Tämän takia tanssi on tärkeää – nappaa argumentit keskusteluun

ARTIKKELIT
Anni Leino, Sanna Kangasluoma, 20.3.2019

Eduskuntavaalien ja kansainvälisen tanssin päivän lähestyessä kokosimme yhteen erilaisia näkökulmia siihen, miksi tanssi on tärkeää. Viimeisen vuoden aikana on monessa yhteydessä tuotu esiin tanssin vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin sekä tanssia keinona osallistaa ja tuoda ihmisiä yhteen Listasimme meillä ja muualla ilmestyneitä artikkeleita, hyviä esimerkkejä tanssin mahdollisuuksista.

Tanssi yhdistää yli kielirajojen

Ketkä yhteiskunnassamme tulevat nähdyiksi ja kuulluiksi?

“Tanssi rakentaa luottamusta uniikilla tavalla. Olemme tutustuneet toisiimme ilman sanoja ja siitä huolimatta voin todeta, että todella tunnemme toisemme”, kuvaili Utajärvellä swahilia ja syyriaa puhuville maahanmuuttajanaisille iltapäiväryhmää ohjaava tanssinopettaja Liisa Heikkinen huhtikuussa 2018. Ryhmä valmisti unelmista kertovan Minä olen -esityksen, jota esitettiin muun muassa Rokuan kuntapäättäjille kansainvälisen tanssin päivän kynnyksellä. Tanssi on yhdistävä kieli – tanssin päivä 29.4. kannustaa kohtaamaan toisen ihmisen (artikkeli, 24.4.2018)

Saadessamme ilmaista itseämme ja tullessamme nähdyiksi, olemme kokonaisia. Keväällä 2019 Zodiakin ja Humanistisen ammattikorkeakoulun Porukalla pääosaan -hankkeen myötä syntynyt Sanna Fromin ja Heta Kuchkan teos Mashallah – ماشاءالله toi Kiasma-teatterin näyttämölle Suomessa muutaman vuoden asuneita nuoria aikuisia sekä Zodiakin seniori-ikäisiä nykytanssin harrastajia. Esiintyjien vilpittömyys ja heittäytymiskyky tarttui lopulta myös yleisöön, joka lähti empimättä mukaan teoksen päättäneeseen yhteistanssiin.

Molempien teosten työryhmät osallistuivat esitysten tekemiseen osana suomen kielen opintojaan.

Kvartetto ©Kati Raatikainen

Tanssi edistää osallisuutta

Voiko erityistä tukea tarvitseva henkilö olla taiteilija yhteiskunnallisissa rakenteissa? Kenellä on oikeus kokea taide-elämys?

”Kun lavalla nähdään muutakin kuin tanssitaiteen normikuvastoa, tulemme avanneeksi laajempia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia ruumiin politiikan näkökulmasta”, pohti Kokkolan Talvitanssien taiteellisen työryhmän jäsen, tanssitaiteilija Kati Raatikainen 10.1.2019 Tanssin tiedotuskeskuksen sivuilla julkaistussa artikkelissa.

Vuoden 2019 Talvitansseilla nähtiin muun muassa Tanssiteatteri Minimin ja ohjaaja Cilla Backin monitaiteellinen teos Elämä, jota varten teoksen työryhmä teki yhteistyötä vanhusten hoitolaitosten kanssa Kuopiossa ja Pohjois-Italiassa. Festivaalin ohjelmistossa niin ikään nähty Kati Raatikaisen Kvartetto-teos toi näyttämölle kolme tanssin harrastajaa nostaen esiin kysymyksen kehitysvammaiseksi määriteltyjen ihmisten oikeudesta olla tanssitaiteen näyttämöllä tanssijoina ja yhteiskunnallisina toimijoina. Kvartetto-teoksen prosessia ja eettisiä kysymyksiä Raatikainen avasi syvemmin Talvitanssien blogissa.

