Korona on aiheuttanut tanssin kentälle dominoefektin, jonka vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen

Opetus- ja kulttuuriministeriö teki huhtikuun loppupuolella kyselyn koronan vaikutuksista taiteen, kulttuurin ja luovien alojen toimintaan kevään aikana sekä mahdollisesti elokuun loppuun asti. Kysely oli käynnissä ennen kuin oli tietoa koulujen avaamisesta toukokuun puolivälissä tai 1.6. alkavista rajoitusten lievennyksistä.

Tanssin tiedotuskeskus kokosi OKM:lle kyselyvastauksista tanssialan tilannekuvan. Vastauksista käy selvästi ilmi, että koronan vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä ja pitkäaikaisia niin tanssin esitystoimintaa tekevien taiteilijoiden ja tuottajien kuin tanssikoulujen toimeentuloon ja ylipäänsä toiminnan jatkumiseen. Tanssialan vastaajia oli kyselyssä 81.

Ei ainoastaan menetyksiä vaan myös lisäkustannuksia

OKM:n kyselyyn vastanneilta tanssikouluilta, ryhmiltä ja freelance-opettajilta ja -taiteilijoilta jää kevään aikana tuloja saamatta lähes 3 miljoonaa euroa. Rajoitusten purku tai lieventäminen kesän osalta ei enää tule vaikuttamaan tanssialan tilanteeseen. Toisessa, Teatterikeskuksen ja Suomen Teatterit ry:n jo maaliskuussa tekemässä tutkimuksessa pelkästään vapaan kentän teatteri-, tanssi- ja sirkusryhmien arvioitiin menettävän lipputuloja 1,6 miljoonaa euroa sekä esityspalkkioita peruuntuneista vierailuista useita miljoonia.

Alan toimijoiden taloudellisesta ahdingosta kertoo esimerkiksi se, että puolet OKM-kyselyyn vastanneista kertoi saavansa toiminnastaan tuloja vähemmän kuin 1 200 euroa koko kevään kahden ja puolen kuukauden aikana (15.3.-31.5).

Vapaa tanssitaidekenttä (ryhmät ja freelancerit) on rakenteeltaan ja taloudeltaan muutenkin haavoittuvainen ja elää jatkuvassa epävarmuudessa, niin sanotusti kädestä suuhun. Taloudellisia puskureita ongelmatilanteiden varalle ei ole, joten toiminnan peruuntuminen keväältä on iskenyt tähän kenttään rajusti.

Esimerkiksi uusien teosten kantaesitysten peruuntuminen keväältä tarkoittaa, että suurin osa kustannuksista toteutui, mutta lipputulot jäivät saamatta. Myöhemmin teoksen lämmittäminen uudelleen ja uuden tilan vuokraaminen aiheuttaa kuluja, joihin ei ole budjetissa varattu rahaa.

Kun esitystoiminnan ja muut omat tulot ovat laskeneet merkittävästi, samoin kuin esitys-, osallistuja- ja katsojamäärät, on huoli siitä, miten tämä vaikuttaa avustuksiin tulevaisuudessa. Paljon freelancereita produktioissaan työllistävän alan toimijoiden valtionosuuden perusteena oleva henkilötyövuosimäärä voi laskea paljonkin, jos toimintaa ei saada pian käyntiin.

Hallinnollinen ja viestinnällinen työ on lisääntynyt, mutta harvalla on työvoimaa

Peruuntuneet ja siirtyneet tilaisuudet, ohjelmiston ja tuotantoaikataulujen uudelleen rakentaminen, digitaalisten palvelujen kehittäminen ja hätärahoituksen hakeminen ovat aiheuttaneet tuotannollisen, hallinnollisen ja viestinnällisen työn lisääntymistä ryhmissä. Samaan aikaan on ollut painetta lomauttaa vähäinenkin henkilöstö kustannusten minimoimiseksi tilanteessa, jossa tuloja ei ole – mutta niin tekemällä toiminta lamaantuisi täysin.

Lomautuksia on kuitenkin jo ollut lähes 30 % :lla vastaajista, valtaosa näistä tanssikouluissa ja -oppilaitoksissa sekä jonkin verran niissä tanssiryhmissä, jotka ovat pystyneet työllistämään esimerkiksi kuukausipalkkaisen tuottajan.

Dominoefekti ulottaa koronan vaikutukset kaikkiin, myös henkilökohtaisella tasolla

Koronan vaikutukset tulevat olemaan pitkäaikaisia ja aivan koko alaa koskevia. On syntymässä dominoefekti: Kun keväältä peruuntuneita projekteja ja esityksiä siirretään myöhempään ajankohtaan, tämä siirtää edelleen sinne suunniteltua toimintaa, ja uusia ohjelmistopaikkoja tekijöille on entistä vähemmän. Tällöin tuloja jää saamatta ei ainoastaan niiltä, joiden toiminta peruuntui koronakeväänä, vaan myös muilta.

