Mitä yleisön aivoissa tapahtuu tanssiesityksen aikana? Suomalaistutkimus saa jatkoa Kanadassa

Tohtori Hanna Poikonen, WiseMotion Community, kuva: Aleix Gordo Hostau

Keväällä 2018 Helsingin yliopistossa tanssin neurotieteestä väitelleen tanssija ja lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri Hanna Poikosen maaliskuussa 2019 käynnistyvä postdoc-tutkimus keskittyy tanssin katsomisen vaikutuksiin aivoissa. Poikosen tutkimus on kansainvälisesti uraauurtava – tanssin katsomista ei ole juurikaan aiemmin tutkittu neurotieteen näkökulmasta.

“Tanssissa yhdistyy niin moni asia – liikkuminen, katsominen, itsensä ilmaiseminen, vuorovaikutus. Olen kiinnostunut selvittämään, miten tanssin katsominen vaikuttaa aivoihin ja millaisia eroja tuloksista voidaan havaita ammattitanssijoiden, -muusikoiden ja vähemmän tai ei ollenkaan tanssia harrastaneiden kesken”, Poikonen sanoo. Hän hyödyntää tulevassa tutkimuksessaan väitöstutkimuksen myötä kehittämiään menetelmiä.

Tanssin katsominen hellii aivoja

Postdoc-tutkimuksen aineistonkeruuvaihe toteutetaan maaliskuussa Kanadassa, McMaster yliopiston LIVELabissa, maailman ainoassa “teatterilaboratoriossa”. Ontarion Hamiltonissa sijaitseva LIVELab on erikoistunut esittäviin taiteisiin yhdistäen musiikin ammattilaiset, uusimman teknologian ja neurotieteen.

“LIVELabissa tutkimus tehdään teatteritilassa. Tutkimukseen osallistuu vuorollaan kolme 15 hengen ryhmää, jotka kukin näkevät livenä 15 minuutin pätkän espanjalaisen Iron Skulls Co -ryhmän teoksesta”, Poikonen kertoo. Väitöskirjaa tehdessään Poikonen tutki ammattitanssijoita, -muusikoita sekä kontrolliryhmää EEG-laboratoriossa, jossa tanssia näytettiin videolta.

“Aiemmissa aivotutkimuksissa tanssia on saatettu näyttää videolta vain muutamia sekunteja. Väitöstutkimukseeni pohjautuen ennakoin, että tanssin kokemisen kokonaisvaltaisuuteen päästään kiinni vasta pidemmällä tanssin katsomisella.”

Väitöstutkimuksessaan Poikonen havaitsi tanssia videolta katsoneiden tanssinammattilaisten aivoissa synkronisaatiota, samantahtisuutta aivojen theata-taajuudella, joka liittyy muun muassa tilan hahmottamiseen, tunteiden käsittelyyn, muistoihin ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Poikosen oletus on, että katsottaessa live-teosta reaktio voi olla vieläkin voimakkaampi.

“Toivon, että tutkimukseni tulokset levittävät laajempaa ymmärrystä tanssin monipuolisista hyvinvointivaikutuksista. Tulevaisuudessa tanssia ja luovaa liikettä voitaisiin hyödyntää enemmän esimerkiksi perusopetuksessa tai osana terveydenhuollon palveluja”, Poikonen kuvailee.

WiseMotion-työpajat – tutkimustuloksista kokemuksellisuuteen

Väitöskirjaprosessin aikana Poikoselle todentui tanssin kokonaisvaltaisuus, joka herätti tutkijan pohtimaan, miten tutkimustuloksia voisi “kansankielistää” ja ymmärrystä tanssin hyvinvointivaikutuksista levittää laajemmin. Poikosen kehittämä WiseMotion-menetelmä yhdistää ohjatut liikeharjoitteet, tutkimustulokset ja osallistujien omat havainnot.

“WiseMotion-työpajoissa tanssia lähestytään hyvinvoinnin, itsetuntemuksen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmista, joita tutkimustulokset osaltaan vahvistavat. Olen kiinnostunut elinikäisestä oppimisesta ja työpajat on suunniteltu niin, että ne sopivat eri ikäisille ja eri taustoista tuleville ihmisille.”

Maaliskuun Kanadan reissullaan Poikonen vierailee Hamiltonin lisäksi Torontossa, jossa hän ohjaa WiseMotion-työpajan Toronton yliopistossa. Myöhemmin keväällä työpajoja järjestetään Barcelonassa, Tukholmassa, Sisiliassa, Hong Kongissa, New Yorkissa ja Helsingissä.

Poikosen postdoc-tutkimuksen tuloksista kuullaan myöhemmin.

LIVELabissa nähdään Iron Skulls Co:n teos Un ultimo recuerdo | Tanssi: Diego Garrido Abril ja Adrian Vega | Kuva: Eva Morrcillo