Tanssiteos voi olla myös kokemuksellinen ja huomioida yleisönsä erityistarpeet. Helsinkiläisen tanssiteatteri Auracon erityisesti näkövammaisille lapsille suunnattu kokemuksellinen tanssiteos Tuntu palkittiin Bukarestissa lokakuussa 2018. Auracon teos palkittiin FITC-festivaalilla Bukarestissa (uutinen, 17.10.2018)

Tanssielokuva tuo näkyville näkymättömän

Vuoden 2018 lopulla valmistui Myrskyryhmän kolme lyhyttä tanssielokuvaa, Usko, Toivo ja Rakkaus, jotka toteutettiin kolmen Myllypuron palvelukeskuksen asukkaan kanssa. Usko, Toivo ja Rakkaus – Myrskyryhmä teki kolme tanssielokuvaa ikäihmisten kanssa (artikkeli, 10.10.2018)

“Tanssin avulla me voidaan herätellä kehoa niissä rajoissa, mikä kenestäkin tuntuu hyvältä. Tanssin ei välttämättä tarvitse näkyä edes ulospäin. Yhteys, kontakti tai yhdessä löytynyt liikkeen suunta riittää”, kuvailee Myrskyryhmän Elli Isokoski Tanssivat kädet -tanssielokuvaprojektin lähtökohtia. Tanssitaiteilija Pauliina Laukkasen ja Isokosken perustama Myrskyryhmä on vienyt tanssia hoitolaitoksiin ja palvelukeskuksiin jo vuodesta 2002. Lisäksi ryhmä on tarjonnut ikäihmisille tanssiesityksiä, -työpajoja ja järjestänyt tanssillisia koulutuksia palvelukeskusten hoitajille.

Railin ja Ellin kädet tanssivat Myrskyryhmän tanssielokuvassa Rakkaus ©Myrskyryhmä

Ikä-ihmisten arkea kotona ja palvelukeskuksissa lähestyy myös kaksi muuta tanssielokuvaa. Elokuvataiteilija Kim Saarinen teki Minimin ja Cilla Backin Elämä -teoksen videomateriaaleista lyhyen tanssielokuvan, jonka on suunnitellaan kiertävän sekä hoitolaitoksissa että lyhytelokuvafestivaaleilla. Katso trailer. Vuonna 2018 valmistui myös Tanssiteatteri ERIn tanssielokuva Omasi, rakkaani, joka perustuu omaishoidon arkea tutkineen VTT Ulla Tikkasen väitöskirjaan.

“Elokuvan keinoin voimme tuoda esille asioita, jotka jäävät helposti muuten huomiotta. Voimme välittää tunteita ja tunnelmia hyvin hienovaraisenkin liikkeen kautta”, kuvailee Elli Isokoski tanssielokuvan mahdollisuuksia.

Tanssi lisää hyvinvointia

Koreografi Arja Tiilin kehittämää Break the Fight! – breikkaa koulukiusaamista vastaan -projektia on tutkittu harvinaisen tarkkaan. Nuorisotutkimusseuran raportti projektista julkaistiin vuoden 2018 lopulla. Tutkimus antaa paljon taustaa päättäjille pohtia, mikä on paras tapa tehdä nuorisotyötä kouluissa ja kunnissa – sekä työkaluja ja tutkimustuloksia myös siihen, miten ja mihin tanssilla voi vaikuttaa. Ottamalla uuden asennon voi 0maksua uuden asenteen – tutkimustietoa Break the Fightista (artikkeli, 22.11.2018).

Arja Tiili: Break the Fight! – I was here © Laura Oja

Tanssi-liiketerapian on todettu hoitavan masennusta muuttamalla kehonkuvaa myönteisemmäksi. Psykologian maisteri Päivi Pylvänäinen tutki väitöstyössään (”Dance movement therapy in the treatment of depression: change in body image and mood – a clinical practice based study”, Jyväskylän yliopisto 2018) tanssi-liiketerapian ryhmämuotoista käyttöä masennuksen hoidossa. Väitöstutkimus: Tanssi-liiketerapia hoitaa masennusta muuttamalla kehonkuvaa myönteisemmäksi (uutinen, 1.8.2018).

