Modernin tanssin pioneeri Martta Bröyeria juhlistetaan elokuussa – Unohdettu runotanssi jälleen yleisön eteen
Tänä vuonna tulee 125 vuotta tanssitaiteilija Martta Bröyerin syntymästä. Modernin tanssin tienraivaajiin kuulunut taiteilija loi 1920–30-luvuilla oman tyylinsä, jossa tanssia säesti runonlausunta. Juhlavuoden kunniaksi tanssitaiteilija Tiia Hämäläinen ja äänitaiteilija Marika Hyvärinen ovat nyt ottaneet Bröyerin työskentelynsa lähtökohdaksi.
Pälkäne oli tanssitaiteilija Martta Bröyerille vuosikymmenien ajan rakas kesänviettopaikka, jossa hän myös esiintyi ensi kerran julkisesti tanssijana. © Helsingin kaupunginmuseo
Suomalainen tanssitaiteilija Martta Bröyer (1897–1979) ammensi oppinsa Saksasta, maailmankuulun Mary Wigmanin koulusta. Hän kehitti tämän ajatusten pohjalta 1920–30-luvuilla oman tyylinsä, jota opetti perustamassaan Bröyer-opistossa. Tanssija-koreografi katsoi itse tehneensä tärkeimmän uransa nuorten tanssipedagogina.
125-juhlavuoden kunniaksi Helsingin kaupunginmuseo on tuottanut yhteistyössä Runokuu-festivaalin kanssa Bröyerin innoittaman runotanssiteoksen, jonka toteuttavat tanssitaiteilija Tiia Hämäläinen ja ääni- ja säveltaiteilija Marika Hyvärinen. Teos saa ensiesityksensä Ruiskumestarin talon pihalla Kruununhaassa 27.8.
Tiia Hämäläinen
”Kaupunginmuseosta otettiin yhteyttä ja innostuin heti ideasta toteuttaa tanssiteos Martta Bröyerin tyyliin”, Tiia Hämäläinen sanoo.
Hämäläisen ja Hyvärisen Runo – Näky – Huumaus -nimisessä tanssiteoksessa Bröyerin käyttämät runot kohtaavat nykyrunouden, ja hänen liikekielensä vaikutteet sulautuvat nykytanssiin ja improvisaatioon.
”Lähdimme aluksi selvittämään, kuka Martta Bröyer oli. Pengoimme tietoa Teatterimuseon arkistoista – siellä on tanssitaiteilijasta paljon valokuvia, tekstiä ja arvosteluja hänen esityksistään”, hän kertoo.
Bröyer yhdisti modernin tanssin kansallisromantiikkaan
Bröyer-tyyli eli bröyerismi perustui tanssiin ilman musiikkia: tanssi tapahtuu runonlausunnan säestyksellä. Aikansa henkeä omaperäisesti heijastaen Bröyer yhdisti modernin tanssin kansallisromantiikkaan.
Monesti Bröyer käytti teostensa säestyksenä runoja Kantelettaresta. Mukana oli myös esimerkiksi Eino Leinon ja Yrjö Jylhän runoja. “Martan tanssiteokset ovat olleet hyvin voimakkaita ja tunnelmaltaan tiheitä. Hän oli ilmeisesti henkilönä aika dramaattinen, samoin kuin hänen esityksensäkin”, Hämäläinen kuvailee.
”Valitettavasti Martan tanssista ei ole säilynyt videona kuin pikku pätkä, eli meidän on pitänyt toimia aika lailla valokuvien ja mielikuvien varassa.”
Hämäläinen ja Hyvärinen ovat valinneet Bröyerin aikalaisrunojen rinnalle myös nykyrunoutta: Leinon, Jylhän ja Kantelettaren rinnalla kuullaan tekstejä Vilja-Tuulia Huotariselta, Stina Saarelta ja Paavo Kässiltä. ”Poimimme mukaan runoja löyhästi teemaan ja tunnelmaan perustuen.”
Pro Finlandia -mitali 1956
© Ivar Helander 1927 / Helsingin kaupunginmuseo
1900-luvun alun aikalaiset ottivat Bröyerin vastaan vaihtelevasti, ja uusi tyyli sai kiitoksen lisäksi osakseen ankaraa, jopa murskaavaa kritiikkiä. Bröyer jatkoi silti sitkeästi linjallaan 1960-luvulle asti ja sai elämäntyöstään 1956 Pro Finlandia -mitalin.
Ruiskumestarin talon pihalla järjestettävien Runo – Näky – Huumaus -esitysten lisäksi Tiia Hämäläinen ja Marika Hyvärinen ohjaavat 26.8. Hakasalmen huvilalla Runokuu-festivaalin ohjelmistoon kuuluvan runotanssityöpajan, jossa tutustutaan runoihin ja kokeillaan niiden tulkintaa liikkeen avulla. Työpaja on avoin kaikille eikä vaadi aiempaa tanssitaustaa.
Bröyer myi Ruiskumestarin talon Helsingin kaupungille museoksi
Martta Bröyerin henkilöhistoria kiinnittyy tiiviisti Ruiskumestarin talon, eli Kruununhaassa sijaitsevan, kantakaupungin vanhimman puisen asuintalon historiaan. Tanssitaiteilija peri talon äidiltään, kunnosti, säilytti ja lopulta myi vuonna 1974 sen kaupungille museokäyttöön. Helsingin kaupunginmuseo julkaisi viime vuonna kirjan Ruiskumestarin talosta, jota kirjoitettaessa myös Bröyeriin liittyvää laajaa arkistoa tutkittiin ensi kertaa perusteellisesti, ja hänen elämänsä värikkäistä vaiheista löydettiin paljon uutta tietoa.
Martta Bröyer on esillä myös Teatterimuseon suomalaisen nykytanssin kansainvälisiä juuria esittelevässä Syvää liikettä -näyttelyssä.
