Kasveille ja ihmisille esityksiä tekevä Vespa Laine: ”Tajusin miten huonosti ymmärrämme luontoa”
Vespa Laineen perustama Fern Orchestra on kasvien, mikro-organismien ja ihmisten bändi. Sen teoksissa tieto ja empatia auttavat tajuamaan biodiversiteetin merkityksen ja kohtelemaan luontoa paremmin. Ikebana, kahdeksas osa kasviteosten sarjassa, sai ensi-iltansa aikaisemmin keväällä Turussa ja nähdään toukokuussa Helsingissä.
Vespa Laine on valosuunnittelija, joka saa kasvibändin soimaan, tekee valoteoksia levällä ja koreografiaa kasvien liikkeestä.
Hän on tehnyt paljon yhteistyötä koreografien kanssa ja työskennellyt teatterissa, mutta kun hän muutti ulkosaaristoon Itämerelle, työtoverit jäivät kauas ja luonto ja meri tulivat lähelle. Vespa Laine kertoo, miksi hän työskentelee kasvien ja muun elävän materiaalin kanssa, miksi fotosynteesi on tärkeää ja mitä biodiversiteetti voi meille opettaa.
”Löysin 2014 keväällä pihaltani pullopuutarhan, jonka olin viskannut pois marraskuussa, kun luulin että se oli kuollut. Nyt siellä kasvoikin hämmästyksekseni saniainen. Saniaiset ovat eläviä fossiileita, siksi se oli voinut kasvaa sinne purkkiin. Se oli luonut oman biosfäärin suljettuun tilaan: jos avaan kannen, se kuolee. Se kestää niin kauan kuin se saa valoa! – Tämä on minusta lohdullista ympäristön tilaan nähden.”
”Tästä sain idean ensimmäiseen teokseeni, Fernsiin, jossa tutkin, miltä kasvit kuulostaisivat. Rakensin oman biosfäärin, kuplan kasveille, sävelsin teoksen, jossa soitin kasveja muuntelemalla niiden sähkövastusta valon, veden ja kosketuksen avulla. Siinä oli esityksellinen osuus, jossa esiinnyin hahmona ja kerroin fotosynteesistä.”
Yhtäkkiä minulla oli käsissäni punk-bändi!
”Mutta: Olin harjoitellut sitä vain päivällä, valoisaan aikaan. Esitys olikin illalla ja huone oli täynnä ihmisiä eli hiilidioksidia. Yksi kasveistani oli ”mennyt nukkumaan”, muut vain ”huusivat”, ne kuulostivat aivan erilaisilta kuin harjoituksissa.”
”Yhtäkkiä minulla oli käsissäni punk-bändi! Koko teos meni myttyyn, vuorokaudenaika oli muuttunut, kasvit olivat jo ”tehneet päivän työn”, ne olivat hädissään.”
”Tajusin miten vähän tiedämme kasveista ja miten huonosti ymmärrämme luontoa. Suomalaisia pidetään metsäkansana, mutta meidänkin yhteys luontoon on katkennut.”
”Maailmalla ei biodiversiteetin tärkeyttä yhtään ymmärretä enää, luonto koetaan pelottavana, käsittämättömänä asiana. Ongelmien takana on hyötynäkökulma.”
”Netissä pyörii mitä vaan, mutta oikeata tutkittua tietoa on vaikea saada. Meidän kollektiiviin kuuluu myös meribiologi ja teemme paljon yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Jos me ihmiset tietäisimme enemmän, ehkä kohtelisimme ympäristöä paremmin. Nyt hyötynäkökulmaa ei osata edes kyseenalaistaa, että miksi kannattaisi jättää nuokin puut pystyyn…”
”Epäonnisesta Ferns-esityksestä versoi uutta: kasvijamit, jossa yhdistyy esitystaidetta ja tanssia ja jossa ihmiset pääsevät itse soittamaan kasveja. Kaikki haluavat kokeilla!”
”Ihmiset sanovat, että se muuttaa heidän käsitystään kasveista ja luonnosta: ne ovat niin tuntevia.”
”Sitä voi tietysti pitää inhimillistämisenä. Mutta se on hyvä keino saada ihmiset tajuamaan.”
”Miltä tuntuu ja miltä se kuulostaa, kun kasvia nipistetään! – Sitten voi vain kuvitella, miltä hakkuuaukea kuulostaa – voi apua!”
”Olemme työryhmän kanssa joutuneet pohtimaan, olemmeko kasvikolonialisteja kun teemme näitä esityksiä? Kun käytämme ja raahaamme kasveja paikasta toiseen. Ei ne siitä varmaan tykkää. Mutta ajattelen, että ne ovat pioneereja, jotka käyvät saarnaamassa! Meillä on myös kasvien lepokoti, jotkut ovat aina keikkatauolla.”
