Koronan kurittamalta kulttuurialalta leikataan lähivuosina kymmeniä miljoonia – KULTA ry:n tuore selvitys tarjoaa työkaluja alan tukemiseksi pandemian jälkeen

ARTIKKELIT
Emma Vainio, 5.5.2021

Huhtikuun puoliväliriihessä linjatut rahoituspäätökset tuottivat taide- ja kulttuuritoimijoille pettymyksen. Koronarajoituksista ja rahapelituottojen vähenemisestä kärsineeltä kulttuurialalta leikataan tulevina vuosina kymmeniä miljoonia. KULTA ry:n vastikään julkistama selvitys tarjoaa kunnille ja valtiolle 24 keinon työkalupakin alan elvyttämiseksi ja uudistamiseksi pandemian jälkeen.

© Petra Hegenbart / Pixabay

© Petra Hegenbart / Pixabay

Koronasta pahasti kärsinyt kulttuuriala sai pari viikkoa sitten päästää pienen, kollektiivisen helpotuksen huokauksen, kun hallitus julkisti tämän vuoden toisen, huomattavasti edellistä reilumman koronatukipakettinsa. Kulttuurille ja taiteelle kohdennettaisiin 127 miljoonaa, mistä puolet myönnettäisiin korona-aikana kaikkein ahtaimmalle joutuneille freelancereille apurahoina. Lisäksi tapahtuma-ala saisi tapahtumatakuun muodossa 85 miljoonaa euroa.

Nyt kulttuurialan ja sen toimeentulon ylle on taas kerran kerääntynyt tummia pilviä. Jo vuosia kulttuuri- ja taidetoimijat ovat saaneet pääasiallisen rahoituksensa rahapeleistä. Kun pandemia sulki peliautomaatit ja hiljensi urheiluvedonlyönnin, myös rahantulo lopahti. Rahapelitoiminnan tuotto on koronapandemian johdosta vähentynyt arvion mukaan vuodesta 2019 yhteensä yli 400 miljoonalla.

Hallitus on sitoutunut kompensoimaan rahapelitoiminnan kuihtumisesta aiheutuneita menetyksiä, mutta puoliväliriihessä linjattiin, että kompensaatiota ei tapahdu läheskään täysmääräisesti. Kulttuurille aiheutuu tästä kuviosta leikkauksia ensi vuodelle 17,5 miljoonaa euroa sekä vuodelle 2023 jopa 23 miljoonaa euroa. Vuodesta 2024 eteenpäin ei vielä ole tiedossa, miten kulttuurirahoituksen käy.

Kyse on pysyvistä, ei väliaikaisista leikkauksista. Tarkemmasta kohdentamisesta päätetään myöhemmin.

Kulttuurialalla linjausta pidetään yleisesti kohtuuttomana, sillä jo pelkästään koronan aiheuttama toiminnan kokonaisvaltainen jäätyminen on aiheuttanut taide- ja kulttuurialalle historiallisen suuret taloudelliset – ja henkiset – tappiot. Esimerkiksi Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton freelancereiden palkanmenetykset olivat 32 miljoonaa euroa teatterin, tanssin ja sirkuksen VOS- ja vapaalla kentällä, kun tarkasteltiin aikajännettä huhtikuusta 2020 maaliskuulle 2021. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuritoimijoille tekemästä kyselystä selvisi, että koronapandemian vaikutukset alalla ovat pitkäkestoisia ja epävarmuus tulevaisuudesta herättää hyvin laajasti huolta.

Työkalupakki tarjoaa ohjenuorat kulttuurialan elvyttämiseksi, parantamiseksi ja uudistamiseksi

Huhtikuun lopulla, samanaikaisesti kulttuuritoimijoita huolettavien leikkausuutisten kanssa, kulttuurin ja taiteen edunvalvoja KULTA ry julkaisi alan elpymistä tukemaan laaditun selvityksen. Tutkija Leevi Saari tekee selvityksessä katsauksen alan taloudelliseen tilanteeseen ja tarjoaa julkisen sektorin käyttöön käytännön työkalupakin: kuinka valtio ja kunnat voisivat edesauttaa kulttuurialan selviytymistä covid19-pandemian aiheuttamasta taantumasta? Saari esittelee 24 erilaista keinoa, kuinka kulttuuri- ja taidealaa voisi mahdollisimman monipuolisesti tukea.

Kulttuurin puolesta – 24 keinoa kulttuuri- ja taidealan tukemiseksi covid19 -pandemian jälkeen -selvityksessä Saari toteaa, että “lyhyellä aikavälillä on olennaista estää osaamisen katoaminen, taitojen vanheneminen ja vuosien ajan rakennettujen osaamisverkostojen kuihtuminen”. Tämän välittömän elvytysvaiheen jälkeen Saari nimeää lähivuosina tapahtuvan parantumisvaiheen, jolloin kulttuuri- ja taideala tulee tarvitsemaan tukea toiminnan palauttamiseksi entiseen tilaansa. Lopulta parantumisvaiheen jälkeen aukeaa tila uudistumiselle. “Uutta pandemian jälkeistä normaalia ei pelkästään kohdata, vaan se myös rakennetaan”, tutkija kirjoittaa selvityksessä.

Suorien rahallisten tukitoimien lisäksi Leevi Saari on koonnut julkisen sektorin työkalupakkiin monen tason keinoja auttaa kulttuurialaa nousemaan taloudellisesta suosta.

Tässä muutamia esimerkkejä: vuokrien ja muiden kiinteiden kustannusten helpottaminen, matalakorkoiset lainat, kulttuurisetelien laaja myöntäminen kansallisella tasolla, kulttuuriviennin tukeminen, taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen, vakinaisten taidealan työpaikkojen luominen kuntiin, julkisen sektorin kulttuuri- ja taidehankinnat sekä rahapelijärjestelmän uudistamistarpeiden selvittäminen vuodesta 2024 eteenpäin.

Kaiken kaikkiaan olisi enemmän kuin tärkeää, että kulttuuri- ja taidealaa uhkaavaa osaamiskatoa sekä vuosien ajan rakennetun tietotaidon ja verkostojen kuihtumista pystyttäisiin jarruttamaan, ennen kuin on liian myöhäistä. Nyt kulttuurialan välittömään elvyttämiseen, parantamisprosessiin ja toimimattomien rakenteiden uudistamiseen on saatavilla kattava työkalupakki – toivottavasti se tulee laajasti käyttöön!