”Ottamalla uuden asennon voi omaksua uuden asenteen” – Tutkimustietoa Break the Fightista

ARTIKKELIT
Sanna Kangasluoma, 22.11.2018

Arja Tiilin kehittämää Break the Fight! – breikkaa koulukiusaamista vastaan -projektia on tutkittu harvinaisen tarkkaan. Nuorisotutkimusseura käytti kenttätutkimuksen keinoja ja meni paikan päälle ja nuorison keskelle havainnoimaan, mitä työpajoissa tapahtui ja miten nuoret kokivat tanssiesityksen. Tutkimus antaa paljon taustaa päättäjille pohtia, mikä on paras tapa tehdä nuorisotyötä kouluissa ja kunnissa – sekä työkaluja ja tutkimustuloksia myös siihen, miten ja mihin tanssilla voi vaikuttaa.

Arja Tiili © Studio Elite

Arja Tiili on klassisen balettikoulutuksen saanut tanssija ja Teatterikorkeakoulussa opiskellut koreografi, joka on kasvanut Itä-Helsingin Myllypurossa hiphop-kulttuuriin jo teinivuosina 1980-luvulla.

”Näytin kerran kellaribileissä lapsuuden ystävälleni Petri Kanervalle moonwalkia, jota olin oppinut Tanssiopiston amerikkalaiselta opettajalta. Pete oli välittömästi että hei mäkin haluun oppia tollasta!” Sittemmin Petestä tuli B-boy Hypnotic, suomalaisen breikin uranuurtaja ja guru, ja loppu on suomalaisen breakdancen historiaa.

”Klassisessa baletissa piti sopeutua ulkoa määriteltyyn muottiin ja tietynlaiseen rooliin. Mutta heti valmistuttuani Tukholman Svenska Balettskolanista pääsin kiinni nykytanssiin, mikä oli tosi vapauttavaa, koska koin että siinä voin itse olla osa luovaa prosessia.”

”Olen aina halunnut tehdä monenlaisia asioita ja löytää sen oman jutun.”

Nyt me tehdään esityksiä, joissa risteytetään nykytanssia, breakdancea, räppiä, beatboxausta, kaikkea. Rajojen vetäminen on ihan turhaa – ne on esityksiä, se riittää. Se on se mun juttu.

Oman jutun löytäminen on teema monissa Break the Fight! -esityksissä ja punainen lanka kaikessa BTF-toiminnassa. Oma juttu tukee itsetuntoa ja rohkaisee nuorta uskomaan omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiin. Kyse on mielekkyydestä, yksilöllisyyteen kannustamisesta, erilaisuuden ymmärtämisestä – ja sitä kautta kiusaamisenkin vähentämisestä.

Väkivaltaa vastaan voi taistella vaikka breikkaamalla

Koreografi Arja Tiili aloitti jo vuonna 2010 väkivallan vastaiset työpajat Laakavuoren ala-asteella Itä-Helsingissä. Ne liittyivät tulossa olevaan esitykseen Kaikki vaikuttaa, jossa oli mukana kuvataiteilija ja taiteen tohtori Teemu Mäki tukena teoreettisissa ja ohjauksellisissa kysymyksissä sekä tanssija, b-boy Ima Iduozee, joka breikkasi ja veti työpajoja. Palaute oli hyvää, työ tuntui tärkeältä.

”Toiminnallinen, yhteisöllinen osuus tuli jotenkin luonnollisesti mukaan mun tekemisiin. Pikku hiljaa kypsyi ajatus, että voisihan tästä tehdä isommankin jutun.”

Break the Fight! – I was here -esitys © Laura Oja

Arja sai ”Oma juttu – väkivallaton koulu” -konseptin kehittelyssä taustatukea startup-yritysten kehittämisen asiantuntijalta. Neuvoja tuli myös mainostoimistolta, joka ehdotti, että nimi pitää muuttaa, jos halutaan saada nuoret innostumaan.

Vuonna 2014 syntyi sitten Break the Fight! – Breikkaa koulukiusaamista vastaan: työpajat jotka Arja Tiili halusi ulottaa kaikkialle Suomeen, sekä esitykset, joiden teemana oli erilaisuuden hyväksyminen. Saman vuoden syksyllä nuoret äänestivät sen Axe Peace One Day -hyväntekeväisyyskampanjan voittajaksi, ja räppäri Uniikin kanssa tehty video levisi vauhdilla.

