Miten kulttuuri ja esittävät taiteet näkyvät ehdokkaiden ajattelussa? – Kysyimme kahdeksalta isoimmalta puolueelta

Lähetimme neljän kysymyksen sarjan SDP:n, Keskustan, Kokoomuksen, RKP:n, Kristillisdemokraattien, Vihreiden, Vasemmiston ja Perussuomalaisten puoluetoimistoihin. Pyysimme puolueita toimittamaan kysymykset eteenpäin valitsemilleen ehdokkaille. Keskustalta, Kristillisdemokraateilta ja RKP:lta emme saaneet vastauksia.

Kysymysten aihepiirit perustuvat Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen hallitusohjelmatavoitteisiin:

1. Milloin olet viimeksi käynyt katsomassa sirkusta tai tanssia? Oletko jo käynyt Tanssin talossa, jonne tehtiin avajaisvuonnaan 2022 jopa 56 000 käyntiä?

2. Tanssi- ja sirkusalalla suurin osa ammattilaisista työskentelee freelancereina ja itsensätyöllistäjinä, epätyypillisissä työsuhteissa, jotka aiheuttavat heidän toimeentuloonsa ja sosiaaliturvaansa haasteita. Mitä toimenpiteitä tulisi tehdä, jotta luovien alojen ammattilaisten sosiaali- ja työttömyysturva saataisiin samalle tasolle kuin muiden suomalaisten?

3. Pahoinvointi ja syrjäytyminen lasten ja nuorten keskuudessa ovat lisääntyneet. Yhdenvertaiset mahdollisuudet taiteeseen ja kulttuuriin lisäisivät kuitenkin hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä vähentäisivät eriarvoisuutta. Millä toimenpiteillä tarttuisit tähän teemaan?

4. Kulttuuriin, luoviin aloihin ja tapahtuma-alaan sisältyy paljon kansainvälistä potentiaalia. Miten edistäisit taiteen ja luovien alojen kulttuurivientiä ja kansainvälistymistä?

​​Nasima Razmyar, SDP

Nasima Razmyar, SDP

1. Edellisellä valtuustokaudella iloitsin suuresti, kun sain kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarina todistaa Tanssin talon peruskiven muurausta ja pitkän ajan unelman rakennuksen aloitusta! Olen useaan kertaan käynyt Tanssin talolla ihailemassa niin taloa kuin siellä toteutettavaa tanssitaidettakin.

2. Suomessa tarvitaan sosiaaliturvauudistus, joka huomioi erilaisissa elämän- ja työllisyystilanteissa elävät ihmiset. SDP on ajanut sosiaaliturvamalliksi puolueemme vaihtoehtoa, eli Yleisturva-mallia. Se on selkeä ja ymmärrettävä kolmiportainen sosiaaliturvamalli, joka takaa ihmisen riittävän toimeentulon ja tarvittavat palvelut yhteen nivottuna vaihtuvissa elämäntilanteissa.

3. Suomalaiseen yhteiskuntaan on pitkään kuulunut hieno yhteistyön perinne, jossa yhteiskunnan eri sektorit tukevat toisiaan. Olisi mielestäni arvokasta, että taiteen ja kulttuurin toimijat otettaisiin vahvemmin mukaan toteuttamaan vaikkapa oppilaitosyhteistyötä ja vapaa-ajan palveluita julkisen sektorin kanssa. Selkeää on myös, että kulttuurin rahoitus pitää sitoa prosenttiin valtion talousarvion kokonaismenoista. Siten voimme tukea kulttuurin vaikuttavuutta sekä mahdollistaa elinvoimaisen taiteen ja kulttuurin kentän.

