Arviointi: Keðja rakensi pohjoismais-balttilaista tanssiyhteisöä

ARTIKKELIT
Inka Reijonen, 18.6.2015

Baltian ja Pohjoismaiden nykytanssin ammattilaiskentän verkostoitumista tukevan keðja 2012–2015 hankkeen arviointijulkaisu Fertile Ground – an Evaluation of Keðja 2012–2015, on valmistunut. Arvioinnin ovat laatineet ulkopuoliset asiantuntijat, Judith Staines ja Mary Ann DeVlieg.

Arviointijulkaisu tarjoaa kattavan kokonaiskuvan keðja-hankekokonaisuudesta. Lisäksi se sisältää paitsi kiinnostavaa analyysia hankkeen vaikutuksista, myös ehdotuksia ja inspiraatiota tulevalle pohjoismais-balttilaiselle yhteistyölle.

”Arviointi on itsessään uudenlainen avaus ja eroaa perinteisistä hankearvioinneista. Julkaisu onkin hyödyllistä luettavaa kaikille tanssin ammattilaisille – se havainnollistaa osuvasti kansainvälisen yhteistyön eri mahdollisuuksia”, miettii Tanssin Tiedotuskeskuksen kansainvälisten asiain päällikkö Pirjetta Mulari.

Arviointijulkaisussa keðja-hankkeen keskeisenä ansiona pidetään sen kykyä luoda kumppanuuksia ja osallistaa yhteistyöhön monipuolisesti eri tanssin ammattilaisia Pohjoismaista ja Baltiasta. Yhteiseurooppalaista keðja 2012–2015 -hanketta ovat luotsanneet 11 tanssialan organisaatiota Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Islannista, Virosta, Latviasta ja Liettuasta.

”Keðjan ydinajatuksena on ollut pohjoismais-balttilaisen tanssiyhteisön synnyttäminen ja tässä on onnistuttu. Hanke on lisännyt tanssitoimijoiden välistä yhteistyötä näillä alueilla ja moni projekti on saanut alkunsa hankkeen myötä”, kertoo Tanssin Tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Rekola.

Keðjan tapaamiset (Encounters) keräsivät yhteen satoja tanssialan toimijoita Pohjoismaista ja Baltiasta. Arvioinnin perusteella nämä tapaamiset olivat hankkeen sydän, paikka, jossa yhteisöä rakennettiin.

”Tapaamiset toimivat liimana, jotka pitivät projektia koossa. Ilman niitä keðja olisi ollut toisenlainen”, miettii Tanssin Tiedotuskeskuksen tuottaja Katarina Lindholm arvioijien haastattelussa.

Ajankohtaisuudesta kiitosta, viestinnässä vielä petrattavaa

Keðja saa arvioinnissa kiitosta sen proaktiivisuudesta – kyvystä tunnistaa ja tarttua tanssin kentän keskeisiin ongelmakohtiin.
”Ensimmäisessä keðja-hankkeessa nousi selkeästi esiin tarve lisätä esitys- ja kiertuemahdollisuuksia Pohjoismaissa ja Baltiassa. Toinen keðja 2012–2015 -hankkeen Think Tankeista keskittyikin juuri kiertuetoimintaan. Ja nyt meillä on olemassa pohjoismais-balttilainen kiertueverkosto, jonka toimintaa pilotoidaan tämän vuoden aikana”, kertoo Rekola.

Kehittämisen varaa nähtiin hankekokonaisuuden viestinnässä. Osallistujille tai edes hankkeen järjestäjille ei arvioijien mukaan syntynyt aina selkeää kuvaa hankkeen eri osa-alueista tai niiden yhteydestä toisiinsa.

”Use it or lose it?”

Arvioijat pitävät keðjan perintöä merkittävänä: hanke on jo generoinut konkreettisia aloitteita ja uudenlaista yhteistyötä.

Yhteisö tapaa jälleen marraskuussa 2015 keðjaHammerfest-tapahtumassa Pohjois-Norjassa. Sustainability Think Tankin suositukset herättävät puolestaan keskustelua tanssin kestävästä kehityksestä. Ja Wilderness-residenssiohjelma ja Touring Think Tank vauhdittavat pohjoismais-balttilaista kiertuetoimintaa.

Myös Rekola uskoo, että projektit ja yhteistyö jatkuvat hankkeen päätyttyäkin.

Arvioijat kuitenkin muistuttavat ketjun hauraudesta: positiivinen kehitys voi katketa, mikäli sitä ei saada juurrutettua riittävän ajoissa. ”Kisauupumuksesta” huolimatta he kannustavatkin järjestäjiä jatkamaan työtään.

”Ovatko Keðjan eri toimenpiteiden vaikutukset jo todentuneet vai tulisiko vielä tehdä jotakin hyvän lopputuloksen varmistamiseksi”, he kysyvät.

TAUSTAA

Arviointityö: Arvioinnista vastanneet ulkopuoliset asiantuntijat Judith Staines ja Mary Ann DeVlieg ovat kokeneita taiteen ja kulttuurin asiantuntijoita, joilla on kattavaa kokemusta esittävistä taiteista ja niiden hankearvioinneista sekä kansainvälisistä yhteistyöprojekteista. Staines ja DeVlieg aloittivat arviointityön syksyllä 2014. He kävivät läpi hankkeen laajaa kirjallista materiaalia (mukaan lukien osallistujien palautteet eri toimintakokonaisuuksista) sekä keräsivät tietoa hankkeen järjestäjiltä kyselyin ja haastatteluin.

Keðja 2012–2015: Keðja 2012–2015 on tarjonnut Baltian ja Pohjoismaiden tanssitaiteilijoille sekä tanssin tuottajille, toimittajille ja muille ammattilaisille mahdollisuuksia tavata, vaihtaa ajatuksia ja työskennellä yli maiden rajojen. Hankekokonaisuus on koostunut viidestä osa-alueesta: yhteisön tapaamiset (Encounters), syrjäseuduille sijoittuvat residenssit (Wilderness), asiantuntijatyöryhmät (Think Tanks), työpajat, luennot ja seminaarit tanssikirjoittamisesta (Writing Movement) sekä tanssin ammattilaisten markkinointi- ja promootiotaitojen kehittäminen (Mentoring Scheme).

Tanssin Tiedotuskeskus on vastannut hankkeessa keðjaMariehamn-tapahtuman (elokuu 2014) sekä Think Tank -keskustelusarjojen toteuttamisesta. Toinen keskustelusarjoista keskittyi tanssin kiertuetoimintaan, toinen kestävään kehitykseen.

Hanke on rahoitettu Euroopan Unionin Kulttuuriohjelman tuella.


Fertile Ground – An Evaluation of Keðja 2012–2015. Lataa ilmainen pdf.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.