Hip hop -kulttuurin ja kilpaurheilun symbioosi – Breikkaaminen uutena lajina olympialaisiin 2024

ARTIKKELIT
Elina Saarikoski, 5.1.2021

Breikkiliiton puheenjohtaja ja breikkimaajoukkueen jäsen Ramona Panula näkee osallistumisen Pariisin olympialaisiin 2024 tilaisuutena tuoda breikkaamiseen uusia ammattilaistumisen ulottuvuuksia.

Ramona Panula

Kansainvälinen Olympiakomitea hyväksyi breikin, rullalautailun, surffauksen ja kiipeilyn Pariisin vuoden 2024 kesäolympialaisten urheilulajeiksi. Kilpailullisuus kuuluu hip hop -kulttuuriin, jonka ’battleissa’ otetaan toisista mittaa tosissaan tai leikkimielisesti.

”Skeittaus, kiipeily ja surffaus sekä breikkaaminen ja tanssi ovat ilmiöinä nosteessa. On hyvä, että olympialaiset instituutiona uudistuu ja urheilumaailman tietoisuuteen nostetaan nuorta katsojakuntaa puhuttelevia, uusia trendejä”, toteaa lajiedustaja Aleksi Kyllönen.

Suomen Breikkiliiton järjestämät Break SM -kilpailut täyttivät tänä vuonna 20 vuotta. Suomen Breikkiliitto ollut virallisesti olemassa vuodesta 2011, mutta sen perustajat ovat järjestäneet SM -kisoja jo 20 vuoden ajan. Kotimaisella kentällä hip hop -kulttuurilla ja breikillä on vahvat juuret sekä omistautuneita, kokeneita tanssijoita.

Tanssiurheilulajina breikki on vielä uusi. Breikkiliiton puheenjohtaja Ramona Panula kertoo, että yhteistyö Suomen Tanssiurheiluliiton (STUL) kanssa on ollut olemassa jo vuodesta 2017. Olympialaisten myötä tiivistynyt yhteistyö tuo breikkaamiseen uusia ulottuvuuksia.

Kun mukaan tullaan uutena lajina, Breikkiliiton rooli STUL:n rinnalla on tärkeä.

Breikkiliiton tehtävä on suunnitella, miten lajia voidaan harjoittaa urheilulajina, niin ettei se hukkaa identiteettiään kulttuurisena ilmiönä, kuvaa Kyllönen.

Breikkaamisessa on pitkä perinne osan ammattilaisten kohdalla tavoitteellisesta, kisoihin tähtäävästä harjoittelusta, sen takia laji menee nyt olympialaisiin. Olympialaiset tuovat siihen ympärille vain lisää struktuuria.

Katutanssin kulttuurisen kontekstin säilyttäminen

Maajoukkueen toiminta ja valmennus käynnistyy jo vuoden 2021 alusta alkaen. Joukkueeseen on ensi vaiheessa valittu neljä miestä ja neljä naista sekä kaksi varahenkilöä.

Harjoittelemaan lähdetään tavoitteellisesti, vaikka aivan kaikki tuomarointiin ja kilpailukonseptiin liittyvät asiat eivät ole vielä tiedossa. Kyllönen korostaa tanssijan kehitystä kokonaisuudessa lajin osaajana, ei vain teknisen suorituksen pisteiden keräilijänä. Kyse on kuitenkin katutanssista, jolle on ominaista painoarvon asettaminen tanssijan omalle tyylille ja tulkinnalle.

Jotta laji voidaan vielä olympialaisiin, se on istutettava kansainvälisen ja monilajisen urheilukilpailun muottiin.

Aivan tyhjästä ei olympialaisten suunnittelua tarvitse aloittaa, sillä breikki osallistui kilpailulajina nuorten olympialaisiin 2018 Buenos Airesissa. Kyllönen arvelee, että jo olemassa olevista tapahtumista tullaan ottamaan mallia Pariisin olympialaisten suunnittelussa.

”Jotta laji voidaan vielä olympialaisiin, se on istutettava kansainvälisen ja monilajisen urheilukilpailun muottiin. Nuorten olympialaisissa jouduttiin perustelemaan, minkä takia oli tärkeää tuoda yleisö katsomosta tanssilattian ympärille, osaksi kilpailutapahtumaa, joka on ominaista hip hop -kulttuurissa. Urheilumaailma ei vielä kokonaan käsitä breikin oleellisia kulttuurisia piirteitä. Tässä vaiheessa on vielä vaikea sanoa, mitä Ranskassa tulee tapahtumaan, niin kilpailun konseptin kuin tuomaroinnin suhteen,” sanoo Panula.

Lajin suhteen haasteena on, että breikki nähdään vain urheiluna ja osana organisoitua urheilutoimintaa. Lajiedustajana Kyllönen pitää tärkeänä, että breikki pystytään esittämään suurille yleisöille niin, että mielikuva ja tieto kulttuurista säilyy. Kilpaurheilun kriteerit eivät saisi häivyttää hip hop -kulttuurin piirteitä, eivätkä muokata lajia niin, että siltä katoaa kulttuurinen konteksti.

Mahdollisuuksia ammattimaiseen toimintaan

Panula korostaa, että hip hop -kulttuuri ja breikki elää yhteisöjen sisällä kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä ja on breikkaamisen kohdalla pysynyt lähes muuttumattomana. Suomessa hip hop -kulttuurin edustajat ovat lähtökohtaisesti olleet innoissaan, että olympialaisiin osallistumisen myötä avautuu uusia mahdollisuuksia ammattilaistumiseen. Mutta kentältä on kuulunut myös huolta siitä, mitä kilpaurheilun liittäminen lajiin tekee sen kulttuuriselle ytimelle.

Opetus on lähtökohtaisesti tällä hetkellä yksityisten kouluttajien ja yhteisöjen varassa. Muissa maissa hip hop -kulttuurin kehittäminen on jo pitkällä.

Panula ja Kyllönen näkevät kuitenkin positiivisena mahdollisuuden lajin kehitykseen ja kasvuun:

”Olisi mahtavaa, jos olympialaisten myötä saataisiin yhteiskunnallista kiinnostusta ja sen myötä esimerkiksi järjestettyä breikin opetusta laajemmin Suomessa. Opetus on lähtökohtaisesti tällä hetkellä yksityisten kouluttajien ja yhteisöjen varassa. Muissa maissa hip hop -kulttuurin kehittäminen on jo pitkällä.”

Panula korostaa opetuksessa kulttuurikasvatuksellista näkökulmaa, kun lajia lähdetään tavoitteellisesti harjoittamaan tai opettamaan.

”Samalla kun keskitytään fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen, on kunnioitettava hip hop -kulttuurin taustaa ja perinteitä,” Panula sanoo.

Ongelmien etsimisen sijaan Panula ja Kyllönen suhtautuvat avoimin ja luottavaisin mielin tulevaisuuteen. On hienoa olla luomassa pohjaa toiminnalle, jonka vaikutukset voivat kantaa vuosienkin päähän. Maiden välisessä vertailussa Suomi on etulinjassa kehittämässä maajoukkuetoimintaa.

”Kuka tietää, ehkä me voimme kertoa tulevaisuudessa muille, miten kulttuuri-ilmiöstä tehdään toimivaa, perinteilleen uskollista kilpaurheilua. Uskon, että osallistuminen olympialaisiin on suuri mahdollisuus. Vastavuoroisesti urheilumaailmalla on paljon annettavaa myös meille,” toteaa Kyllönen.