Kasvit ja liike
”Teoksia tehdessä on tärkeää yrittää saada yhteys kasviin: Mitä kasvi ehkä haluaisi, missä se tahtoisi olla, mikä on sen suhde muihin kasveihin tai meihin ihmisiin. Siinä tanssijan instrumentti, keho, voi toimia hyvin. Tanssijan kinesteettisen älykkyyden avulla pystyy löytämään jonkinlaisen vegetatismin, ’kasvismin’. Vaikka ei se helppoa ole.”
Itsekin mietin usein, mitä kasvi tekisi tässä tilanteessa.
”Orgaaninen liike tässä kontekstissa tarkoittaa erityisiä asioita. Kasvit ovat yllättävän vahvasti liikkuvia, mutta kasvi ei tee mitään turhaa. Liike on orgaanista, koska siihen on selkeä syy.”
”Itsekin mietin usein, mitä kasvi tekisi tässä tilanteessa.”
”Teoksissa on mukana tanssija, teokset ovat liikkeellisiä, mutta kutsumme niitä esitysesseiksi.”
”Emme ole halunneet suoraan sanoa niitä tanssiksi, sillä ihmisillä on niin vahvoja ennakkokäsityksiä tanssista. Itse olen sitä mieltä, että kyllä se tanssia on. Fokus vain ei ole ihmisessä vaan kasvissa.”
”Kun koronan takia puutarhakiertueemme peruuntui, päätimme tehdä tanssivideon, joka on suunnattu kasveille. Ihmiset voivat katsoa sitä yhdessä kasvin kanssa. Videolla kasvit lähettävät ääniviestejä, ja kasvikatsoja toisessa paikassa, vaikka toisella puolella maapalloa, voi vastaanottaa sen ja ihastella miten kaunis kasvi tuolla on!”
Poliittisuus
”Taide on mun väline. Yritän olla poliittinen ja aktivisti. Nyt ollaan luisumassa niin pahaan maailmantilaan, että en voi ajatella tekeväni esitystä vaikkapa seksuaalisuudesta. Kaikki meidän esitykset on ympäristökantaaottavia.”
”On tärkeätä ajatella, miten me tehdään meidän esitykset, missä me ne tehdään. Ajattelemme ekologisesti. Olemme kieltäytyneet viherpesuun viittaavista keikoista.”
”Taiteilijana voit tehdä valintoja: millä lämmität studion, mitä syöt, praktiikka voi olla ekologinen. Emme Fern Orchestrana lennä, menemme aina junalla tai bussilla keikoille. Parhaimpia reissuja ovat olleet ne, joissa on istuttu junassa yhdessä vuorokausikaupalla. Sellaista tilaisuutta ei tule normaalielämässä, se on sellaista ”vuorille vetäytymistä”. ”
Kaikki paitsi fotosynteesi on turhaa!
”Fotosynteesi on maailman tärkein asia, ilman sitä ei ole happea, ei mitään. Sen ansiosta auringon energia on varastoitunut vihermassaan ja palvelee sitä kautta koko ravintoketjua. Ihmiskunta on riippuvainen hapesta, jota tuottavat metsät ja kasvit, mutta myös merien fotosynteettiset bakteerit.”
”Pitää suojella ja arvostaa enemmän niitä missä fotosynteesi on mahdollista. Metsien suojelun tarve on jotenkin selkeästi hahmotettavissa: jos metsä on kaadettu, sen näkee mitä ei enää ole, mikä on kadonnut. Mutta mitä tarkoittaa merien suojelu? Se ei ole yhtä selvää.”
”Asun maailman saastuneimman meren, Itämeren rannalla, joka on hyvinvointivaltioiden ympäröimä. Sinne on kaadettu niin paljon myrkkyä. Suurin osa Suomea kuuluu Itämeren valuma-alueeseen. Kaikki mitä me kaadamme 100 km säteellä maahan, päätyy mereen.”
Fern Orchestra -kollektiivin edellinen teos oli Mareld. Siinä keskiössä on panssarisiimalevä (Alexandrium ostenfeldii), jota ei voi ihmissilmällä erottaa, mutta sen tuottaman valoilmiön voi nähdä.
”Tällaista meillä on merenpinnan alla; miten osaisimme kokea empatiaa näin hienoja elämänmuotoja kohtaan!”
”Joka toisella henkäyksellä saamme kiittää merten mikro-organismeja. Ne tuottavat puolet maailman hapesta. Merien suojelu on ensisijaista.”
Fern Orchestra on Vespa Laineen perustama taide- ja tiedekollektiivi, joka työskentelee kasvien ja mikro-organismien parissa. Teoksille on luonteenomaista, että niissä esiintyy myös muita eläviä organismeja kuin ihmisiä.
Artikkeli on alun perin julkaistu Finnish Dance in Focus -lehdessä vuonna 2020 englanniksi.