Kiinnostavampi, kansainvälisempi Suomi

ARTIKKELIT
Inka Reijonen, 16.7.2015

”Kansainvälistymisen pitäisi olla itsestäänselvyys. Suomi on niin pieni kielialue ja maa, ettei se yksin riitä”, vastasi Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen kysymykseen siitä, miksi suomalaisten taiteilijoiden kannattaisi lähteä maailmalle.

Tähtinen keskusteli yhdessä kirjailija, toimittaja Roman Schatzin, ohjaaja Klaus Härön, toimittaja-tietokirjailija Elina Lappalaisen sekä kansanedustaja Juhana Vartiaisen (Kok.) ja Outi Alanko-Kahiluodon (Vihr.) kanssa kulttuuri- ja luovien alojen kansainvälistymisestä taiteenalojen tiedotuskeskusten ja Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien järjestämässä Kiinnostavampi Suomi -keskustelussa Porin SuomiAreenassa tiistaina 14.7.2015.

Tanssin Tiedotuskeskuksen kansainvälisten asiain päällikkö Pirjetta Mulari vahvistaa, että kansainvälistyminen on vuonna 2015 luonnollinen tapa toimia myös tanssin kentällä.

”Kansainvälistyminen avaa aina uusia ovia ja mahdollisuuksia. Taidetanssin osalta olemme suhteellisen nuori maa, joten myös vaikutteiden hakeminen ja omasta boxista ulos uskaltautuminen on tärkeää”, miettii Mulari.

Tuomo Tähtinen muistutti SuomiAreenassa, että kansainvälistyminen on aina interaktiota ja luovuuden vaihtoa, eikä koskaan yksisuuntaista: ”Myös se on kansainvälistymistä, että tänne tulee impulsseja muualta”.

Valtiolta tukea kansainvälistymiseen

Mularin mukaan tanssitaiteen kansainvälistymistä hidastavat puutteet rahoitusjärjestelmässämme.
”Meiltä puuttuu kokonaan esittävien taiteiden matkatukijärjestelmä, mikä on iso haaste. Myös ulkomaisten taiteilijoiden vastaanottamista voitaisiin kehittää. Nyt ulkomainen taiteilija on aika pulassa apurahajärjestelmämme kanssa”, sanoo Mulari.

Myös kansanedustaja ja Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto näkee valtiovallan tuessa kulttuuri- ja luoville aloille parantamisen varaa.

“Suomen sosiaaliturva ja verotus eivät tue luovia aloja ja niiden työllistymistä yhtä hyvin kuin muissa Pohjoismaissa. Lisäksi koulutuksessa pitäisi kannustaa luovuuteen ja sosiaalisuuteen, sillä ne luovat edellytyksiä itse-ehtoiselle tekemiselle”, Alanko-Kahiluoto sanoi SuomiAreenan keskustelussa.

Tanssista kestävään maakuvaan

”Maailmassa jossa taiteen ja kulttuurin tuotteet tallentuvat ja leviävät digitaalisesti, tulee luovan osaamisen merkitys kasvamaan”, totesi kansanedustaja Juhana Vartiainen (Kok.) Porissa.

Pirjetta Mularin mukaan taiteella ja kulttuurilla onkin paljon lunastamatonta potentiaalia.

”Suomessa ei olla vielä herätty taiteen ja kulttuurin merkitykseen esimerkiksi maakuvamme rakentumisessa”, Mulari miettii.

Hänen mukaansa esimerkiksi tanssitaiteella olisi paljon annettavaa Suomelle.

”Tanssi voisi olla osa kestävää maakuvaa. Siinä yhdistyvät kehollisuus, joka on tärkeää ihan terveyden ja hyvinvoinninkin kannalta, vuorovaikutteisuus ja inhimillisyys. Tanssi on lajina mahdollinen meille kaikille ja se on myös kiinteä osa kulttuuriamme”, sanoo Mulari.

Katso myös:

Tanssin Tiedotuskeskuksen some-koonti SuomiAreenan tiistai-päivän kulttuuri-keskusteluista
Klaus Härön ja Tuomo Tähtisen haastattelu Katsomossa

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.