Suomen ainoa tanssielokuvafestivaali Loikka oli suunnannäyttäjä, jota moni jää kaipaamaan

ARTIKKELIT
Anni Leino, 12.12.2019

Lokakuussa 2019 tanssi- ja elokuvakenttä vastaanotti suru-uutisen Helsingin Sanomien ja YLEn uutisoidessa Loikka tanssielokuvafestivaalin ja sen taustayhdistys Loikka Kontaktin päätöksestä lopettaa toimintansa. Vuonna 2018 kymmenvuotista toimintaansa juhlineella Loikalla on ollut merkittävä asema kotimaisella taidekentällä tanssielokuvan aseman edistäjänä.

Vuodesta 2008 toiminut Suomen ainoa tanssielokuvan näkyvyyden ja saatavuuden edistämiselle omistautunut Loikka Kontakti oli toiminut aliresursoituna jo pitkään. Toiminta, joka alkoi muutaman taiteilijan vilpittömästä kiinnostuksesta Suomessa näkymätöntä taiteenlajia kohtaan muuttui vuosien saatossa asiantuntijaorganisaatioksi, laaja-alaiseksi toiminnaksi ja vuosittaiseksi festivaaliksi, josta muodostui tanssielokuvayleisön sekä kotimaisten ja kansainvälisten taiteilijoiden kohtaamispaikka.

“Loikan loppuminen on suuri menetys paitsi suomalaiselle myös kansainväliselle tanssin ja elokuvan kentälle. Festivaalin tekijöiden näkemyksellinen työ on vertaansa vailla; resurssien jatkuvasta niukkuudesta huolimatta Loikka tarjosi alusta asti taiteellisesti kiinnostavia ja ammattitaitoisesti tuotettuja kohtaamisia, niin yleisön kuin tanssielokuvan tekijöidenkin näkökulmasta”, kuvailee koreografi Tero Saarinen.

Loikka tanssielokuvafestivaalin katsojamäärät kasvoivat tasaisesti sen historian aikana muutamasta sadasta kolmeentuhanteen. Edes välivuosi 2017 ei vaikuttanut yleisömäärään. Viimeiseksi jäänyt vuoden 2018 festivaali houkutteli VR-ohjelmistollaan tanssielokuvien ääreen 600 katsojaa aiempaa festivaalia enemmän. Vuonna 2018 pelkästään Loikan VR-ohjelmistoa kävi katsomassa festareilla lähes tuhat katsojaa, joka on saman verran kuin festarin kokonaiskatsojamäärä sen ensimmäisinä vuosina.

Loikka-festaritiimin tunnelmia vuodelta 2015. Kuvassa ylärivissä Kimmo Alakunnas ja Maria-Anneli Moilanen, alarivissä Beniamino Borghi, Kati Kallio, Hanna Pajala-Assefa, Karina Lujan ja Sointu Pere. ©Anna Fioretti

Loikan toiminta kasvoi ja kehittyi, mutta rahoitus ei

Viikko ennen Loikan lopettamisuutista Yle uutisoi pääkaupunkiseudun korttelikinojen paluusta (linkki uutiseen). Rahoittajien kyvyttömyys nähdä valtavirrasta sivussa toimivan elokuvafestivaalin potentiaali ja merkitys tuntuu olevan räikeästi ristiriidassa trendin kanssa, jonka myötä pääkaupunkiseudulla toimii yhtä useampia pieniä elokuvateattereita.

Tilastokeskuksen vuonna 2017 toteuttaman vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaiset käyvät entistä enemmän elokuvissa, kun taas elokuvien katsominen kotona televisiosta on vähentynyt.

