Elli Isokosken terveiset Korea–Nordic Connection -verkostoitumisohjelman tapaamisesta Ruotsissa
Korea–Nordic Connectionin tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä pohjoismaisten ja korealaisten esittävän taiteen toimijoiden välillä. Suomesta valitaan joka vuosi mukaan yksi tanssin ammattilainen, ja vuosittain järjestetään kaksi matkaa: yksi Etelä-Koreaan ja yksi johonkin Pohjoismaista. Tänä vuonna ohjelman teemana on väestön ikääntyminen. Tässä tanssitaiteilija, Myrskyryhmän toiminnanjohtaja Elli Isokosken terveiset kesäkuisesta tapaamisesta Västeråsissa.
Olen Elli Isokoski, tanssitaiteilija ja Myrskyryhmän toiminnanjohtaja. Minulla on ollut ilo tulla valituksi Suomen osallistujaksi Korea-Nordic Connection -verkostoitumisohjelmaan Tänä vuonna teemana on ikääntyminen taiteessa, mikä sopii minulle hyvin. Olen työskennellyt Myrskyryhmässä nykytanssin ja ikääntyvien kanssa 20 vuotta tarjoten nykytanssiesityksiä iäkkäille yleisöille sekä tehden yhdessä esimerkiksi osallistavaa tanssielokuvaa. Ja koko ajanhan sitä itsekin vanhenee tanssijana.
Verkostoitumisohjelman ensimmäinen tapaaminen oli Västeråsissa, Ruotsissa 7.–9. kesäkuuta. Kolme eteläkorealaista taiteilijaa ja kuraattori, viisi pohjoismaista taiteilijaa sekä Tanskan ja Ruotsin taiteen edistämiskeskusten työntekijöitä kokoontui ikääntymisteeman äärelle. Vieraiksi mukaan oli kutsuttu kolme tutkijaa Göteborgin yliopiston AgeGap-tutkimusryhmästä. Samaan aikaan kaupungissa oli Scenkonst Biennalen, eli kaupunki oli täynnä näyttämötaidetta.

Aging on Stage -paneeli: koreografi Nønne Mai Svalholm Tanskasta, Ulf Nilseng Norjasta, paneelin juontaja, psykiatrian professori Ingmar Skoog Ruotsista, koreografi Un-Magritt Nordseth Norjasta, koreografi-tanssija Charlotta Öfverholm Ruotsista, tutkija-ohjaaja Jinyeob Leen Etelä-Koreasta, tanssitaiteilija Elli Isokoski Suomesta, ja taiteellinen johtaja Kyu Choi Etelä-Koreasta.
7.6.
Miksi seitsemänkymmentä on uusi kaksikymmentä?
Korea Nordic Connection -verkostoitumisohjelman ensimmäinenä päivänä Västeråsissa me pohjoismaiset ja eteläkorealaiset osallistujat ehdimme vähän tutustua toisiimme.
Psykiatrian professori Ingmar Skoog puhui siitä, miksi seitsemänkymmentä on uusi kaksikymmentä. Kaksikymppisinä ihmiset usein haluavat tehdä ja kokea paljon asioita, kun vielä voivat ennen perheen perustamista. Seitsemänkymppiset ihmiset ovat saman tyyppisessä tilanteessa. He haluavat tehdä ja kokea paljon asioita, kun vielä pystyvät ja voivat, ennen kuin ovat liian huonossa kunnossa siihen.
Tanssitaiteilija Charlotta Öfverholm ja tutkija Cecilia Ferm Almqvist kertoivat Aging on Stage -projektista. Osallistuimme myös Scenkonst Biennalen ohjelmaan keskustelemalla Aging on Stage -paneelissa. Miksi ylipäätään on tärkeä miettiä ikääntymistä tanssissa?
Keskusteluissa nousi esille monia näkökulmia. Alan kehityksen kannalta on tärkeää, etteivät kokemus ja tieto valu pois alalta ammattilaisten lopettaessa nuorina. Ikääntyminen myös laajentaa ja haastaa tanssitaidetta taiteen muotona. Mitä kaikkea tanssitaide voi olla?
Koko ihmisyyden näkyminen taiteessa on tärkeää. Katsojia kiinnostaa nähdä myös haavoittuvuutta. Yleisöille voi olla tärkeää nähdä ikääntyneitä esiintyjiä ja esimerkkejä siitä, mitä positiivista ikääntyminen voi tuoda mukanaan. On tärkeää, että yhteiskunnassamme näkyy erilaisia roolimalleja: tuollainen minäkin haluaisin olla vanhana.
8.6.
Miltä ikääntyminen tuntuu kehossa?

Elli Isokoski kokeilee senior suitia
Emme aloittaneet laskuvarjohyppykurssia tänään, vaikka kuvasta saattaisi sellainen tulla mieleen. Sen sijaan aamu alkoi tanssitunnilla Charlotta Öfterholmin amatööriryhmän tanssijoiden kanssa.
Saimme kuulla myös ihanan esittelyn Un-Magritt Nordsethin Dronninger-teoksesta ja kokemuksia entisten ammattitanssijoiden kanssa työskentelystä.
Päivän päätteksi tutkija, fysioterapeutti Eva Holmgren kertoi ikääntymisen vaikutuksesta kehoon ja saimme kokeilla ns. senioripukua, joka rajoittaa nivelten liikkuvuutta, kömpelöittää sormia ja painaa paljon. Kuulosuojaimissa sai säädettyä, kuinka huonosti kuulee, mutta silmälasit olivat hukkuneet setistä.
9.6.
Mediatutkimuksesta ja eteläkorealaisten osallistujien taiteellisesta työskentelystä

Porukka pienenee, mutta pidot paranevat
Västeråsin tapaamisen viimeisenä päivänä kuulimme mediatutkija Maria Edsrömin esitelmän sekä korelaisten osallistujien Jinyeob Leen, Yeong Ryan Suhn ja Da Soul Chungin taiteellisesta työstä. Oli myös minun vuoroni esitellä työtämme. Myrskyryhmän elokuvat koskettivat jälleen.

Elli Isokoski sekä eteläkorealaiset taiteilijat Da Soul Chung, Yeong Ryan Suh ja Jinyeob Lee
Korea–Nordic Connection -tapaamisen aikana taiteilijat, tutkijat ja taiteen tukijat kohtasivat toisensa luontevalla tavalla. Göteborgin yliopiston tutkijat jäivät kukin mukaan toimintaamme luentopäivänään ja kiittelivät, että saivat kuulla ikääntymisen kysymyksistä taiteen näkökulmasta.
On ollut inspiroivaa olla verkostoitumisohjelman teeman äärellä. Tapaaminen, esitelmät ja keskustelut ovat antaneet ajattelun aihetta ja inspiroineet henkilökohtaisella tasolla omaan ikääntymiseen liittyen sekä ikärikkaiden ihmisten kanssa työskentelyyn ja näkyvyyteen.
Mahtavaa päästä asian äärelle niin monesta näkökulmasta. Kiitos Tanssin tiedotuskeskus osallistumismahdollisuudesta!
Verkostoitumisohjelma jatkuu syyskuussa tapaamisella Soulissa.

Kanavanäkymä Västeråsissa