Esittävää taidetta myymässä – Performing HEL tavoittelee paikkaansa biennaalina

ARTIKKELIT
Riitta Aittokallio, 26.11.2019

Elokuun 2019 lopussa toista kertaa järjestetty kotimaisen esittävän taiteen showcase Performing HEL osoitti, että Suomessa tapahtuvalle alan yhteiselle myynti- ja verkostoitumistapahtumalle on tarve. Tanssin tiedotuskeskuksen ja vuoden 2019 Performing HEL -katselmuksen projektipäällikkö Riitta Aittokallio avaa blogikirjoituksessaan tapahtuman tavoitteita ja merkitystä.

Riitta Aittokallio ©Uupi Tirronen

Elokuussa järjestetyn Performing HEL-katselmuksen jälkityöt alkavat olla tätä kirjoitusta ja virallisen raportin loppuhiontaa vaille valmiita. Projektin arviointi on aina hyvästä ja joskus sitä kannattaa tehdä myös näin julkisesti pohdiskellen. Mitä nelipäiväisestä tapahtumasta jäi käteen ja miksi tällaisia edes järjestetään?

Performing HEL 2019 tuotanto aloitettiin vuosi sitten syksyllä. Historian ensimmäinen kotimaisen esittävän taiteen showcase oli järjestetty syksyllä 2018 pienimuotoisemmin ja suljetummin ovin. Hyvät kokemukset ja palaute niin taiteilijoilta kuin vajaalta 20 kansainväliseltä vieraalta kannustivat jatkamaan tapahtuman kehittämistä. Me, Tanssin tiedotuskeskus ja Sirkuksen tiedotuskeskus ilmoitimme halukkuutemme toimia vuoden 2019 tapahtuman pääjärjestäjinä.

Pyöreän pöydän ihme

Uskoisin, että koskaan aiemmin ei kotimaan teatterin, tanssin ja sirkuksen kentällä ole tehty näin laajaa yhteistyötä. Vajaan vuoden verran samassa pöydässä meidän ja Sirkuksen tiedotuskeskusten lisäksi istuivat TINFO, Svenska teatern, Kansallisteatteri, Espoon kaupunginteatteri ja Helsingin Juhlaviikot. Se oli mullistavaa, hedelmällistä ja avartavaa. Sitä luulee olevansa edes jotenkin kartalla mitä naapurissa tapahtuu, mutta vuosi todisti vanhan sanonnan luulosta ja tiedosta oikeaksi. Mitkä mahdollisuudet esittävillä taiteilla onkaan yhdessä tekemiseen ja kuinka vähän niitä hyödynnetään!

Miksi Performing HEL järjestettiin? Koska suomalainen teatteri, tanssi ja sirkus ovat kansainvälisesti kiinnostavaa ja monet taiteilijat haluavat työskennellä kansainvälisesti. Halusimme tarjota taiteilijoille mahdollisuuden esitellä työtään ulkomaisten messujen sijaan kotimaassa ja valikoidulle joukolle. Uskomme, että kotimaassa järjestetty showcase palvelee useampaa kotimaista taiteilijaa kuin ulkomaille matkustaminen ja madaltaa kynnystä myös ensikertalaisille hakea mukaan. Olimme oikeassa. Keväällä järjestetyn avoimen haun kautta hakemuksia tuli 110, joista valitsimme mukaan 27. Lisäksi kutsuimme kuusi kansainvälisen uransa alkuvaiheessa olevaa nuorehkoa taiteilijaa mukaan verkostoitumaan ja tutustumaan tapahtumaan.

Vaikka ohjelmiston pitchaukset ja demot olivat vain vieraille ja showcaseen valituille taiteilijoille, moniin tapahtumiin olivat myös kaikki tervetulleita. Tällaisia olivat koulutuspäivä kesäkuussa, seminaari ja tapahtuman päätösbileet.

Myyntiä vai hengailua kansainvälisessä porukassa?

Performing HEL on alusta, jota kotimaiset esittävän taiteen kentän taiteilijat ja tuottajat voivat käyttää verkostoitumiseen ja oman työnsä esittelyyn. Se on paikka työtilaisuuksien saamiseen. Se ei ole sama kuin esimerkiksi yritystapahtuma, johon taiteilija pyydetään esiintymään näkyvyyspalkalla. Se ei ole festivaali, johon myydään pääsylippuja. Kyllä, Performing HEL on minun mielestä myyntitapahtuma. Oman työn markkinointia. Mitä sitä kiertelemään ja keksimään kiertoilmauksia.

Performing HEL:n ohjelmisto koostui 15 minuutin pitchauksista, 20 minuutin demoista ja täyspitkistä esityksistä. Oli huikeaa seurata pitchauksia joita monet taiteilijat vielä muutama vuosi sitten halveksivat. Kaikki kaksitoista työtään esitellyttä teki vaikutuksen niin järjestäjiin kuin vieraisiinkin. Saimme palautetta, että tapahtumassa oli parhaimmat pitchaukset verrattuna muihin vastaaviin tilaisuuksiin. Olen täysin samaa mieltä.