4. Vahvalla perusrahoituksella tehdään paljon, kun turvataan perustyö ja arki. Tärkeää on, että uusia kulttuurin muotoja, kuten sirkusta ja tanssia tuetaan. Kulttuurin ja taiteen perusopetuksen vakaa rahoitus luo pohjan laaja-alaiselle kulttuurin osaamiselle Suomessa. Kulttuuriviennin potentiaali tulisi tunnistaa entistä paremmin myös osana Suomen kansainvälistä menestystä. Esimerkiksi Oodin avautumisen herättämä mielenkiinto Suomea kohtaan vahvisti laajasti Suomen maakuvaa. Suomalainen arkkitehtuuri, kirjastolaitos ja tasa-arvo nousivat kansainväliseen mediaan. Pienessä maassa yhteistyön merkitys korostuu.

Maria Ohisalo, Vihreät

Maria Ohisalo, Vihreät

1. Viime aikoina olen käynyt enemmän teatterissa, mutta Tanssin taloon odotan pääseväni kun vaalikiireet helpottavat. Zodiakissa on aiemmin tullut käytyä useamminkin.

2. Taidetta ei synny ilman taiteilijoita eikä kulttuuri synny itsestään. Niin taiteilijoiden kuin muidenkin kulttuurialan toimijoiden toimeentuloa ja sosiaaliturvaa tulee parantaa ja siirtymistä toimeentulon muotojen välillä tulee helpottaa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisu olisi tietenkin perustulo.

Nopeampana ratkaisuna esitän, että luovien alojen tekijöiden asemaa parannetaan ja sosiaaliturvaa selkeytetään ottamalla käyttöön yhdistelmävakuutus, jonka avulla palkkatyö ja yritystoiminta voidaan vakuuttaa työttömyysturvassa samanaikaisesti. On myös tarpeen toteuttaa kokeilut taiteilijapalkasta sekä taiteilija-allianssimallista. Niiden myötä yhä useampi luovan alan tekijä voisi päästä kiinni työsuhteeseen.

Lisäksi on tarpeen kehittää koronakriisin kaltaisten tilanteiden varalle nopea ja tehokas tulonmenetyksen kompensaatiomalli luovien alojen  ammattilaisille. Yritystoiminnan tukia tulee ohjata riittävän monipuolisesti kattamaan myös kulttuurialan pienempiä toimijoita. Tulee luoda tukijärjestelmä, jolla pystytään ripeästi korvaamaan sellaiset valtioneuvoston päätökset, jotka rajoittavat normaalia tulonhankintaa. Koronapandemian aikana tässä ei onnistuttu.

3. On tärkeää turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen mahdollisuus päästä taiteen pariin, ja siksi tavoitteenamme on lisätä erilaisten esitysten ja taide-elämysten tuomista päiväkoteihin ja kouluihin. Vakiinnuttaisin menestyksekkään Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman. Suunnitelmallista kulttuurikasvatustyötä tukee kulttuurikasvatuksen ottaminen osaksi opetussuunnitelmia. Myös neuvoloita voidaan hyödyntää ottamalla käyttöön kulttuurineuvolakortti.

4. On tunnistettava luovien alojen merkitys niin kaupunkien kuin kylien elinvoimalle ja hyödynnettävä luovien alojen potentiaali myös kansainvälisen viennin ja Suomen brändin näkökulmasta. Suuntaisin nykyistä suuremman osan valtion vientituista luoville aloille ja vakiinnuttaisin Creative Business Finlandin toiminnan. Myös audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen rahoitusta on syytä jatkaa.

Alpo Aaltokoski, Vasemmistoliitto

Alpo Aaltokoski, Vasemmistoliitto

1. Olen käynyt Tanssin talossa yli kymmenen kertaa, tanssia näin viimeksi viime viikolla, viime vuonna katsoin n. 60 tanssiesitystä, kaksi sirkusesitystä, kolme teatteriesitystä, viisi konserttia, kaksi kuvataidenäyttelyä, osallistuin kolmelle taidefestivaalille.

