Kulttuurialalla nostetaan nyt esiin vastuullisuutta, tasa-arvoa ja reilua työkulttuuria

ARTIKKELIT
Emma Vainio, 30.11.2020

Viime vuosina lukuisat keskustelunavaukset ja maailmalla levinneet kampanjat ovat rummuttaneet tasa-arvoisemman maailman ja työelämän puolesta. Myös Suomen kulttuuri- ja taidekentällä painotetaan nyt voimakkaasti oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden merkityksiä.

Toimintarakenteisiin juurtuneet syrjinnän muodot voivat pohjata esimerkiksi ihmisen taustaan, sukupuoleen, rotuun, kansallisuuteen, ulkonäköön tai ikään. Monesti epätasa-arvoisiksi urautuneet mallit piiloutuvat syvälle käytäntöihin, eikä niitä välttämättä edes huomaa.

Muutaman viime vuoden aikana syrjiviä rakenteita on maailmalla nostettu järjestäen näkyville. Sosiaalisen median ja muiden viestintäväylien kautta yksittäisen ihmisen tai organisaation liikkeelle panemat sisällöt ovat hetkessä levinneet ympäri maailmaa.

Esimerkiksi syksyllä 2017 some-kanavat alkoivat tuutata #metoo-päivityksiä. Alun perin Yhdysvalloista liikkeelle lähteneen kampanjan taustalla oli ajatus, että kaikki seksuaalista häirintää kokeneet kirjoittaisivat statukseensa “me too”. Näin vaietun ongelman laajuus tulisi konkreettisesti esiin. Aloite synnytti sosiaalisessa mediassa valtavan vyöryn ja sanoma levisi.

Niin ikään Yhdysvalloissa alkunsa saaneen, keväällä 2020 näkyvästi julkisuuteen nousseen Black Lives Matter -kampanjan sanoma nousi vahvasti esille paitsi valtamediassa, myös esimerkiksi Facebookissa.

Kulttuurialan eettinen toimielin ennaltaehkäisisi epäoikeudenmukaista toimintaa

Myös kotimaisella kulttuurikentällä on pinnalla vahva tendenssi, että viimeistään nyt olisi aika tuoda epätasa-arvoiset rakenteet näkyviksi ja kitkeä pois eettisesti kyseenalaiset toimintamallit.

Vuonna 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki selvityksen koskien elokuva- ja televisioalalla esille tullutta valta-aseman väärinkäyttöä ja epäasiallista kohtelua. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore julkaisi puolestaan vuonna 2019 #metoo-keskusteluiden pohjalta tutkimuksen, jossa selvitettiin, miksi suomalainen taide- ja kulttuurielämä on erityisen altis häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle.

Kuinka vanhanaikaisia sukupuoliperinteitä, stereotypioita ja neromyyttejä saataisiin purettua?

Syksyllä 2020 Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jossa ehdotetaan kulttuurialojen eettisen toimielimen perustamista. Monilla aloilla on rakenteellisia ongelmia, joihin liittyy myös se, että rakenteita puuttuu. Lisäksi työlainsäädäntö ei ulotu kattamaan kaikkia ongelmatilanteita, jos työskennellään esimerkiksi apurahalla.

Ehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö perustaisi kulttuurialojen eettisen toimielimen Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen. Sen tärkein tehtäväalue olisi ennaltaehkäisevä toiminta, mikä tarkoittaisi esimerkiksi taide- ja kulttuurialojen eettisten periaatteiden kokoamista. Jälkikäteinen toiminta tarkoittaisi epäeettiseksi väitetyn toiminnan käsittelyä ja tulkintaa.

Selvitystä koottaessa tärkeiksi teemoiksi nousivat esimerkiksi sukupuolten välinen ja muu tasa-arvo, yhdenvertaisuus sekä häirinnän ja syrjinnän eri muodot.

Tanssin tiedotuskeskus antoi marraskuussa 2020 lausunnon, jossa se pitää perusteltuna taiteen ja kulttuurin alan eettisiä kysymyksiä käsittelevän toimielimen perustamista.

Tanssille ja sirkukselle oma eettinen ohjeistus

Tanssin ja sirkuksen kenttä sai vastikään myös omat, eettiset toimintaohjeensa. Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijoiden liiton julkaiseman ohjeistuksen tarkoitus on tukea yksittäisiä taiteilijoita työssään. Eettisissä toimintaohjeissa käsitellään esimerkiksi työhyvinvointia sekä turvallisen työilmapiirin luomista ja ylläpitämistä.

Pitkällä tähtäimellä STST:n eettisten toimintaohjeiden tavoite on tanssin ja sirkuksen kentän työskentelykulttuurin parantaminen, hyvien käytänteiden yleistyminen sekä tasavertaisen ja reilun kohtelun takaaminen.

Onko taiteilijan työllä arvoa?