Haluan uskoa, että pitchausten eteen tehty työ hyödyttää jatkossakin, kun omasta työstään kertomista on pysähtynyt miettimään ja harjoittelemaan. Tiedän muutamankin ”pitchaususkoon” tulleen taiteilijan, jotka kokevat pitchaamisen panos-hyötysuhteen showcase-kontekstissa live-esitystä paremmaksi tavaksi esittäytyä. Myös monet ostajat suosivat pitchauksia: lyhyessä ajassa saa laajemman kuvan siitä, mitä on tarjolla. Sama koskee demoesityksiä. Niitä toivottiin viime vuonna enemmän ja tämänkin vuoden palautteissa oli edelleen toive demoesitysten määrän kasvattamisesta.

Mitä markkinointi maksaa?

Performing HEL 2019 oli osa Tanssin- ja sirkuksen tiedotuskeskusten “Kansainvälisen toiminnan ja viennin kehittämishanke 2019-20” -kokonaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta hankkeesta Performing HELin osuus oli 40 000 €. Tällä rahalla ei suinkaan lennätetty tänne ulkomaalaisia joita sitten olisimme ruokkineet ja juottaneet salassa.

Osa vieraista maksoi matkansa itse, osan matkoja tuettiin osittain tai kokonaan. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman Ulkoministeriön, useiden Suomen suurlähetystöjen ja konsulaattien sekä kulttuuri-instituuttien tarjoamia matka-avustuksia. Kyseiset tahot kattoivat ¾ koko tapahtuman matkakuluista. OKM:n raha käytettiin esityspalkkioihin, tila- ja laitevuokriin, asiantuntijapalkkioihin ja tarjoiluihin, joista kaikki olivat tarjolla eri tavoin kaikille mukana olleille taiteilijoille ja tuottajille. Meidän järjestäjien palkat olivat jokaisen organisaation oma satsaus tapahtumaan.

Tavoitteemme oli houkutella elokuun lopun Helsinkiin 30 kansainvälistä vierasta. Vieraat pyrittiin miettimään tarkkaan jotta ne parhaiten vastasivat valittuja sisältöjä. Tapahtuman herättämä kiinnostus yllätti. Vieraita oli lopulta 52 ja enemmänkin olisi tulijoita ollut. Jouduimme laittamaan ovet kiinni, koska tilat ja budjetti natisivat liitoksissaan. Lisäksi pienen tapahtuman tunnelma olisi ollut vaarassa.

Harkittua kotoisuutta oli vieraiden ja taiteilijoiden kestitseminen. Näin myös estettiin hellällä kädellä vieraiden liukeneminen pitkille lounaille ja ostoksille. Tämä on myös pelin luonne. Jotta paikalle saadaan potentiaalisia ostajia, on heihin oltava valmis satsaamaan. Saatujen palautteiden perusteella tässä onnistuttiin: ohjelmiston lisäksi kiitosta saivat tapahtuman koko ja tunnelma sekä mahdollisuus jutella ajan kanssa kollegoiden ja taiteilijoiden kanssa.

Niistä palkkioista. Taiteilijat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden. VOS-tuen piirissä olevan on totta kai helpompi laittaa rahaa markkinointiin ja ylimääräisiin harjoituskuluihin. Toiminta-avustuksen piirissäkin olevat saattavat pystyä siihen. Työryhmillä ja yksittäisillä taiteilijoilla ei yksinkertaisesti ole rahaa ellei sitä kaiva omalta tililtä. Tilanne on kaikkien tiedossa.

Tällä kertaa Performing HELissä päädyttiin yhtenäisiin palkkioihin pois lukien Helsingin Juhlaviikkojen ohjelmistossa olleet kolme esitystä. Niiden tuotantokuluista taiteilijat ja Juhlaviikot olivat sopineet keskenään.

Mikä sitten on kohtuullinen korvaus oman työn markkinoinnista? Tällaista kysymystähän ei muilla aloilla tarvitse edes kysyä, sillä markkinointi on kulu jonka tavoitteena on tuoda tietyn ajan sisällä työtä ja tuloja. Tämä on hankalampi yhtälö esittävän taiteen kentällä, koska esityksissä on useampi esiintyjä, joiden tulee saada korvaus tekemästään työstä.

Pitäisikö showcase-palkkio suhteuttaa avustuksiin? Rajataanko esitysten kokoa? Isommat palkkiot olisivat tarkoittaneet puolet vähemmän taiteilijoita. Se ei olisi ollut kestävää ja tasa-arvoista. Kysymyksiin palataan vielä monta kertaa. Varmaa on, että tällainen tapahtuma ei koskaan onnistu täyttämään jokaisen osallistujan toiveita. Niin meidän järjestäjien kuin kentänkin on se hyväksyttävä.

