Fysioterapian opinnäytetyö selvittää dancehall-tanssijoiden yleisimpiä tanssivammoja Suomessa

ARTIKKELIT
22.3.2022

Suomalaisten tanssikoulujen dancehall-tanssijoista suurin osa tanssii, vaikka kokisi kipua. Puolet kyselyyn vastanneista ilmoittaa loukkaantuneensa tanssiessaan tai tanssin vuoksi. Tanssivammoja voidaan ennaltaehkäistä muun muassa riittävällä levolla, oikealla tekniikalla sekä perus- ja lihaskunnon harjoittamisella.

Laura Piironen

Laura Piironen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk) fysioterapeutiksi valmistuva Laura Piironen kartoitti kyselytutkimuksella, minkälaisia tanssivammoja suomalaisissa tanssikouluissa tanssivilla, täysi-ikäisillä dancehall-tanssijoilla on – sekä keinoja, joiden avulla tanssijat pyrkivät ennaltaehkäisemään vammoja.

Keväällä 2021 julkisista tietokannoista ei löytynyt yhtään lääketieteellistä tai fysioterapeuttista tutkimusta, joka käsittelisi dancehallia tai siihen liittyviä vammoja. Tämän vuoksi Laura Piironen päätti kyselytutkimuksen lisäksi käyttää tietolähteinä hip hopia käsitteleviä tutkimuksia – hip hop on tutkituista tanssilajeista parhaiten verrattavissa dancehalliin.

Dancehall on 1970–80-lukujen vaihteessa syntynyt jamaikalainen populaarikulttuurin osa-alue, joka pitää sisällään muun muassa musiikki- ja tanssilajin sekä vaate- ja puhekulttuurin. Tanssilaji on erityisesti Jamaikan alimpaan yhteiskuntaluokkaan kuuluvien keino käsitellä heihin kohdistuvaa rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta sekä huonoja elinoloja.

Dancehallin opettaminen aloitettiin Helsingin tanssiopistolla vuonna 1991. Nykyisin tunteja järjestetään Suomessa miltei jokaisessa suuressa kaupungissa. ”Google-haulla ’dancehall tunnit suomi’ löytyy niin dancehall- kuin dancehall queen style -tunteja sekä erilaisia fuusiomuotoja dancehallista”, Laura Piironen kirjoittaa.

Hip hop -tanssivammat kohdistuvat jalkoihin ja alaselkään

Verrattavana lajina Piironen päätti siis käyttää hip hopia, koska dancehallista ei löytynyt tutkimuksia.

Tutkimusten mukaan Hip hop -tanssijoilla suurin osa tanssivammoista kohdistuu alaraajoihin. Lähteestä riippuen he kärsivät eniten nilkan sekä jalkaterän, tai polven sekä alaselän vammoista.

Ylirasituksen aiheuttamat vammat ovat hip hopissa yleisimpiä. Sen jälkeen tavallisimmat vammamekanismit ovat väärä tekniikka, liukastuminen, käännökset sekä alastulot esimerkiksi hypystä. Väsyneenä tanssiminen on tutkimuksien mukaan yleistä varsinkin esiintyvillä tanssijoilla.

Puolella vastaajista jokin tanssivamma viimeisen kahden vuoden aikana

Laura Piirosen opinnäytetyön kyselyn palautti 105 dancehall-tanssijaa. Vastaajista 98 prosenttia oli naisia. Kolmannes oli tanssinut dancehallia viisi vuotta tai enemmän, ja lähes kaikki vastaajat ilmoittivat harrastavansa myös muuta liikuntaa dancehallin lisäksi.

Puolella vastaajista oli ollut viimeisen kahden vuoden aikana tanssivamma. Suurin osa vammoista kohdistui alaraajoihin (77 prosenttia) ja toiseksi eniten keskivartaloon (37 prosenttia). Vastaajista yli kolme neljäsosaa oli tanssinut jossain kehonosassa ilmenevästä kivusta huolimatta.

Tanssijoiden korkea kivunsietokyky johtaa tanssimiseen vammasta välittämättä

Lähes kaikki vastaajat käyttivät jotakin tanssivammojen ennaltaehkäisyn keinoa. Niitä voidaan ennaltaehkäistä riittävällä levolla, oikealla tekniikalla, perus- ja lihaskunnon harjoittamisella, venyttelyllä, tanssivammojen testipatteristoilla, tasapainon harjoittamisella sekä ravitsemuksella.

Opinnäytetyön mukaan erityispiirre, johon terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää huomiota, on tanssijoiden korkeampi kipukynnys. Tanssijoille on ominaista korkeampi kivun sietokyky sekä tapa tanssia kivusta välittämättä ja tanssia tanssivammastaan välittämättä. Tämä on oletettavasti osasyynä siihen, että tanssijoiden raportoimat kivut eivät usein korreloi kuvantamislöydöksien kanssa.

Lopuksi Laura Piironen toteaa, että suomalaisissa tanssikouluissa tanssivien täysi-ikäisten dancehall-tanssijoiden tanssivammat ovat suurelta osin samantyyppisiä kuin kirjallisuudessa ilmenneet tanssivammat.

Opinnäytetyö tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa. Ohjaavana opettajana toimi Pia Kraft-Oksala.