Tanssin ammattilaiset toivovat taiteen tukijärjestelmään uudistuksia

ARTIKKELIT
Inka Reijonen, 21.10.2015

Taiteen edistämiskeskuksen jakamat avustukset ovat tärkeä toiminnan rahoituksen muoto tanssin vapaan kentän toimijoille. Silti tai ehkä juuri siitä syystä tukipolitiikka herättää usein keskustelua. Taiken esittävien taiteiden toimikunnan tanssitaiteen jaosto tapasi tanssin kenttää lokakuussa Kaapelitehtaalla – oli yhteisen keskustelun paikka.

”Nopealle rahalle” tarvetta

Ryhmien matkatukien puuttuminen puhutti jälleen. Tällä hetkellä ryhmä ei voi hakea erillistä matkatukea esimerkiksi esiintymisiä varten. Keskustelussa muistutettiin, että myös kansainvälisen työn kiivas luonne tulisi huomioida:
”Esiintymiskutsu ulkomaille voi tulla hyvin lyhyelläkin varoitusajalla. Tällaisiin tilanteisiin tarvittaisiin nopeaa tukea”, sanoi tanssitaiteen jaoston jäsen ja Tanssiteatteri Glims & Glomsin taiteellinen johtaja Tuomo Railo.

Tanssitaiteen jaoston puheenjohtaja Jukka Virtala totesi, että kansainvälisyys on osa monien ryhmien perustoimintaa. ”Tällöin sen tulisi tulla katetuksi esimerkiksi toiminta- tai erityisavustuksesta – mikä kannattaa ottaa huomioon avustushakemuksia laadittaessa”, hän sanoi.

Tanssin tilastoista kuitenkin selviää, että vapaiden tanssiryhmien keskimääräinen tuki on pysynyt jo vuosia samalla, melko matalalla tasolla – tanssitaiteen edistämiseen käytettävien veikkausvoittovarojen kasvusta huolimatta. Rahaa yllättäviin esiintymismatkoihin onkin harvoin mahdollista irrottaa.

Nopealle tai matalan kynnyksen rahalle nähtiin yleisemminkin tarvetta. Yleisöstä ehdotettiin esimerkiksi kehittelyrahaa, jonka turvin teosta tai muuta hanketta voisi työstää ja ideoida – ja myöhemmin hakea varsinaista yleis- tai erityisavustusta.

Tukea uusille tekijöille

Yhtä mieltä oltiin siitä, että uusia tekijöitä tulisi paremmin tunnistaa ja saada rahoituksen piiriin. Samalla tulisi kuitenkin huolehtia siitä ettei tuen piirissä jo olevien toiminta kärsi tai jopa kuole kokonaan.

”Pienikin pudotus tuen määrässä voi vaikuttaa ratkaisevasti ryhmän toimintaan ja esimerkiksi kykyyn työllistää tanssijoita ja muita ammattilaisia”, sanoi K&C Kekäläinen & Companyn toiminnanjohtaja Lilja Lehmuskallio.

Tanssija-koreografi Valtteri Raekallio ehdotti kaksiportaista kisälli-mestari järjestelmää, jossa tuki kasvaisi kokemuksen ja osaamisen myötä. Aloitteleva tekijä tai ryhmä voisi samalla hyödyntää myös kokeneemman toimijan tiloja, yleisöpohjaa ja muita käytännön rakenteita, lisäsi Jukka Virtala.

Taiken erityisasiantuntija Mari Karikoski puolestaan pohti olisiko tukien määräaikaisuus yksi keino jakaa rahaa monipuolisemmin: ”Tällöin avustusta tai apurahaa myönnettäisiin viiden vuoden ajan, jonka jälkeen seuraisi katko tai tuen leikkaus. Tämä toisi ennustettavuutta, ainakin tietyllä aikavälillä.”

Ajatus ”Ranskan mallista” herätti ristiriitaisia tunteita. Tanssitaiteen jaoston puheenjohtajaa huoletti miten ryhmän toiminnan käy tauon aikana, Tanssin Tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Rekola peräänkuulutti taas luovuutta toiminnan järjestämiseen.

Yhteistyöstä voimaa!

Tanssitaiteen jaoston jäsen, tanssitaiteen professori Kirsi Monni herätti keskustelua muistuttamalla taiteen kaventuvasta rahoituksesta:

”Toiminta-avustusten määrärahat eivät todennäköisesti tule lähivuosina ainakaan kasvamaan. Miten pottia tulisi jakaa kasvavalle hakijajoukolle?” hän kysyi.

Keskeisenä selviytymiskeinona nousi esiin yhdessä tekeminen. Kollektiivisen työskentelyn ja esimerkiksi tilojen jakamisen myötä saataisiin jaettua myös kustannuksia – parhaimmillaan vähemmällä julkisella tuella saataisiin enemmän. ”Voisiko resurssien jakaminen ja yhteistyö olla jopa yksi avustusten jakamisperuste?” kysyi Sanna Rekola.

Koreografi ja tanssitaiteilija Alpo Aaltokoski vahvisti, että yhdessä tekeminen on tanssitaiteilijoille usein jo itsestäänselvyys: ”Ilman yhteistyötä ei tanssin kentällä pysty pitkäjänteisesti toimimaan, teemme yhteistyötä myös oman alamme ulkopuolisten toimijoiden kanssa.”

Aaltokoski kuitenkin muistutti, ettei tulisi keskittyä vain olemassa olevan rahan uudelleenjakoon: ”Tanssin julkinen tuki on jäänyt muista taiteenaloista jälkeen ja tätä rakoa pitää pystyä kuromaan kiinni.”

Taiteen edistämiskeskus jakaa toiminta-avustuksia ja erityisavustuksia yhteisöille sekä kohdeapurahoja ja taiteilija-apurahoja yksittäisille taiteilijoille ja työryhmille. Avustuspäätökset perustuvat alan asiantuntijaryhmän vertaisarviointiin – eli tanssin osalta tanssitaiteen jaoston esitykseen. Tanssitaiteilijat voivat hakea Taikesta myös esimerkiksi apurahoja matkoihin ja residensseihin –ryhmät taas esimerkiksi monikulttuurisuuden edistämiseen.

Avustusten ja apurahojen haku on nyt auki ja päättyy loka-marraskuussa. Lisätietoa: www.taike.fi > Apurahat ja avustukset.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.