Loikan vuosittain kasvaneet katsojaluvut, pienten elokuvateattereiden kukoistuskausi ja toisaalta elokuvayleisöjen kasvu vahvistavat käsitystä yleisöjen valmiudesta vastaanottaa myös valtavirrasta poikkeavaa sisältöä. Ajatus Hollywood-elokuvien näyttämisestä niin korttelikinoissa kuin uusien kauppakeskusten yhteyteen auenneissa elokuvateattereissa tuntuu yleisön aliarvioimiselta. Kiinnostavampaa ja rohkeampaa olisi pohtia, miten Helsingin aktiivinen ja runsas elokuvafestivaalien kirjo voisi monipuolistaa näiden elokuvateattereiden ohjelmistoja. Viimeiseksi jäänyt vuoden 2018 Loikka-festivaali keräsi kiitosta laajalla VR-elokuvien ohjelmistollaan.

“Loikka kokonaisuudessaan ansaitsee kiitoksen ja kunnioituksen pioneerityöstään, mutta haluaisin erityisesti kiittää Loikan 2018 VR-ohjelmistoa. Oli tärkeä kulttuuriteko tuoda kattava VR-ohjelma festivaalille ja esille Helsinkiin. Aihetta taustoittava seminaari oli korkeatasoinen ja hyvin suunniteltu. Ohjelma oli monipuolinen esitellen sekä suomalaisia että kansainvälisiä VR-teoksia. Aivan erityisesti Gilles Jobinin VR_I teoksen saaminen Suomeen oli merkittävä teko ja lunasti ajankohtaisen VR-taiteen esittelyn laajuudessa, jota suuremmat toimijat eivät ole kyenneet tekemään”, kuvailee Kirsi Monni, koreografian professori / Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

Matkailun, monikulttuurisuuden ja Helsinkiin suuntautuvan turismin näkökulmasta Loikka tanssielokuvafestivaalin kaltaisille pääasiassa muuhun kuin sanalliseen ilmaisuun tai kieleen nojaavat kulttuuri- ja taidetapahtumat tulisi nähdä kaupunkikuvaa värittävinä vetovoimatekijöinä.

“En asu Helsingissä, mutta ne kerrat kun pääsin osallistumaan festivaaleille ovat jääneet hyvin mieleeni. Aivan uskomaton Loikka-vuosi oli 2018, kun ohjelmisto keskittyi virtuualiseen todellisuuteen – koin noiden tanssielokuvien parissa todella ainutlaatuisia hetkiä. Kiehtovaa, kuinka teokset voivat tarjota jokaiselle katsojalle vähän erilaisen kokemuksen riippuen tämän omista valinnoista”, kuvailee tanssitaiteilija Anniina Aunola.

Festivaalin lisäksi Loikka Kontakti oli paljon muutakin. Se teki eri ikäisille ja taustoista tuleville suunnattua yleisötyötä ja oli osa kansainvälistä tanssielokuvatoimijoiden verkostoa tehden hankeyhteistyötä kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Loikka Kontaktin kuratoimat Loikka on Tour -kiertuenäytökset tavoittivat vuonna 2018 lähes 1800 katsojaa 27 näytöksellä. Elokuvanäytöksiä nähtiin Suomen lisäksi Venäjän Jekaterinburgissa, Pariisissa ja Genovassa, Italiassa.

Marja Helanderin palkittu tanssielokuva Eatnanvuloš lottit – Maan sisällä linnut (2018) nähtiin Loikan ohjelmistossa vuonna 2018 ©Marja Helander

Kiistaton merkitys kotimaiselle taiteenkentälle – suomalaiset tanssielokuvat menestyvät maailmalla

”Loikka festivaali avasi minulle täysin uuden maailman tehdä työtäni tanssitaiteilijana näkyväksi. Elokuva formaattina on paitsi helppo levittää, voi sen kautta viedä yleisön mitä uskomattomampiin lokaatioihin”, kehuu tanssitaiteilija Taneli Törmä.

Vuoden 2018 VR-teknologiaan keskittynyt ammattilaisille suunnattuun Future Screens of Dance -konferenssiin ja Making Virtual Reality -työpajaan osallistui lähes 300 tanssin, elokuvan ja tanssielokuvan ammattilaista.