Mistä syntyy yleinen oletus, että tanssijat ja muut esiintyvät taiteilijat työskentelevät monesti tilaisuuksissa ilmaiseksi tai kohtuuttoman pienellä korvauksella? Millä taiteilija elää, jos palkkioksi tarjotaan yhä uudelleen laajaa näkyvyyttä, kivaa kokemusta tai kahvia ja pullaa?

Lokakuussa käynnistetty Reilun taiteen manifesti nostaa esille taiteilijan työn arvon ja kehottaa kuluttamaan taidetta reilusti. Taiteen edistämiskeskuksen kampanja tuo näkyviin, kuinka paljon ja usein taiteilijoiden oletetaan tekevän työtä ilman palkkaa. Valitettavan usein asetelma on se, että esiintyvälle taiteilijalle tarjotaan palkkioksi jotakin ihan muuta kuin rahaa.

Reilun taiteen manifesti -kampanjan verkkosivuille on koottu sopimuspohjia, palkkiosuosituksia ja ohjeistuksia, jotka auttavat tilaajia ja tekijöitä työn reilussa hinnoittelussa sekä tapahtumien realistisessa budjetoinnissa.

Reilusti taiteilijoille maksavat tapahtumajärjestäjät ja muut taiteen tilaajat voivat ladata käyttöönsä kampanjan logon, jossa lukee “maksamme taiteilijalle”.

Tanssin tiedotuskeskus vastaa saamaansa Call for Action -haasteeseen: liputamme organisaationa yhdenvertaisuuden puolesta

Tanssin tiedotuskeskus otti syyskuussa vastaan Call for Action -haasteen, jonka tarkoituksena on kitkeä rasistisia ajatus- ja toimintamalleja taiteen kentältä. Tärkeään aiheeseen pureutuva haaste on lähetetty suomalaisen taiteen ja kulttuurin kentällä toimiville organisaatioille.

Call for Actionin taustalla on joukko taiteen ja kulttuurin kentillä työskenteleviä ihmisiä – aloista ovat edustettuina muun muassa tanssi, teatteri, kuvataiteet, muotoilu, musiikki, elokuva ja televisio. Idea sai kirjeen mukaan alkunsa turhautumisesta tilanteeseen, jossa rasismia väheksytään ja rasismia esiin nostavia, ei-valkoiseksi rodullistettujen ääniä hiljennetään.

Kokoonnuimme  tiedotuskeskuksella pitkän pöydän ääreen pureskelemaan haasteen esille nostamia teemoja. Heräsi paljon tärkeitä kysymyksiä ja ajatusten vaihtoa. Organisaationa olemme pieni toimija, ja keskustelu eteni myös tanssin kenttään laajemmin sekä tasa-arvoisuuteen ylipäänsä.

Onko esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla taiteilijoilla yhtälaiset mahdollisuudet toimia tanssin ammattilaisina kuin kantasuomalaisilla? Kuinka paljon tanssialan rakenteissa piilee ennakkoluuloja, joita ei ensi silmäyksellä edes näe?

Ja toisaalta, kenellä ja minkälaisten perheiden lapsilla on ylipäänsä varaa harrastaa tanssia, pyrkiä tanssialan koulutukseen ja lopulta päätyä tanssin ammattilaiseksi? Kuinka paljon tanssin koulutuksessa, kentällä ja rakenteissa piilee paikalleen jähmettynyttä sukupuolittamista tai sukupuolten välistä epätasa-arvoa?

Taiteen ja kulttuurin kenttä tarvitsee uudistuksille avointa keskustelua vastatakseen muuttuvan maailman tarpeisiin.

Tanssin tiedotuskeskus on organisaatio, joka edistää tanssitaiteen asemaa, toimintaedellytyksiä ja tunnettuutta Suomessa. Teemme monella tasolla työtä alan kehittämiseksi ja tasa-arvoisten toimintaperiaatteiden ja rakenteiden luomiseksi.

Pyrimme edistämään sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja kulttuurisesti kestävämpää tanssitoimintaa. Laadimme parhaillaan ohjeita vastuulliseen tapahtumanjärjestämiseen sekä kestävän kehityksen mukaisten periaatteiden ja käytäntöjen noudattamiseen kaikilla tasoilla. Näitä toteutamme yhdessä partneriemme kanssa, esimerkiksi tulevissa Performing HEL – ja Ice Hot -katselmuksissa.

Vastuullisuus tarkoittaa myös sitä, että haluamme omassa toiminnassamme varmistaa, ettemme salli syrjimistä ja epätasa-arvoa. Voimme esimerkiksi tasavertaisuuteen pohjaavilla, päivittäisillä valinnoillamme edistää kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia toimia tanssin kentällä. Mitä aiheita uutisoimme? Mihin teemoihin syvennymme? Minkä alueen toimijoita nostamme esille sosiaalisen median kanavissa? Ketkä hakijoista pääsevät mukaan ulkomailla järjestettäville opintomatkoille? Näitä kysymyksiä pohdimme jatkuvasti.

Sitoudumme toiminnassamme yhdenvertaisuuden edistämiseen.