”Yllätyin itsekin että oho, tää onkin näin mahtava juttu!”

Seuraava askel oli lähteä kehittämään BTF-toimintaa vielä pidemmälle ja ammattimaisemmaksi. Koulukiusaaminen ei ole mikään kepeä aihe, joten työpajojen vetäjät tarvitsevat monenlaisia taitoja ja tukea. Arja etsi mukaan nuorisotyön asiantuntijoita, joiden kanssa mietittiin, miten hanketta voisi kehittää. Ensimmäiseksi tarvittiin tutkittua tietoa siitä, mikä BTF-projektissa toimii ja mikä on sen anti.

Miten tanssilla voi vaikuttaa – näyttöä ja tutkittua tietoa

Tässä kohtaa mukaan tuli Nuorisotutkimusseura, jonka tehtävänä oli toiminnan eri osioiden seuranta ja arviointi vuosina 2017–18, ja hankkeelle saatiin tukea Suomen Kulttuurirahastolta. Sen turvin BTF-toiminta pystyttiin ulottamaan neljälle paikkakunnalle, ja tutkimaan kiusaamisen vastaisen, valtakunnallisen toimintamallin luomista. Viimeisen kahden vuoden aikana Break the Fight! tavoittikin yli 1 600 yläkoululaista eri puolilla Suomea – ja sitä ennen jo noin 4000 pääkaupunkiseudulla.

Tätä Arja Tiili pitää korvaamattoman arvokkaana: ”Nyt jatkokehittäminen ei perustu luuloihin ja mutuun, vaan pitkäjänteiseen tutkimukseen, todelliseen näyttöön ja tutkittuun tietoon.”

Break the Fight! -toiminnassa on ollut neljä osaa vuosina 2017–2018: breikkityöpajat, ammattilaisten esittämän tanssiteoksen Break the Fight – I was here! katsominen, osallisuustyöpajat ja niiden seurauksena järjestetyt päättäjien ja nuorten keskustelut.

Lähtöajatuksena on ollut ulottaa työpajat tasapuolisesti kaikille oppilaille, osaamisesta riippumatta. Työpajoissa breikki ei ole itseisarvo sinänsä vaan väline nuorten erilaisuuden hyväksyntään ja osallisuuden vahvistamiselle, nuorille tuttu, globaali kieli. Tanssin opettelemista voi ajatella myös pyrkimyksenä tuottaa uudenlaisia asentoja oppilaille, uudenlaisia olemisen tapoja, asennoitumisia maailmaan, pohtii Susanna Jurvanen, joka havainnoi tutkimusprojektissa breikkityöpajoja piirtämällä.

Katu-uskottava aikuinen saa nopeasti yhteyden nuoriin ja kunnioitusta, rispektiä. – VTT Sofia Laine

Alunperin New Yorkin Bronxissa breikkaus oli vaihtoehto väkivallalle.
”Alkuperäisessä muodossaan breikki toimi symbolisena ilmaisuna nuorten luovuudesta, turhautumisesta, toiveista ja peloista, jotka tuotiin näkyväksi julkiseen tilaan tanssin fyysisyyden myötä”, kertoo tutkimusta vetänyt VTT Sofia Laine. Merkityksellistä on myös toiminnan yhteisöllisyys, jonka kautta voidaan ilmaista itselle tärkeitä ja ominaisia asioita.

Tutkimusraportissa todetaan, että perinteisille liikuntalajeille vaihtoehtoisissa, uusissa nuorten suosimissa lajeissa korostetaan yhdenvertaisuutta ja vastustetaan syrjintää. Monikulttuurisuus on läsnä BTF-toiminnassa monella tavalla, myös esityksen teemoissa.