”Loikan kautta opin valtavasti uutta ja tutustuin uusiin ihmisiin, mikä osaltaan auttoi työryhmien muodostumista, tiedon leviämistä ja itseluottamuksen kasvamista tanssielokuvantekijänä. Loikka oli ennen kaikkea foorumi tanssielokuvien parissa tehdylle työlle – festivaalilla saatu palaute on ollut hurjan tärkeää”, kuvailee tanssitaiteilija ja tanssielokuvantekijä Sari Palmgren. Palmgrenin kansainvälisesti palkittu tanssielokuva Connective patterns sai ensi-iltansa Loikassa 2015.

Loikan toimintaa on ohjannut alusta asti usko tanssin ja elokuvantekijöiden yhteentuomiseen. Ammattilaisille suunnatulla ohjelmallaan sen voidaan nähdä toimineen alustana täysin uuden taiteen ammattilaisten joukolle – tanssielokuvantekijöille.

“Loikka muodostui minulle merkitykselliseksi jo opiskeluvuosina. Festivaalilla tapasi muita alan opiskelijoita, ammattilaisia ja solmi helposti uusia tuttavuuksia. Loikalla oli iso rooli perehdyttäjänä tanssielokuvaan taidemuotona ja uutena ammatillisena mahdollisuutena. Teatterikorkeakoulusta valmistumiseni jälkeen toteutimme apurahaproduktiona tanssilyhytelokuvan Blind, jonka työryhmä koostui vielä opiskelevista ja vastavalmistuneista tanssin- ja elokuvantekijöistä”, kertoo Mikko Makkonen, tanssitaiteilija ja toinen Tanssiteatteri Minimin taiteellisista johtajista.

Blind (2017) on kiertänyt elokuvafestivaaleilla ympäri maailmaa. Elokuvan käsikirjoittaja-ohjaaja Katariina Rädyn ja tanssitaiteilija Mia Jaatisen toinen yhteinen tanssielokuva vuonna 2019 valmistunut Second Illusion on palkittu muun muassa parhaan lyhytelokuvan palkinnolla Changing Face International Film Festivalilla Australiassa ja Helsingissä elokuussa 2019 järjestetyllä Scandinavian International Film Festivalilla.

©Devil's Lungs

Hanna Pajala-Assefan, Alla Kovganin ja Tanssiteatteri Tsuumin upottava 3D VR 360º tanssielokuva Devil’s Lungs kiertää maailmalla ©Devil’s Lungs

Tero Saarinen Companyn omakohtaisimmat muistot liittyvät vuoteen 2014, jolloin saumaton yhteistyö Loikan kanssa mahdollisti ryhmän ensimmäisten tanssielokuvien Suomen ensi-illan.

“Tero Saarisen Borrowed Light -teoksen inspiroiman A Chair Fit for an Angel -dokumenttielokuvan sekä HUNT-teoksen laajakuvataltioinnin sisältäneen kokonaisuuden näki Bio Rexissä 600 katsojaa, joista valtaosa oli ensi kertaa tanssielokuvanäytöksessä!”, muistelee Saarinen.

Kotimaisen tanssielokuvahistorian käännekohtiin kuuluu myös Loikka tanssielokuvafestivaalin, Suomen elokuvasäätiön ja YLE:n yhteinen vuonna 2015 käynnistynyt tanssielokuvan tuotantohanke, jonka myötä tuotettiin kolme kotimaista tanssielokuvaa (Cold Storage, Through the Supermarket in Five Easy Pieces ja Ha Ha Ha) vuosina 2016-2019. Hanketta tuki vuosina 2017-2019 myös audiovisuaalisen kulttuurin edistämissäätiö AVEK.