Kaikki ei sovi kaikille. Mielestäni jokaisen taiteilijan ja tuottajan on itse valittava ja löydettävä itselleen sopivimmat tavat saada oma taiteensa mahdollisimman monen nähtäväksi. Toisille toimii messu- ja verkostoitumistilaisuuksiin osallistuminen ja he ovat valmiita satsaamaan kuluihin. Toiset taas luovivat ympäri maailmaa ilman sen suurempia markkinointiponnisteluja. Ei ole yhtä oikeaa tapaa. Pitää vain muistaa, että eri tavat eivät ole toista huonompia. Performing HEL oli hyvä paikka kokeilla, olisiko tämä luonteva toimintatapa itselle ja onko kiinnostunut kansainvälisestä toiminnasta laisinkaan. Kaikkien ei tarvitse olla.

110 esitystä valmiina kiertämään kotimaata

Entä ympäristökatastrofi? Taiteen parissa työskentelevät matkustavat ehkä enemmän kuin muut. Samalla taidamme olla yksi tiedostavimmista ryhmistä. Meidän on löydettävä ja kokeiltava uusia tapoja siihen kuinka taide pysyy jatkossakin kansainvälisenä. Yksi asia mikä aika usein unohtuu on se, että kansainvälisyyttä on myös lähialueille suunnattu toiminta. Pohjoismaat, Baltia ja Venäjä ovat ihan tuossa vieressä. Yhtä haastavaa on päästä muualta Suomesta keikalle Helsinkiin tai täältä sinne. Näitä kaikkia pohdimme entistä enemmän niin tiedotuskeskuksen sisällä kuin jokaisessa tapahtumassa jossa olemme mukana. Tämä tulee olemaan myös yksi kantavia teemojamme ensi vuonna.

Performing HEL oli avoin myös suomalaisille johtajille, toisin kuin muutamissa liikkuneissa huhuissa on epäilty. Jostain syystä tapahtuma ei – viestinnästä huolimatta – saavuttanut tai sitten se vaan ei kiinnostanut tarpeeksi muutamaa johtajaa lukuunottamatta. Meillä on nyt 110 kotimaisen kiertuevalmiin teatteri-, tanssi- ja sirkusesityksen tiedot. Olen miettinyt kuinka nämä tiedot saataisiin jakoon myös kotimaisten teattereille ja festivaaleille. Vielä en ole keksinyt parasta ratkaisua ja hyviä vinkkejä otetaan vastaan!

Tarvitaan enää riittävät matkatuet

No tuliko tuloksia? Tuli. Tiedossa on jo vahvistuneita keikkoja, pitkällä olevia neuvotteluja ja orastavia tunnusteluja. Lähetimme kyselyn niin vieraille kuin taiteilijoillekin ja 25 vastanneesta vieraasta 16 sanoi olleensa jo yhteydessä yhteen tai useampaan taiteilijaan. Muutamilla se oli työlistalla. Taiteilijat puolestaan vastasivat saaneensa paljon uusia kontakteja ja vahvistaneensa vanhoja suhteita. Moni koki tärkeäksi myös omiin kollegoihin tutustumisen ja kansainvälisen ilmapiirin haistelemisen. Kyselemme tuloksia taiteilijoilta vielä keväällä uudestaan.

Tulokset vahvistavat sen minkä me kaikki jo tiedämme: kotimaisella esittävällä taiteella on kysyntää. Jotta siihen voidaan vastata on matkatuille tehtävä jotain: summia on kasvatettava ja prosesseja nopeutettava. Liian monet mahdollisuudet kaatuvat matkatuen puutteeseen. Mutta emme me voi olla tekemättä kansainvälistä työtä vasta sitten, kun matkatuet ovat edes jotenkin siedettävällä tasolla. Vai voimmeko?

Tuleeko Perfoming HEL 2021?

Kaikki riippuu tietenkin rahoituksesta. Tällä hetkellä euroakaan ei ole kasassa, mutta seuraavan Performing HELin suunnittelu ja ideointi on jo kovassa vauhdissa. Palautteita on käyty tarkkaan läpi ja uusia ideoita palloteltu. OKM uskoi tapahtumaan jo nyt, toivottavasti se näkee jatkossakin kotimaassa järjestettävän kansainvälisen myynti- ja verkostoitumistapahtuman tärkeyden. Tanssin tiedotuskeskus on osallistunut esittävän taiteen messuille vuodesta 1997 lähtien. Eikö olisi jo aika saada vastaava biennaali pysyvästi myös Suomeen? Olisi surku lopettaa hyväksi koettu esittävän taiteen kenttää yhdistävä ja tuloksellinen tapahtuma ennen kuin se pääsee varsinaisesti edes lentoon.

Loppuraportti tulee linkiksi tälle sivulle muutaman viikon sisällä.

Mukavaa loppuvuotta kaikille!

Riitta
Performing HEL 2019 projektipäällikkö