Break the Fight! – I was here © Laura Oja

Työpajoja ja keskusteluja vetävät breikkarit, jotka kertoivat myös omista kokemuksistaan. ”Katu-uskottava aikuinen saa nopeasti yhteyden nuoriin ja kunnioitusta, rispektiä – aivan toisella tavalla muihin koulun aikuisiin verrattuna”, Sofia Laine huomautti tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

Yksi BTF-toiminnan arvioinnin tuloksista onkin se, että olisi hyvä saada kouluihin mukaan nuoria aikuisia, jotka ylittävät, punovat yhteen lasten ja aikuisten rajan. Tavoitteena on luoda tila, jossa oppilaat oppisivat hyväksymään erilaisuutta ja ymmärtämään toisiaan sekä sitä kautta vähentämään kiusaamista.

”Tutkimuksessa tulee esille, että kouluissa on tarve monimuotoiselle taidelähtöiselle kasvatukselle.”

Työpajat rohkaisevat olemaan oma itsensä

Kun oppilailta kysyttiin, mistä he pitivät työpajoissa, suuri osa vastasi liikkumisesta, breikkaamisesta tai ohjaajista. Myös keskusteluosuudesta ja ohjaajien tarinoiden kuulemisesta pidettiin. Työpajasta teki onnistuneen muun muassa hauskuus, hyvä ilmapiiri ja ryhmäytyminen, sillä työpajan kerrottiin kasvattaneen ryhmähenkeä.

”Tunnetaitojen kehittyminen ja liike tukevat toisiaan – erityisesti murrosikäisten kohdalla tämä on tärkeää”, selitti itsekin tanssia harrastanut tutkija Sofia Laine. ”Tanssin ja liikkeen jälkeen keskustelukin avautui toisella tavalla.”

Moni nuorista oli myös ensimmäistä kertaa katsomassa ammattilaisten tanssiesitystä. Se herätti voimakkaita tunteita, nuoret kertoivat. Tanssiteoksen viesti väkivallattomuudesta (”Ei saa kiusata!”, kuten useat oppilaat kirjoittivat palautteessaan) tavoitti nuoret jokaisessa ikäluokassa.

Kun oppilailta kysyttiin, voivatko katutanssityöpajat toimia kiusaamista vastaan, kaikista vastanneista 72 prosenttia uskoi tai ehkä uskoi, että katutanssityöpajoilla voidaan ehkäistä koulukiusaamista.

Tulos: Break the Fight! jatkuu ja kasvaa Itä-Helsingissä

Break the Fightin syvällinen tutkiminen ja arviointi johti projektin kehittämiseen kertaluontoisista työpajoista pitempikestoiseksi toiminnaksi, jossa yhdistetään katutaide ja -taiteilijat, koulu ja koulun ulkopuolella tapahtuva nuorisotyö.

Helsingin kaupunki myönsi lokakuussa 2018 Break the Fight! – mahdollisuus kuulua -hankkeelle kolmevuotisen rahoituksen 5-, 6- ja 7-luokkalaisille tarkoitettuun matalan kynnyksen harrastustoiminnan edistämiseen. Vuosaaressa, Kontulassa, Myllypurossa ja Itäkeskuksessa järjestetään kouluissa 12 viikkoa kestäviä työpajajaksoja ja nuorisotaloilla Break the Fight! -harrastustoimintaa, minkä lisäksi Columbus-kauppakeskukseen luodaan nuorille oma tila harrastamiseen ja oleiluun.

”Tätä kehitystä ei olisi tapahtunut ilman Nuorisotutkimusseuran perusteellista seurantaa ja arviointia. Tutkimuksen perusteella tuli ihan kiistattomia tuloksia ja kehitysehdotuksia: tarvitaan pidempiä työpajajaksoja ja toistuvia tapaamisia nuorten kanssa”, Arja Tiili kommentoi.

Taidelähtöisen toiminnan systemaattinen ja tieteellinen arviointi on arvokasta paitsi taiteilijoille itselleen, myös päättäjille ja rahoittajille. Nyt on osoittaa tuloksia ja perusteita toiminnan tarpeellisuudelle ja hyödyllisyydelle.


Tutkimusraportti: Väkivallattomuuden sanomaa yläkouluihin hiphop-kulttuurin keinoin. Break the Fight! -hankkeen seuranta ja arviointitutkimus. Toim. Sofia Laine. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 134, 2018. Lataa tästä › 

#BTFitahelsinki

#breakthefight