Loikan taiteellisina johtajinakin toimineiden, koreografi-elokuvantekijä Thomas Freundlichin ja tanssija-koreografi Valtteri Raekallion Cold Storage syntyi tuotantohankkeen tuella vuonna 2016. Sittemmin Cold Storage on valittu yli 200 festivaalin ohjelmistoon ja se on voittanut 33 palkintoa kansainvälisesti. Vuosina 2017–2018 elokuva on ollut eniten esitetty kotimainen lyhytelokuva kansainvälisillä festivaaleilla ja se on myös myyty useille televisiokanaville.

Koreografi Kaari Martin haluaa kiittää erityisesti Loikan perustaja Hanna Pajala-Assefaa ja Kati Kalliota taiteenalan puolesta tehdystä vuosien periksiantamattomasta työstä, joka on johtanut omalta osaltaan siihen miten näemme tanssielokuvan mahdollisuudet nyt ja tulevaisuudessa.

“Loikka oli happening! Meillä (Compañía Kaari & Roni Martin) oli kunnia olla mukana ensimmäisessä 3D-tanssielokuvakokeilussa teoksellamme Korppi ja kello. Oma teknologiaan liittyvä ymmärrykseni on rajallinen, mutta Katilla ja Hannalla oli suuria visioita virtuaalisen tanssielokuvan mahdollisuuksista”, summaa Martin. “Parasta Loikassa oli, että siltä oli aina lupa odottaa jotain sellaista, mitä ei itse olisi osannut vielä edes kuvitella.”

 


Hyvä tanssielokuvantekijä,

Tanssin tiedotuskeskus haluaa jatkossakin pitää kotimaisen tanssielokuvan lippua korkealla. Tiedotteita liittyen tuleviin ensi-iltoihin, kiinnostaviin projekteihin, yhteistyökuvioihin, ohjelmistovalintoihin, myönnettyihin kunniamainitoihin ja voitettuihin palkintoihin voi lähettää meille sähköpostilla. Tanssin tiedotuskeskuksen henkilökunnan yhteystiedot löydät täältä

 


 

Lue myös

2019

11.12.2019 Suomi-palkintoja tanssin ja tanssielokuvan tekijöille

25.11.2019 Johanna Nuutisen ja Jukka Rajala-Granstubbin tanssielokuva Särö palkittiin Saksan Wuppertalissa

13.8.2019 Kotimainen tanssielokuva Second Illusion palkittiin Scandinavian International Film Festivalilla

19.2.2019 Suomalainen Cold Storage -tanssielokuva palkittiin 33. kerran – viimeisimpänä Pohjois-Carolinassa

7.2.2019 Stereotyyppisiä naisrooleja purkava tanssielokuva Second Illusion palkittiin Australiassa 

2018

8.11.2018 Searching for flow – What dancing means to you. Kati Kallio’s dance films tour the world 

30.10.2018 Hanna Västinsalon Kohtulaulu nähdään Pariisin 360° Film Festivalilla

26.10.2018 Marja Helanderin tanssielokuva Eatnanvuloš Lottit – Maan sisällä linnut palkittiin Imaginenative-festivaalilla Torontossa 

10.10.2018 Usko, Toivo ja Rakkaus – Myrskyryhmä teki kolme tanssielokuvaa ikäihmisten kanssa 

9.10.2018 360˚ and virtual reality films suck the spectator into their worlds 

16.5.2018 Suomalainen tanssielokuva Roots palkittiin Tukholman Screendance-festivaalilla

9.5.2018 Finnish 3D VR 360º dance film in Cannes – Devil’s Lungs celebrates the mystical power of accordion and women 

15.2.2018 Kymmenes Loikka-tanssielokuvafestivaali juhlii virtuaaliteknologian ja tanssielokuvan liittoa

2017

21.3.2017 Suomalaisella tanssielokuvalla menee hyvin, mutta kuinka kauan? 

8.2.2017 Suomalainen tanssielokuva niittää palkintoja maailmalla 

2016

5.11.2016 Suomalainen tanssielokuva voitti Ranskassa 

11.10.2016 Tanssielokuva on pudonnut taiteen tukirakenteiden väliin