Koko Suomi tanssii kasvoi ideasta ilmiöksi

ARTIKKELIT
Riitta Aittokallio, 26.4.2018

Tanssin tiedotuskeskuksen Koko Suomi tanssii -hankkeen projektipäällikkö Riitta Aittokallio pohtii blogikirjoituksessaan kampanjan kulkua ja tuloksia. Hankkeen loppuraportti on juuri julkaistu ja viimeiset kampanjan kautta lahjoitetut tanssitunnit ohjattu. Mikä oli Koko Suomi tanssii -kampanjan rooli Suomi 100 -juhlavuoden juhlinnassa ja mitä kampanjasta jää elämään vielä juhlavuoden jälkeen?

Kuka vielä muistaa, että Suomi täytti viime vuonna 100 vuotta ja Koko Suomi tanssi? Itse olen elänyt koko kevään viime vuoden muistoissa muiden töiden ohessa aina tähän päivään saakka. Se on ollut luksusta. En muista, että olisin koskaan saanut kirjoittaa mitään raporttia tällä tavalla muistellen ja mietiskellen. Mutta jääkö Koko Suomi tanssii -hankkeesta elämään muuta kuin 41 sivuinen loppuraportti internetin pohjattomassa arkistossa?

Koko Suomi tanssii oli Tiedotuskeskuksen suurin hanke tähän mennessä. Sitä suunniteltiin huolella vuodesta 2014 lähtien erilaisten toimijoiden kanssa. Koko Suomi tanssii oli ennen kaikkea viestintäkampanja tanssin näkyvyyden vahvistamiseksi ja lisäämiseksi. Siinä onnistuttiin loistavasti: 2,5 miljoonaa eri tavoin tavoitettua ihmistä on paljon. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman seitsemän koreografin kuutta tanssia, tanssin aluekeskuksia, tanssinopettajia eikä monipuolista yhteistyöverkostoa.

Koko Suomi tanssii -kampanja tavoitti yli 2,5 miljoonaa ihmistä vuoden 2017 aikana. Syyskuussa 2017 Tiedotuskeskuksella juhlittiin 2 miljoonan ylitystä. Kuvassa kampanjatiimi Jarkko Hänninen, Riitta Aittokallio (kesk.) ja Anni Leino.

Kampanja näyttäytyi jokaiselle osallistujalle ja tekijälle eri tavalla. Sen rakennetta kuvaa parhaiten klassinen mustekalamalli. Lonkeroita oli paljon ja ne eivät aina tienneet mitä toinen lonkero teki, mutta tuloksena oli hallittu eteenpäinmeno.

Loppuraportissa mainitaan muutamaan otteeseen sana ilmiö. Se ei ole pelkästään itsearviointia ja oman hännän nostamista, vaan Valtioneuvoston Suomi 100 -työryhmän mukaan Koko Suomi tanssii toteutti hienosti juhlavuoden “yhdessä”-teemaa ja oli näin yksi juhlavuoden ilmiöistä.

Myös tanssihaasteeseen osallistujilta on tullut vain positiivista palautetta. Tanssi on yhdistänyt ja tuonut hyvinvointia. Näin täyttyivät Tiedotuskeskuksen hankkeelle asettamat tavoitteet yhteisöllisyyden kasvattamisesta sekä henkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin lisäämisestä tanssin keinoin.

Entä mitä hanke antoi tanssin kentälle? Koko Suomi tanssii oli ensimmäinen yhteistyö Tiedotuskeskuksen ja tanssin aluekeskusverkoston kanssa. Yhteistyö onnistui hyvin ja tuotti Tiedotuskeskukselle paljon alueellista tietoa ja toimii hyvänä lähtökohtana jatkolle. Itse asiassa yhteistyön kehittäminen aluekeskusten kanssa on jo täydessä vauhdissa! Mitään näin suurta ei ole lähivuosina tiedossa, mutta katsotaan mitä pienistä jutuista vielä kehittyykään.

Mukana olleille tanssinopettajille kampanja tarjosi parhaimmillaan mukavasti lisätöitä, uusia kontakteja ja elämyksiä sekä töitä tällekin vuodelle. Osa opettajista ei puolestaan opettanut kertaakaan tai opetti vain muutaman kerran. Opetusmäärien hajonta johtui opettajien omista aikatauluista, alueellisista eroista sekä markkinoinnin ja myynnin pienistä resursseista.

Tanssihaasteeseen osallistui vuoden aikana muutama tanssitaiteilijakin ja toivon kampanjan hyvien kokemusten madaltavan kynnystä myös taiteilijoiden keskuudessa tarjota omaa osaamistaan erilaisille toimijoille. Ihmiset ovat avoimia tanssille. He eivät vain välttämättä ole ennen ajatelleet asiaa, eivätkä näin osaa itse etsiä tanssisisältöjä. Ensimmäisen yhteydenoton täytyy tulla tanssin puolelta ja yhteydenoton pitää olla huolella valmisteltu.

Näin laajasti tanssia ei ole ennen tehty tunnetuksi ja totta kai osa tuloksista näkyy vasta pitkällä aikavälillä. Niitä täytyy vain muistaa seurata ja arvioida.

Täyden hyödyn saamiseksi jokaisen pitää itse miettiä kuinka voi omassa toiminnassaan hyödyntää hankkeen tanssille tuomaa näkyvyyttä. Koko Suomi tanssii osoitti, että se onnistuu parhaiten laaja-alaisella yhteistyöllä ja yllättävillä avauksilla. Meillä on esimerkiksi 87 motivoituneen tanssinopettajan verkosto ja erilaista tietoa keräävä opetustilausten varaus- ja hallintajärjestelmä. Millaista jatkokäyttöä tällaisella yhdistelmällä olisi? Haluaisiko joku alkaa myydä esimerkiksi tanssinopetustuokioita hyvinvointipalveluina yrityksille ja erilaisille toimijoille?

Itselleni vuodesta jää muistoksi lukuisia hetkiä. Jos on pakko valita vain yksi, niin se on kohtaaminen Teuvon kanssa. Olimme heinäkuussa kuvaamassa videota  palvelutalossa Malmilla ja tanssituokion jälkeen muistisairas Teuvo innostui kertomaan omasta lapsuudestaan. Hänen äitinsä oli ollut näyttelijä ja Teuvolla on kokoelma nimikirjoituksia sodan ajan näyttelijöiltä. Teuvo kertoi millaista pienen pojan oli vierailla teatterilla ja tavata esiintyjiä – tanssijoilta oli kuulemma vaikeampi saada nimmari kuin näyttelijöiltä! Teuvosta oli kivaa osallistua tanssituokioon ja kuvauksiin palvelutalon pienessä salissa, vaikka se kaikki olikin uutta. Tuo hetki teki tanssin todeksi niin monella eri tavalla. Viime vuoden suosikkikolumniani ja Juha Hurmetta lainatakseni “Tanssi on ihmisen riemua olemassaolostaan ja koko maailmankaikkeuden olemassaolosta. Tanssissa oleminen selättää ei-olemisen!”

Riitta Aittokallio

Projektipäällikkö

Koko Suomi tanssii -hanke