2. Epäkohtien korjaaminen pitää aloittaa ensimmäisenä siitä, että nostetaan vapaan kentän rahoitusta. Rahoituksen heikko taso on suurin este työllistymiselle. Kela, Te-palvelut ja Verottaja eivät tunnista freelancereiden työn luonnetta, heidät katsotaan välillä yrittäjiksi jne. ”Itsensätyöllistäjä”on mielestäni väärä termi pätkä- ja keikkatyöläiselle. Apurahoilla työskentelevät pitäisi ansiosidonnaisessa työttömysturvassa rinnastaa palkkatyötä tekeviin. Kannatan perustulokokeilua freelance-taiteilijoille.

3. Lisäisin peruskouluissa itseilmaisuaineita (kehollinen ilmaisu, draama, kuvataiteet jne.). Edellä mainitut aineet on myös mahdollista integroida osaksi muita oppiaineita. Kouluilla pitäisi olla määrärahoja viedä oppijoita erilaisten taidekokemusten äärelle: esittävät taiteet, konsertit jne. Koulujen iltapäivätoimintaan pitää osoittaa määrärahoja, siellä on mahdollisuus tarjota lapsille erilaisia taideharrastuksia. Koulujen ja taideharrastuksia järjestävien kolmannen sektorin toimijoiden välistä yhteistyötä pitää lisätä. Valtion pitää osoittaa määrärahoja lasten ja nuorten taideharrastuksia järjestäville toimijoille, jotta osallistumismaksut eivät syrjäytä harrastuksista vähävaraisten perheiden lapsia.

4. Kulttuurin rahoitus pitää nostaa pohjoismaiselle tasolle. Kulttuuriviennin potentiaalia ei ole tunnistettu. Kulttuurin vientiä pitää tukea samalla tavalla kuin muitakin vientialoja.

Venla Väli-Torala, Kokoomus

Venla Väli-Torala, Kokoomus

1. Kävin katsomassa sirkusta tammikuun alussa Helsingin Messukeskuksessa TsigaBoom! -tapahtumassa. Olen harrastanut sirkusta yli 10-vuotta Nuokun Sirkuksella Lahdessa. En ole käynyt Tanssin talossa.

2. Tarvitsemme sosiaaliturvauudistuksen, joka mahdollistaa paremmin jouston ja osa-aikatyön tekemisen ihmisten erilaisissa elämäntilanteissa. Tähän voisi sopia esimerkiksi perustilimalli. Ansiosidonnainen työttömyysturva kuuluu myös kaikille työtä tekeville.

3. Harrastamisen Suomen malli on kehitetty jo tätä varten. Kehittäisin sitä entisestään ja kohdentaisin vastaamaan vielä paremmin nuorten tarpeita. Myös taiteen ja kulttuurin toimijoita tulisi saada lisää malliin mukaan.

4. Korkeatasoisella kulttuurin, luovien alojen ja tapahtuma-alan koulutuksella siten, että suomalaista osaamista arvostetaan maailmalla. Helpottamalla kansainvälisten artistien ja heidän perheidensä maahantuloa, koska vastavuoroisuus on tässäkin asiassa tärkeää.

Jaana Strandman, Perussuomalaiset

Jaana Strandman, Perussuomalaiset

1. Olen käynyt katsomassa Sirkusta vuonna 2019. En ole vieraillut Tanssin talossa, mutta tavoitteena on vierailla.

2. Tässä on selvä epäkohta, joka tulee ratkaista kokonaisuus huomioiden. Tulee tarkastella työolot, työajat, tekijänoikeustulot. Kohtelu Kelassa ja TE-palveluissa ei voi olla erilaista etuuden käsittelijästä riippuen. Päätökset eivät voi olla tulkinnanvaraisia, joten tämä tulee saattaa kuntoon perehdyttämällä virkailijat asiaan. Tämän kulttuurialan tekemä työ tulee tunnustaa oikeaksi työksi. YEL -maksujen kohtuullistaminen.

