Taiteilijat pitävät tanssin Venäjä-ohjelmaa merkittävänä
Tanssin tiedotuskeskuksen vuonna 2014 aloittama tanssin Venäjä-ohjelma on onnistunut luomaan lukuisia suhteita ja yhteyksiä venäläisten ja suomalaisten tanssitaiteilijoiden ja -organisaatioiden välille. Yhteistyö on vauhdissa vielä vuonna 2016: Tammikuun lopulla sai ensi-iltansa ensimmäinen, ohjelman tukema suomalais-venäläinen tanssituotanto.
Vuoden alusta käynnistyi myös Dance House Kannon Dancen kanssa järjestettävä Finnish Dance Weekends -yhteistyö, jossa suomalaiset tanssitaiteilijat vetävät viikonlopun mittaisia työpajoja venäläisille tanssijoille. Ensimmäisen, tammikuussa järjestetyn työpajaviikonlopun Pietarissa piti tanssitaiteilija Janina Rajakangas.
Kokemus avasi silmiä ja tuntui merkitykselliseltä, Rajakangas kertoo.
”Näin tuovani osalle tanssin harrastajista jotain, mitä he eivät olleet koskaan ennen kokeneet. Työpaja sai minut näkemään selvemmin, miten konteksti, jossa teemme tanssia vaikuttaa siihen, minkälaista tanssia teemme”, Rajakangas pohtii.
”Oma usko itseeni yksilönä ja tanssissa käyttämäni mielikuvat muuttuivat länsimaisen kulttuurin ilmentymiksi. Työpajan opettaminen paljasti, miten nykytanssin tekeminen on aina poliittista, sillä se vapauttaa meidät odotuksista ja tarjoaa vaihtoehtoja olevalle.”
Finnish Dance Weekendsin kaltainen yhteistyö Venäjällä on Rajakankaan mielestä merkittävää siksi, että elämme rajan molemmin puolin lähekkäin aivan erilaista elämää.
”Asiat, jotka ovat minulle itsestäänselvyyksiä, eivät ole niitä kolmen tunnin päässä täältä. Tanssi ja esityksen tekeminen toimivat alueena, jossa voimme kohdata ja tavata ilman, että meidän tarvitsee käyttää muuta yhteistä kieltä ymmärtääksemme toisiamme vähän paremmin”, Rajakangas sanoo.
Idea yhteistuotannosta eteni nopeasti toteutuksen
Pori Dance Companyn taiteellisen johtajan Mikko Lampisen ja pietarilaisen Bye Bye Ballet -nykytanssikeskuksen yhteistuotanto Lost Voices of Humdrum sai puolestaan ensi-iltansa Pietarissa 29. tammikuuta.
Idea yhteistuotannosta syntyi heinäkuussa 2015, kun Lampinen osallistui Russian Look -festivaalille Pietarissa ja tutustui Bye Bye Balletiin. Lampinen ja BBB järjestivät kaksi työpajaa paikallisille tanssijoille. Marraskuun työpajaan osallistui kaikkiaan 70 tanssijaa, joista Lampinen valitsi teokseen kuusi tanssijaa. Suomen puolelta työryhmään kuuluivat Lampisen lisäksi valosuunnittelija Anssi Ruotanen, äänisuunnittelija Kristian Merilahti ja runoilija Brian Pierce.
Teoksen luomisperiodi kesti kokonaisuudessaan vain 3,5 viikkoa, joten ponnistus oli suuri.
”Olen onnellinen koko työryhmän puolesta, että tämä hanke toteutui! Monia ideoita, tunteita ja suhteita syntyi ja uskon, että tämäntyyppisen hankkeen todelliset kaiut selviävät vasta myöhemmin. Esityksien jälkeiset yleisökeskustelut avasivat monia mielenkiintoisia puolia itse teoksesta ja koko prosessista”, Lampinen kertoo ensi-illan jälkeen.
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna nähdyt kaksi esitystä olivat loppuunmyytyjä, ja helmikuussa teos saa lisää esityskertoja. Lampisen mukaan se on tarkoitus tuoda myös Suomeen.
Venäjä-ohjelman jatko kiinni rahoituksesta
Lampinen kertoo käyneensä viimeisen kahden vuoden aikana keskusteluja suomalaisesta tanssikentästä useiden venäläisten toimijoiden kanssa.
”Tuntuu, että Suomi-Venäjä-yhteistyöhanke on ollut erittäin onnistunut. Nyt suhteellisen lyhyessä ajassa kymmenet tanssijat, tuottajat ja ryhmät ovat vastavuoroisesti päässeet esiintymään, tutustumaan ja jakamaan tietoa toisilleen”, Lampinen sanoo.
”Toimintatavat Suomen ja Venäjän tanssikenttien välillä ovat vielä hyvin erilaisia johtuen pitkälti systemaattisista ja hallinnollisista eroista, mutta kommunikaatio ja käytännön toiminta ovat kuitenkin ainoita tapoja kehittää asioita ja oppia tekemään yhteistyötä. Koen Suomen ja Venäjän välisellä kulttuuriyhteistyöllä olevan valtavan paljon potentiaalia.”
Vaikka nykytanssin yleisöpohja on Venäjällä vielä suppeahko, Lampinen muistuttaa, että Suomessa unohdetaan usein Venäjän laajuus ja kulttuurillinen moninaisuus.
Lost Voices of Humdrum sai ensi-iltansa Pietarissa 29. tammikuuta. Näytökset olivat loppuunmyytyjä. Kuva: Marina Sekahceva
”Venäjällä on monia mielenkiintoisia toimijoita, jotka toteuttavat oman makuisiaan teoksia ja hankkeita. Nykytanssi on Suomessa monessa mielessä – muun muassa tuotannon, rahoituksen ja koulutusmahdollisuuksien suhteen – edellä varsinkin yksittäisten toimijoiden ja pienten työryhmien osalta, mutta suhteessa maan kokoon tilanne ei kuitenkaan ole rakenteellisesti kovin kaukana. Opittavaa on aina molempiin suuntiin ja toivon todella, että monisyiset yhteistyömuodot maiden välillä saisivat jatkoa tulevina vuosina”, Lampinen sanoo.
Tanssin Venäjä-ohjelma jatkuu vuoden 2016 kevääseen. Jatkoa on jo suunniteltu – vielä odotellaan rahoituspäätöstä.
Seuraa tanssin Venäjä-ohjelman ajankohtaisia kuulumisia: www.finrusdance.com
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