Tanssi tekee hyvää aivoille – myös katsottuna. Keväällä 2018 Helsingin yliopistossa tanssin neurotieteestä väitelleen tanssija ja lääketieteellisen tekniikan diplomi-insinööri Hanna Poikosen maaliskuussa 2019 käynnistynyt postdoc-tutkimus keskittyy tanssin katsomisen vaikutuksiin aivoissa. Poikosen tutkimus on kansainvälisesti uraauurtava – tanssin katsomista ei ole juurikaan aiemmin tutkittu neurotieteen näkökulmasta. Mitä yleisön aivoissa tapahtuu tanssiesityksen aikana? Suomalaistutkimus saa jatkoa Kanadassa (artikkeli, 26.2.2019).

Läntisen tanssin aluekeskuksen Tanssikummi-toiminta on vienyt tanssia erilaisiin yhteisöihin (mm. vanhainkoteihin, palvelutaloihin, vammaisyksiköihin, kouluihin, päiväkoteihin ja vastaanottokeskuksiin) jo vuodesta 2009. Toiminta on myös osa Taideyliopiston ArtsEqual-hanketta, joka tutkii kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa.
Katso video: Miten tanssi vaikuttaa?
Lue myös: Tanssi liikuttaa koululaisia, rakentaa yhteisöllisyyttä ja tukee oppimista  (Taideyliopiston uutinen, 15.1.2019)

Miten taide, esimerkiksi tanssi sopii osaksi peruspalveluita ja millaisia vaikutuksia sillä on? Pirkanmaan alueen kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa (2017) suositellaan jokaiselle taiteeseen ja kulttuuriin osallistumista vähintään 100 minuutin ajan viikossa eli noin prosentin verran ajasta. Taide ja kulttuuri on perusoikeus, joka tulisi ulottaa myös heidän saatavilleen, jotka eivät kykene itse liikkumaan taiteen äärelle. Sisä-Suomen tanssin aluekeskus on vienyt tanssia ja musiikkia ikäihmisten koteihin. Jokaiselle prosentti taidetta viikossa (artikkeli, 26.9.2017)

“Uskon, että taide voi yhdistää ja auttaa ihmisiä löytämään toisensa ja ehkä elämäänsä jotain ylevyyttä ja omaa voimaa. Jotkut alkoivat jopa itkemään ilosta, kun sellon soitto alkoi ja aloimme tapailla liikettä”, kertoo tanssitaiteilija Marjo Hämäläinen Pirkanmaalta.

Helsingin kaupunginkanslia osallistui Koko Suomi Tanssii -kampanjaan vuonna 2017 ©Helsingin kaupunginkanslia

Tanssi tuo ihmiset yhteen

Tanssin tiedotuskeskuksen Suomi 100 -hanke, Koko Suomi tanssii, villitsi Virossa vuonna 2018. Viron Eesti tantsib -kampanja on paisui juhlavuoden aikana suuremmaksi kuin mitä sen järjestäjät, Eesti Tantsuagentuur ja Viron televisio ETV, uskalsivat arvata. “Liikutuin kampanjan aikana useaan otteeseen ihmisten kyvystä heittäytyä ja luovuudesta, joka näkyy videoiden toteutuksessa”, kuvaili Eesti Tantsuagentuurin johtaja Raido Bergstein juhlavuoden suurhanketta. Kampanja toi ihmiset yhteen ja kannusti heittäytymään.

Matalan kynnyksen mahdollisuuden tanssimiselle tarjoaa Tanssiteatteri Tsuumin jokakesäiset kaupunkitanssit pääkaupunkiseudulla. Maksuttomat päivätanssit ja tanssinopetus värittävät katukuvaa, tuovat ihmiset yhteen ja levittävät hyvää mieltä. Nauti kesästä tanssien – Tsuumin kaupunkitanssit levittäytyvät pääkaupunkiseudulle (uutinen, 4.6.2018)