Freelancerien tilanne on karu. Monella kaikki työt peruuntuivat keväältä, ja vain osa siirtyi syksyyn tai seuraavaan vuoteen, monista töistä ei  vielä ole mitään varmuutta.  Freelancereita on suurin osa alalla työskentelevistä, ja kun työt loppuvat, heistä tulee työttömiä.

Supistuneet harjoitusmahdollisuudet ja poikkeustila asettavat uusia haasteita tanssijan ammatin ylläpitämiselle. Moni pelkää jaksamisensa puolesta: Motivaation ylläpitäminen ja yksin epävarmuudessa puurtaminen on raskasta. Työt ovat tauolla, mutta työkalun eli kehon pitäisi olla valmis tiukkaan harjoitusperiodiin ja lavalle nopeallakin aikataululla. Stressi toimeentulosta ja perheen elättämisestä vaikeuttaa itsestä huolehtimista.

Festivaalit ja kansainväliset vierailut peruuntuneet

Globaali epävarmuus heijastuu koko alaan ja festivaaleihin. Kansainvälinen kiertuetoiminta on pysähtynyt eikä sen uskota palaavan entiselleen kovin nopeasti. Kesä on festivaalien ja vierailujen aikaa – kun nämä on nyt peruttu, esiintymis- ja opetuspalkkiot jäävät saamatta. Muutamille tanssiryhmille vierailut olisivat olleet merkittävä osa koko vuoden tuloista. Vierailujen ja tapahtumien peruuntumisen myötä myös oman työn tunnetuksi tekeminen ja markkinointi kansainvälisesti hankaloituu, mikä taas vaikuttaa tulevaisuuden suunnitelmiin.

Digitaalisia palveluja ja sisältöjä on luotu vauhdilla, mutta tuloja ei ole vielä tullut

Valtaosa tanssitoimijoista, 81 %, on ryhtynyt kehittämään digitaalista sisältöä tai palveluita pitääkseen yllä kontaktia yleisöön, oppilaisiin tai asiakkaisiin. Tämä on ollut esimerkiksi opetustuntien striimausta tai videointia, oman toiminnan esittelyä sosiaalisessa mediassa, teostaltiointien viemistä verkkoon, haastatteluvideoita – pääosin ilmaista sisältöä.

Monet myös kertoivat, että digitaaliset palvelut eivät täytä lähikontaktin, kohtaamisen tai lähiopetuksen tavoitteita mielekkäällä tavalla eivätkä korvaa edellä mainituista saatavia tuloja. Erityisen hankalasti etäyhteys sopii lasten ja muiden erityisryhmien kanssa työskenteleville. Moni kokee digitaalisiin palveluihin siirtymisen myös kuormittavaksi, sillä henkilöresursseja, rahaa tai osaamista kehittämiseen ei ole riittävästi.

Verkkosisällöistä ei ole syntynyt sellaisia tuottoja, jotka mitenkään korvaisivat live-esitysten tai lähiopetuksen perumisesta koituneita tappioita.

Epävarmuus syksystä jatkuu

Jos toimintarajoitukset jatkuvat 31.8. asti tai pidemmälle, talousvaikutukset ovat kauaskantoisia sekä tanssiryhmillä että freelancereilla ja tanssikouluilla.

Syksyn esitysten markkinointi on jo nyt hankalaa eikä lipunmyynti lähde käyntiin, jos rajoitukset jatkuvat elokuulle ja tilanne on epävarma. Pelätään että ihmiset tulevat varovaisiksi eivätkä lähde katsomaan esityksiä.

Toisaalta, jos rajoituksia puretaan, tuleeko syksyllä olemaan kulttuurialalla tarjontaa jopa liikaa? Syksy on yleensä muutenkin täynnä kulttuurimenoja ja ensi-iltoja.

Etäopetukseen siirtyminen on vähentänyt asiakkaita

Tanssikoulujen kohdalla on syntymässä noidankehä, jossa toiminnan muuttuminen etäopetukseksi on johtanut asiakkaiden vähenemiseen ja tulonmenetyksiin, mistä taas seuraa toiminnan supistamista ja maksavien asiakkaiden vähenemistä edelleen. Kaikki oppilaat eivät ole hyväksyneet opetuksen muuttumista etäopetukseksi, vaan ovat vaatineet palautuksia kurssimaksuista.

Koulut epäilevät, että jos syyskautta ei päästä aloittamaan elokuun puolivälissä, vaikutukset tulevat olemaan merkittäviä. Lisäksi koulut pelkäävät  koronakevään heikentäneen myös asiakkaiden ja perheiden taloutta niin, että harrastuksiin käytetään jatkossa vähemmän rahaa. Oppilasmaksut ovat koulujen tärkein tulonlähde, ja asiakasmäärien pelätään jopa puolittuvan.

Suuri osa kouluista on kokenut, että etäopetus voi olla täydentävä toimintamuoto, mutta ei ainoa pysyvä vaihtoehto toiminnalle. Monet pyrkivät kesän aikana suunnittelemaan sisältöjä etäopetukseen soveltuviksi ja kehittämään maksullisia verkkopalveluja, esimerkiksi verkkokauppaa.