoihin tanssitaiteeseen. Kokemukseni mukaan tämä piti paikkaansa. En ole aiemmin saanut ohjata yhtä avoimia, motivoituneita ja uteliaita tanssitaiteilijoita kuin Petroskoin matkallani.

Sain vapaat kädet laboratorion suunnitteluun ja sovimme etukäteen oikeastaan vain käytännön järjestelyistä. Minua ilahdutti tällä matkalla se, kuinka hyvin matka oli organisoitu sekä Tanssin tiedotuskeskuksen että Venäläisen järjestäjän puolesta. Hyvin hoidettu tuotannollinen työ mahdollisti minulle keskittymisen taiteelliseen työhön.

Ryhmä, jonka kanssa työskentelin muodostui kymmenestä tanssin tai esitystaiteen parissa toimivasta Petroskoilaisesta. Ryhmäläisillä oli erilaiset taustat, mukana oli tanssin ammattilaisia, opiskelijoita ja harrastajia. Meillä oli kahdet harjoitukset päivässä viiden päivän ajan, jonka jälkeen harjoituksia sekä esitys teatterin pienellä näyttämöllä. Työskentelimme intensiivisesti, mutta lämminhenkisessä ja sallivassa ilmapiirissä. Vaikka meillä oli tiedossa, että laboratorio päättyy julkiseen esitykseen, työskentely oli paineetonta ja prosessiin keskittyvää. Tanssijoiden lisäksi työryhmäämme kuului paikallinen muusikko ja äänisuunnittelija Aleksandr Leonov, joka teki demo-esitykseemme äänisuunnittelun.

Puuperän työskentelyjakso Petroskoissa huipentui demoesitykseen Luova työpaja -teatterissa ©Anni Puuperä

Työskentelin paikallisten tanssitaiteilijoiden kanssa omista taiteellisista lähtökohdistani. Minulle on tärkeää työskennellä turvallisemman tilan -periaatteiden lähtökohdista, kollektiivisesti ja sallivassa ilmapiirissä. Halusin tutkia tätä lähestymistapaa työskentelyyn vieraassa kulttuurissa ja uuden työryhmän kanssa. Mielestäni onnistuimme luomaan ryhmän kanssa kunnioittavan ja lempeän työskentelyilmapiirin, joka mahdollisti intensiivisen ja rohkean työskentelyn. Laboratorioon osallistujat kokivat työtapani inspiroivaksi ja miellyttäväksi. Minulle työskentely Petroskoissa vahvisti käsitystäni siitä, että kunnioittava ja lempeä työskentelyilmapiiri edesauttaa taiteellista rohkeutta. Toivon, että ohjaamani laboratorio innosti myös paikallisia työskentelemään jatkossakin kollektiivisesti ja turvallisen työilmapiirin lähtökohdista.

Valitsin Petroskoin laboratorion teemaksi tarpeettomien materiaalien ja objektien parissa työskentelyn. Tutkimme viikon aikana, millaista liikettä ja koreografiaa syntyy kun työskentelyn lähtökohtana on yhteistyö ei-inhimillisten objektien kanssa. Työskentelyn lähtökohtana oli aiemmin tekemäni Trash land -teos ja sen tematiikka. Trash land -teoksessa näyttämöllä on esiintyjän lisäksi iso joukko tarpeetonta tavaraa. Myös Petroskoissa työskentelimme materiaalien kanssa, jotka olivat tarpeettomia. Minä toin mukanani Suomesta jonkun verran turhaa tavaraa työskentelyä varten, mutta suurin osa materiaalista oli paikallisten osallistujien tuomia. Viikon aikana tavaramäärä kasvoi ja esityksessä meillä oli kasassa suuri määrä tarpeetonta materiaalia. Demo-esityksen jälkeen yleisö sai ottaa itselleen haluamansa tavarat ja loput toimitettiin kierrätykseen.

Materiaalin kerääminen laboratoriota varten vieraan työryhmän kanssa oli todella kiinnostavaa ja opimme sen myötä tuntemaan toisiamme eri tavoin. Näimme, millaisia asioita eri ihmiset pitävät tarpeettomina ja millaisia tunteita sekä historiaa materiaaleihin liittyy. Opin tuntemaan ryhmää paremmin heidän tuomien materiaalien myötä. Yhdessä kerätystä kasasta tarpeettomia objekteja syntyi lopulta visuaalisesti ja koreografisesti kiinnostava massa materiaalia, joka johdatti meitä erilaisiin liike-maailmoihin ja ruumiillisiin tiloihin.

Tavoitteenani Petroskoin matkalle oli ohjata innostava laboratorio, jakaa paikallisille mahdollisesti uusia työtapoja sekä kehittää omaa taiteellista praktiikkaani vuorovaikutuksessa osallistujien kanssa. Ennen matkaa minua hieman jännitti, millaiseksi yhteistyö muodostuu ja miten ehdottamani tehtävät otetaan vastaan. Matkani onnistui yli odotusten monella tavalla, sillä vierailuni Petroskoihin oli todella inspiroiva sekä myönteinen. Nautin kovasti työskentelystä paikallisten tanssitaiteilijoiden kanssa ja olin otettu siitä kuinka avoimia ja ahkeria he olivat. Sain myös positiivista palautetta laboratorioon osallistuneilta tanssijoilta. Teimme yhdessä onnistuneen demo-esityksen, joka esitettiin 50 hengen yleisölle Taiteiden yönä. Intensiivisen työskentelymme jakaminen yleisölle oli hieno ja koskettava tapahtuma. Demo-esityksemme sai myönteisen ja innostuneen vastaanoton yleisöltä ja se oli kaikin puolin hieno päätös työskentelylle.

Kaiken kaikkiaan koin vierailuni Petroskoissa intensiiviseksi, positiiviseksi ja lämminhenkiseksi. Sain uusia ystäviä ja mahdollisuuden taiteelliseen prosessiin inspiroivassa ympäristössä. Työtapani ja taiteelliset ideani otettiin hyvin vastaan ja sain uusia näkökulmia taiteelliseen praktiikkaani. Tärkein anti Petroskoin matkalta oli onnistunut ja lämminhenkinen yhteistyö paikallisten tanssitaiteilijoiden kanssa.

Anni Puuperä