3. Taide ja kulttuuri osaksi arkea päiväkoteihin, kouluihin ja oppilaitoksiin. Kulttuuripolku-toimintamalli, jossa yhdessä lapset ja nuoret osallistaen suunnitellaan kulttuuripolku koulujen ja oppilaitosten arkeen ja opetussuunnitelmaan. Lisäisin myös kulttuurikohtaamisia kaikkien saavutettavaksi esim. kauppakeskuksiin ja koulumatkareittien varrelle, jolloin olisi mahdollista pysähtyä kulttuurin puhuteltavaksi. Kulttuuri saavutettavaksi. Kulttuuria tulee opettaa ja ohjata aistimaan ja sen hyvinvoinnin ja terveyden vaikutukset tulee tunnustaa.

4. Edistäisin tekemällä vahvaa markkinointia ja tukemalla konkreettisia kehittämishankkeita. Valmiit kulttuuripaketit ja -palvelut tuovat kulttuurin helppouden ostajalle. Parhaillaan on menossa valtion erityisavustuksien haku kulttuuriviennin edistämiseen. Meidän suomalaisten tulee olla ylpeitä osaamisestamme, tiedoistamme ja taidoistamme. Suomalainen kulttuuri on arvokasta kulttuuriperintöä.

Miina-Anniina Heiskanen, SDP

Miina-Anniina Heiskanen, Kokoomus

1. Olen eduskuntavaaliehdokas, oululainen kaupuinginvaltuutettu, ekonomi ja tanssinopettaja (AMK). Minulle on avojalakasena oululaisena tärkeää tukea ja mainostaa sosiaalisessa mediassa oman kaupunkini kulttuuripalveluja. Kävin joulukuussa Oulussa, Kulttuuritalo Valveella katsomassa Tenho Balettituotannon teoksen Mahla. Varmasti käyn myös Tanssin talossa, kunhan paikka eduskunnassa aukeaa ja minulla tulee vietettyä enemmän aikaa myös Helsingissä.

2. Taiteilijan toimeentulo on haurasta ja harva pystyy elämään pelkällä taiteen tekemisellä. Näin tilanne ei tietenkään saa olla. Kahden tulevan hallituskauden aikana tulee tehdä laajamittainen sosiaaliturvauudistus, jossa sosiaaliturva päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita. Uudistuksessa tulee huomioida taiteilijoiden erityisasema ja ottaa tavoitteeksi taiteilijaköyhyyden vähentäminen. SDP:llä on oma sosiaaliturvamalli: Yleisturva. Mallimme purkaa byrokratiaa ja lopettaa luukulta luukulle pompottelun. Taiteilijaa ei velvoiteta alan vaihtoon, työllisyyspalveluihin tai yrittäjäksi, vaan hän saa tehdä taidetta. Kyse ei ole perustulosta, vaan oikeus perustuu taidealan koulutukseen tai muuten ammattilaisstatuksen omaaville taiteen tekijöille. Uuden sosiaaliturvajärjestelmän tulee siis tunnistaa taiteilija taiteilijaksi.

3. Tanssinopettajana ja poliitikkona olen pitänyt tätä asiaa vahvasti esillä niin kuntapolitiikassa, hyvinvointialueilla kuin nyt myös eduskuntavaaleissa. Olen tanssinopettajan työni kautta nähnyt, mikä positiivinen vaikutus liikunnalla ja kulttuurilla on ihmisen kehon ja mielen hyvinvoinnille. Harrastamisen mahdollisuus pitää olla kaikilla, mutta erityisesti lapsilla ja nuorilla, ja kansanedustajana pidän tätä esillä. Tällä hallituskaudella Marinin hallitus lanseerasi harrastamisen Suomen mallin, jossa liikunta- ja kulttuuriharrastaminen on nivottu osaksi koulupäivää. Tulevalla hallituskaudella, mikäli SDP on pääministeripuolue, laajennamme tämän mallin kaikkiin kuntiin ja kouluihin sekä toiselle asteelle. Tämä on minulle liikunta- ja kulttuurialan tuntevana poliitikkona sydämen asia.

