Kertakäyttökulttuurista kestävämpään tanssin kenttään

ARTIKKELIT
Tanssin Tiedotuskeskus, 30.3.2015


Recommendations for a Sustainable Nordic and Baltic Dance Field

Suosituksia tanssin kestävälle kehitykselle Pohjoismaissa ja Baltiassa. keðja Sustainability Think Tank -raportti 2015.
Lue julkaisu tästä.

Lataa tulostettava pdf-versio tästä.

Saatavilla painettuna Tanssin Tiedotuskeskuksesta.

Pohjoismaissa ja Baltiassa on jo pitkään ollut vallalla tanssialan kertakäyttökulttuuri. Alueen kulttuurisektorin asiantuntijoista koottiin työryhmä pohtimaan, millainen voisi olla parempi toimintatapa. Jo 1990-luvulta kulttuuripolitiikan agendoissa esiintynyt kestävän kehityksen käsite osoittautui hyödylliseksi työkaluksi.

– Nykyiset rakenteet tukevat lähinnä uusien tanssiteosten ja ensi-iltojen tuottamista. Tanssiteoksia esitetään vain muutaman kerran ja sitten tehdään uusi, mikä on resurssien tuhlausta. Levittämiselle tai kiertuetoiminnalle ei ole tukirakenteita, sanoo työryhmässä mukana ollut toiminnanjohtaja Sanna Rekola.

– Sekä taiteelle että yleisöille olisi koko alan kehittymisen kannalta tärkeää, että teoksen näkisivät mahdollisimman monet ihmiset. Taiteen ekosysteemi on sellainen, että ohjaamalla resursseja oikeaan paikkaan saadaan laajoja vaikutuksia toisaalla yhteiskunnassa. Esimerkiksi tästä on kyse, kun puhutaan tanssin kestävästä kehityksestä.

Kestävän kehityksen pohjoismais–balttilainen ajatushautomo, keðja Sustainability Think Tank –työryhmä julkaisee nyt suositukset, joissa tarjotaan ratkaisumalleja realistisista lähtökohdista. Sen sijaan että tanssille vaadittaisiin lisää resursseja, uudenlaisia kehitysnäkymiä luodaan pohtimalla, miten olemassa olevat resurssit voitaisiin käyttää ja jakaa kestävämmällä tavalla.

Tanssi ei elä muusta yhteiskunnasta irrallaan. Kun olosuhteet muuttuvat, tarvitaan uusia selviämistaitoja. Työryhmä suosittelee tanssialan koulutuksen kehittämistä siten, että tanssiammattilaisen uran eri vaiheet ja niissä tarvittavat erilaiset taidot olisi huomioitu. Tanssisektorin välittäjäportaan, tuottajien, agenttien ja markkinointiosaajien ammattitaitoa tarvitaan myös aikaisempaa enemmän.

Tanssin kentän tukirakenteita suositellaan uudistettavaksi soveltamalla luovan talouden kehittämisen muotoja. Rahoitusmallien kriteerejä pitäisi muokata myös tanssialalle sopiviksi. Tanssitoiminta voi kehittyä hautomoissa, keskuksissa ja osuuskunnissa, joihin on keskittynyt ymmärrystä sekä kulttuurialasta että liiketoiminnasta.

Tanssiala on luonteeltaan kansainvälinen ja liikkuva, mutta kertaluonteisten pistevierailujen sijaan pitäisi tukea kestävämpää liikkuvuutta, joka tuottaa syvempiä vaikutuksia sekä vierailevaan että vastaanottavaan yhteisöön. Pohjoismaiden ja Baltian kulttuurialan liikkuvuusohjelmaan suositellaan lisättäväksi selkeästi tuki kiertueille.

Kestävän rahoitusrakenteen suositellaan perustuvan erilaisiin tapoihin tukea tanssia. Tärkeä periaate on elinkaariajattelu. Jokaisella teoksella tai taiteilijalla on erilaisia kehitysvaiheita – ideaalitapauksessa tukirakenteet taipuvat niin kehitysvaiheeseen kuin levitysvaiheeseen.

keðja Sustainability Think Tank -työryhmä toivoo maiden uudistavan omaa tanssialaa koskevaa strategiaansa siten, että siinä otettaisiin paremmin huomioon ko. suositukset ja koko alan kestävä kehitys.

Recommendations for a Sustainable Nordic and Baltic Dance Field
– keðja Sustainability Think Tank -raportti 2015
(Suosituksia tanssin kestävälle kehitykselle Pohjoismaissa ja Baltiassa)
Saatavilla painettuna Tanssin Tiedotuskeskuksesta tai online, katso linkit alempana.

Tanssialan kestävää kehitystä pohtineeseen pohjoismais-balttilaiseen työryhmään kuului taide- ja kulttuurialan asiantuntijoita useasta maasta. Työskentelyn aikana 2012–2014 kuultiin taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia ja kommentaattoreita. Työskentelyä koordinoi Tanssin Tiedotuskeskus. Lue lisää Sustainability Think Tankistä.

Sustainability Think Tank kuului keðja 2012–2015 -hankkeeseen, joka rahoitettiin Euroopan Unionin Kulttuuriohjelman tuella.