Tanssi on yhdistävä kieli – Tanssin päivä 29.4. kannustaa kohtaamaan toisen ihmisen

ARTIKKELIT
Sanna Kangasluoma, Laura Kujala, 24.4.2018

Utajärvellä tanssi yhdistää swahilia ja syyriaa puhuvia naisia sekä mahdollistaa vuorovaikutuksen, vaikka yhteistä puhuttua kieltä ei vielä ole. Kansainvälisenä tanssin päivänä 29.4.2018 juhlimme tanssia, joka ei tunne kulttuurirajoja. Ensimmäistä Tanssin päivää koko maailmassa vietettiin Suomessa 37 vuotta sitten.

LÄHDE! taiteesta voimaa -hanke © Martu Väsänen

Kansainvälistä tanssin päivää vietetään ympäri maailmaa sunnuntaina 29.4.2018. Se on kunnianosoitus tanssille, joka yhdistää ihmisiä kulttuuritaustasta huolimatta. Viisi tanssitaiteilijaa eri puolilta maailmaa on kirjoittanut julistuksen tanssin puolesta Kansainvälisen teatteri-instituutin (ITI) tanssikomitean pyynnöstä.

Tanssitaiteilijat eivät ummista silmiään maailmassa vallitsevalta sekasorrolta, vastakkainasettelulta ja niiden aiheuttamalta inhimilliseltä hädältä. Taiteilijoiden viesti maailmalle on yksimielinen:

“Tanssin kieli ei tunne kulttuurirajoja, se on lähtökohtaisesti kansainvälistä. Tanssi on dialogin väline, tanssin kieli yhdistää. Taide ehkäisee konflikteja, ja tanssilla on parantava voima.”

Tanssi yhdistää Utajärvellä

Naisten iltapäivä -ryhmä kokoaa Utajärvellä yhteen esimerkiksi swahilia ja syyriaa puhuvia maahanmuuttajanaisia, joiden ainoa yhteinen kieli on liike, sillä suomen kieltä vasta opetellaan. Kielimuureista huolimatta tanssi on rakentanut luottamusta eri kulttuurista tulevien henkilöiden välille.

“Tanssi rakentaa luottamusta uniikilla tavalla. Olemme tutustuneet toisiimme ilman sanoja ja siitä huolimatta voin todeta, että todella tunnemme toisemme”, kertoo ryhmää ohjaava tanssinopettaja Liisa Heikkinen.

Tanssi rakentaa luottamusta uniikilla tavalla.

Naisten iltapäivä -tunneilla on noin puolen vuoden ajan käynyt Kongosta viime kesänä Suomeen muuttanut Agnes Kamengwa. Hän puhuu äidinkielenään swahilia. Kamengwa kertoo, että tunneilla liikutaan ja erityisen mieleistä on ollut liikkuminen ilmapallojen kanssa. “Ilmapalloilla tehdyissä harjoituksissa palloa liikutetaan eri kehonosilla yhteistuumin ja siinä korostuu mukava yhdessä tekeminen”, ryhmää ohjaava Heikkinen selventää.

“Tunneilla meillä ei ole yhteistä kieltä, mutta yritämme puhua suomea. Olen saanut tunneilta uusia ystäviä opettajasta ja koulukavereista”, kertoo Kamengwa.

Ryhmä on harjoitellut Minä olen -esitystä, joka kertoo unelmista. Teos tuo esille, että riippumatta siitä mistä olemme kotoisin, haaveilemme samankaltaisista asioista – omasta kodista, koulutuksesta ja työpaikasta. Teos sai ensiesityksensä 17.4, kun se esitettiin kuntapäättäjille Rokualla.

“Vieraantuminen on kansantauti”

Tanssitaiteilija, koreografi Hanna Brotherus tunnetaan työskentelystään eri taustaisten ihmisten kanssa. Hän on tehnyt tanssiammattilaisten ja turvapaikanhakijoiden, vanhusten ja kuntoutuvien narkomaanien kanssa yhteiskunnallisiin ilmiöihin pureutuvia esityksiä.

”Vieraantuminen on kansantauti. Se on salakavalaa havahtumattomuutta joka näivettää ihmisen”, sanoo Brotherus, joka haluaa saada ihmiset kohtaamaan ja näkemään toisensa.

Brotherus on luonut myös videoteoksen Tanssin kansainväliset kasvot (2014), jossa eri maista Helsinkiin muuttaneet taiteilijat tuovat esille ajatuksiaan siitä, mitä mahdollisuuksia tanssilla on vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan. Teos käsittelee myös taiteilijoiden näkemyksiä Helsingin Ruoholahteen vuonna 2020 valmistuvasta Tanssin talosta, joka tarjoaa yhteisen tilan kaikille tanssista kiinnostuneille kulttuuritaustasta riippumatta.

”Kohtaaminen ja läsnäolo alkavat hengityksestä, katseesta ja kosketuksesta. Niistä alkaa myös tanssi, joka on kohtaamisen äidinkieltä ja inhimillinen etuoikeus.”

Tanssin päivä on suomalainen keksintö

Tanssin päivänä 29.4. ja sitä edeltävällä viikolla järjestetään joka puolella Suomea lukuisia tapahtumia ja esityksiä, jotka kannustavat kohtaamiseen ja yhdessäoloon. Monet tapahtumat tuodaan julkisiin tiloihin ja paikkoihin, joissa ne ovat helposti lähestyttäviä ja osallistuminen on mahdollista kaikille taustasta riippumatta. Esimerkiksi Vantaalla tanssia nähdään niin Jumbo-kauppakeskuksessa, Dixin asemalla kuin Myrtsin skeittihallissa. Hämeenlinnassa tanssi tuo ihmisiä yhteen Torin täydeltä tanssia -tapahtumassa. Katso kaikki tapahtumat täällä.

Tanssin päivän juhliminen on saanut alkunsa Suomessa 1981. Kansainvälisesti Tanssin päivää alettiin viettää vuonna 1982 Unescon alaisen Kansainvälinen teatteri-instituutin (ITI) toimesta ja idean taustalla vaikutti tanssikomitean suomalaisjäsen Doris Laine. Tanssin päivästä haluttiin luoda yhteinen tapahtuma, joka ei olisi erityisesti minkään maan omaisuutta.


Naisten iltapäivä on osa LÄHDE! Taiteesta voimaa arkeen -hanketta, jonka tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja laaja-alaisen hyvinvoinnin edistäminen taiteen ja kulttuurin keinoin erityisesti työttömien nuorten, maahanmuuttajien ja erityisryhmien keskuudessa.  Hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta, Oulunkaaren kuntayhtymä sekä Iin kunnan Ii-instituutti liikelaitoksen Taidekeskus KulttuuriKauppila.