4. Valtion rahoitusta kulttuurille tulee kasvattaa vaalikauden alussa 50 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2023 budjettiin. Ja tavoitteena tulee olla, että vaalikauden lopussa panostukset kulttuuriin lähestyvät 1 prosenttia budjetin loppusummasta. Uskon, että lisäresurssien myötä suomalaisen kulttuurin, luovien alojen ja tapahtuma-alan vientiä saadaan toteutettua yhä vaikuttavammin. Sitoudun ehdokkaana Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen hallitusohjelmatavoitteisiin.

Saara-Sofia Sirén, Kokoomus

Saara-Sofia Sirén, Kokoomus

1. Käyn säännöllisesti katsomassa tanssia ja sirkusta etenkin lasten kanssa. Viimeksi tanssiteatteria Turussa jokunen kuukausi sitten ja sirkusta viime kesänä.

2. Nykyinen sosiaaliturvamalli jättää tilkkutäkkimäisyytensä vuoksi aukkoja, jotka näkyvät haasteina erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa. Luovan alan tekijöiden sosiaali- ja työttömyysturvassa on siis rakenteellisia ongelmia. Nämä tulee saada kuntoon osana sosiaaliturvan uudistusta. Kulttuurialalle tyypilliset työnteon ja korvausten eri muodot ja kausiluonteisuus eivät saa rajoittaa oman ammatin harjoittamista tai tuottaa häiriöitä etuuksien maksuun. Korona-aika osoitti karusti, kuinka moni kulttuurin ja tapahtumien parissa työskentelevä on nykyjärjestelmässä väliinputoaja. Oli pettymys, ettei tilanteeseen löydetty kriisin aikana kunnollista ratkaisua.

3. Olen koko poliittisen urani tehnyt töitä ennaltaehkäisevien vapaa-aikapalveluiden puolesta. Painopisteen tulisi olla juurikin lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi etsivä kulttuurityö -toimintamalli lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Kulttuurin avulla voidaan yhdessä nuoriso-, liikunta-, työllisyys- ja koulutuspolitiikan kanssa korjata niitä haasteita, joita korona-aika on pahentanut.

Yksi onnistunut esimerkki on aloite harrastustakuusta, jonka tein Turussa vuosia sitten. Sittemmin ajatus siitä, että jokaisella lapsella tulisi olla mahdollisuus edes yhteen mielekkääseen harrastukseen on laajentunut valtakunnalliseksi harrastamisen Suomen malliksi. Lastenkulttuurin rahoituksen tasokorotus ja harrastustoiminnan maksuttomuus ovat keinoja kulttuuri- ja harrastustakuun toteutumiseksi.

4. Suomalaisen kulttuurin ja luovien alojen kansainvälinen potentiaali on merkittävä. Niitä mahdollisuuksia ei olisi varaa jättää hyödyntämättä. Tarvitaan parannuksia taiteen ja luovien alojen yritysten kansainvälistymisen edellytyksiin. Viranomaisten ja rahoittajien heikkoa keskinäistä koordinaatiota on parannettava. Joustavuutta kaivataan, jotta tukijärjestelmissä tunnistetaan erilaisia tarpeita. Tein viime kaudella paljon töitä av-alan tuotantokannustimen saamiseksi Suomeen. Kannustin on toiminut hyvin, joten sen jatkamisen lisäksi vastaavia kasvua vauhdittavia malleja tulisi kehittää myös esimerkiksi musiikkiin ja kirjallisuuteen.

—

Millaisia ovat puolueiden kulttuuripoliittiset kärkitavoitteet seuraavalle vaalikaudelle? Kuinka kattavasti kulttuuri eri puolueiden vaaliohjelmissa mainitaan, ja minkälaisia kulttuuriteemoja puolueet nostavat esiin? Onko vaaliohjelmissa kulttuuripolitiikalle oma osionsa vai käsitelläänkö kulttuuria laajasti useamman osion alla? Antaako mikään puolue konkreettisia kulttuuripoliittisia vaalilupauksia? Tämä kaikki selviää Cuporen kulttuuripoliittisesta vaalikatsauksesta.