Missä menee Tanssin talo?

ARTIKKELIT
Sanna Kangasluoma, 9.9.2015

Tanssin talosta on kohistu julkisuudessa viime päivinä. Kyse on erityisesti vuotuiseen toimintaan tarvittavan julkisen tuen määrästä. Kaupungin virkamiesjohto pitää Kaapelille suunnitellun talon käyttötalouskuluja liian kalliina ja tanssikulttuurille myönnettävän julkisen tuen korotustarvetta epärealistisena.

Tanssin talo ry:n projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäki kommentoi realistisuusvaatimuksia näin: ”Suhteutettuna toiminnan volyymiin ja vaikuttavuuteen Tanssin talo ry:n esittämä toimintamalli ei ole käyttökustannuksiltaan korkea. Omarahoitusosuus on lähes 50 %, mikä on huomattavasti korkeampi kuin lakisääteistä tukea saavilla teattereilla – niillä se on yleensä 20–40%.”

Peltomäen mukaan suunnitelmaa on jo jumpattu mahdollisimman tehokkaaksi, tiloja ja toimintaakin on jo karsittu ja kannattavan toiminnan rajaa on etsitty.

”Suunnitelma on realistinen suhteessa tavoitteisiin. Olemme esimerkiksi tutkineet, miten ison salin koon pienentäminen 700 paikasta 500:een vaikuttaisi: ero ei ole merkittävä kuluissa, mutta tuloja ja toimintamahdollisuuksia se rajoittaa. Olemme myös merkittävästi vähentäneet harjoitussaleja ja luoneet sen sijaan harjoitustilapankin pääkaupunkiseudun tanssikoulujen kanssa.”

HS:n verkkolehdessä 7.9.2015 Helsingin kaupungin kulttuurijohtaja Stuba Nikula ei usko, että Tanssin taloa saadaan nykyisellä ehdotuksella Kaapelitehtaalle. Helsingin kulttuurilautakunta kuitenkin hyväksyi kesäkuussa 2014 kaupungin teettämän tarveselvityksen, jossa Kaapelitehdas osoittautui parhaaksi ja kustannuksiltaan järkevimmäksi ratkaisuksi, mikäli investoitaisiin myös uudisrakennusosaan.

Suunnitelmassa Tanssin talon toiminnan volyymi, konsepti ja vaikuttavuus olisivat riittävän laajat tukemaan talon omaa tulonmuodostuspotentiaalia, ja talo hyötyisi Kaapelitehtaalla jo toimivan tanssialan synergiasta.

Kulttuurilautakunta asetti tuolloin hankkeen eteenpäin viemiselle selkeät askelmerkit, joihin kuului merkittävän yksityisen rahoituksen hankkiminen talon investointikustannuksiin. Tanssin talo ry onnistui neuvottelemaan lautakunnan hyväksymän suunnitelman pohjalta hankkeelle historiallisen suuren yksityisen rahoituksen, 15 miljoonaa euroa, Jane ja Aatos Erkon Säätiöltä.

Jane ja Aatos Erkon Säätiön lahjoitus on ehdollinen: se vaatii, että Helsingin kaupunki ja valtio osallistuvat Tanssin talon investointi- ja toimintakustannuksiin merkittävästi. Lahjakirjassaan säätiö myös edellyttää, että sopimus kaupungin, Kaapelitehtaan, valtion ja Tanssin talo ry:n kanssa tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.

Apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoi radio Yle 1:n Kultakuumeen haastattelussa sekä Ylen tv-uutisissa 8.9.2015 kaupungilla olevan nyt alustavia arvioita, joiden mukaan tulisi puolet halvemmaksi, jos jokin toinen olemassa oleva kiinteistö muutettaisiin Tanssin taloksi. Tanssin talo ry:lle tällainen vaihtoehto esitellään 10.9.

Tällä hetkellä Tanssin talo on kaupungin virkamiesvalmistelussa. Kaupunginjohtaja asetti viime vuoden lopulla (2014) työryhmän selvittämään talon toteuttamista ja toimintaedellytyksiä. Määräaika työlle on 31.10.2015.

Asiaa ei ole vielä viety poliittiseen päätöksentekoon, kaupunginhallitukseen tai kaupunginvaltuustoon.

Helsingin Sanomat kyseli Helsingin kaupunginvaltuuston ryhmien puheenjohtajien kantaa Tanssin taloon 7.9.2015. Vihreiden, sdp:n, kristillisdemokraattien, skp:n, rkp:n ja vasemmiston ryhmänjohtajat kannattivat selkeästi taloa, myös keskusta ja kokoomus suhtautuivat positiivisesti, pienin varauksin.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan Tanssin talon vuotuiseen toimintaan tarvitaan julkista tukea 1,9 miljoonaa euroa. Julkisten avustuksien lisäksi talo kuitenkin keräisi itse lähes saman verran omaa rahoitusta vuosittain, eli omarahoitusosuus olisi lähes 50 %. Koko hankkeen investointien ja rakennuskustannusten arvio on 35 miljoonaa euroa, johon kohdistuisi yksityistä rahoitusta 15 miljoonaa euroa.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.