Tanssin kiertuetoimintaa puitiin Kaapelitehtaalla kolmen päivän ajan

ARTIKKELIT
Tiia Lappalainen, 8.2.2016

Tanssin kiertuetoiminnan kehittäminen otti askeleen eteenpäin, kun eurooppalaisten tanssin talojen verkosto European Dancehouse Network (EDN) kokoontui 3.–5. helmikuuta Helsingin Kaapelitehtaalla Atelier-tapaamisessa. Mukana oli EDN:n jäsenien lisäksi tanssin aluekeskuksia, VOS-tanssiteattereita ja suomalaisia tanssifestivaaleja.

Työpajoja vetänyt läänintaiteilija Isto Turpeinen on varma, että kiertuejärjestelmä tulee Suomeen 2–3 vuoden säteellä, mutta sitä ennen vaaditaan paljon työtä ja erityisesti yhteistyötä – paitsi tanssikentän sisällä, myös yli taiderajojen.

”Meidän täytyy tehdä tanssiaktivismia. Tarvitsemme valmennusta muun muassa siihen, miten esitys kiertää. Millaisen jalanjäljen se kokonaisuutena jättää: Liittyykö siihen myös työpajaa, taiteilijan keskustelua työstään, opetusta ja niin edelleen. Miten PR-kokonaisuus on hoidettu”, Turpeinen pohtii.

”Meidän pitää myös mennä ulos omista piireistämme ja olla mukana esimerkiksi teatterien markkinointikoulutuksessa.”

Kuva: Milla Huttunen

Kuva: Milla Huttunen

Aluekeskusten rooli kiertueyhteistyössä ja linkkinä esimerkiksi teattereihin tanssialan asiantuntijaroolissa nousi työpajoissa esiin useaan otteeseen. Teattereissa ei koettu olevan tarpeeksi tanssiin liittyvää asiantuntemusta – apua tarvittaisiin erityisesti tanssiesitysten markkinoinnin näkökulmasta.

Turpeisen mukaan yksi iso työsarka kiertuejärjestelmän luomisessa onkin yhteistyön ja me-hengen aktivoimisessa sekä eri verkostojen ja niiden tehtävien määrittämisessä.

Kriisi pakotti yhteistyöhön

Atelier-tapaamisen aikana kuultiin myös esimerkkejä Euroopassa toimivista kiertuejärjestelmistä.

Portugalissa kiertueyhteistyö sai alkunsa talouden romahdettua. Yhteistyö oli keino selviytyä.

”Eri toimijoiden oli ymmärrettävä, että meidän jokaisen on tehtävä kompromisseja ja omista egoista on annettava vähän periksi”, portugalilaisen O Espaço do Tempon residenssitoiminnasta vastaava Pia Krämer sanoo.

Portugalin kiertuejärjestelmässä oli aluksi mukana muutama toimija, pääasiassa kaupunginteattereita ja itsenäisiä, pienempiä teattereita. Neljässä vuodessa mukana olevien toimijoiden lukumäärä on noussut kahteentoista.

Krämerin mukaan taiteilijat olisivat kadonneet kentältä ilman kiertuejärjestelmää ja yhteistyötä. Ja ilman taiteilijoita, ei ole teattereita tai tanssin talojakaan.

Kaikki tulevat seuraamaan Suomea

”Tanssi ja performanssitaide ovat uutta verta teatterien suonissa. Tanssijoiden pitäisi olla suoraan yhteydessä teatterien johtajiin ja vakuuttaa heidät tästä”, tanskalaisen esittävien taiteiden teatterin Bora Boran johtaja Jesper de Neergaard sanoo.

Tanskassa on koko maan kattava tanssi- ja esitystaiteen kiertuejärjestelmä. Järjestelmä on edelleen kehitysvaiheessa, eikä tilastoja yleisömääristä tai vaikuttavuudesta vielä ole, mutta varmaa on, että sen ansiosta tanssi on kiertänyt maassa ja erityisesti pienemmissä kaupungeissa enemmän kuin koskaan.

De Neergaardin mukaan enää ei voida takertua vain tiettyyn taiteenalaan. On avattava ovia ja reagoitava yleisön tarpeisiin.

”Meillä ei ole varaa menettää yleisöä, vaan meidän on seurattava heidän tarpeitaan.”

Teatterinjohtaja on Atelierin työpajojen jälkeen vakuuttunut siitä, että suomalainen kiertuejärjestelmä tulee syntyessään toimimaan hyvin.

”Kun Suomi saa järjestelmänsä käyntiin, siitä tulee erinomainen. Kaikki muut tulevat seuraamaan sitä”, de Neergaard sanoo.

Nyt samaa uskoa ja itseluottamusta vaaditaan suomalaiselta tanssikentältä.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.