Tanssin talo esimerkkinä taiderahoituksen päivittämiseksi

ARTIKKELIT
Sanna Rekola, 21.10.2015

Taiderahoitus ja sen tulevaisuus on puhuttanut kuluvan syksyn aikana. Suomen kulttuurirahaston alkusyksystä julkaiseman Rahan kosketus -selvityksen mukaan ongelmana on erityisesti pysyvää rahoitusta nauttivien taidelaitosten ja ns. vapaan kentän välinen polarisaatio.

Myös kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kuvannut valtionosuusjärjestelmäämme jähmeäksi ja vanhaa säilyttäväksi: ”Uusien toimijoiden on vaikea päästä järjestelmän piiriin”, hän totesi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 8.10.2015).

Opetus- ja kulttuuriministeri onkin ilmoittanut aikovansa uudistaa taiteen rahoituksen. Median välityksellä hän heitti pallon kentälle: Grahn-Laasonen toivoi taidelaitoksilta ja taiteen tekijöiltä ehdotuksia järjestelmän uudistamiseksi.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Tanssin talo on esimerkki uudenlaisesta ja innovatiivisesta kulttuurilaitoksesta. Koko maan laajuiseen verkostoyhteistyöhön ja vahvaan omarahoitusosuuteen perustuva toimintamalli tarjoaa myös mahdollisuuden taiteen tukirakenteiden päivittämiseen. Toiminnanjohtajamme Sanna Rekola kirjoitti aiheesta Turun Sanomien pääkirjoitussivulla. Kirjoitus kokonaisuudessaan alla.

Tanssin talo vastaa tulevaisuuden haasteisiin

Suomen kulttuurirahaston äskettäin julkaisema selvitys Rahan kosketus haastaa suomalaista kulttuuripolitiikkaa ja päättäjiä uudenlaiseen ajatteluun ja rohkeaan päätöksentekoon tilanteessa, jossa julkisen taiderahoituksen kasvu on reaalisesti pysähtynyt jo joitakin vuosia sitten.

Tästä kirjoitti myös Turun Sanomat 23.8.2015.

Kansainvälisessä vertailussa Suomen taiteen julkiselle rahoitusjärjestelmälle on ominaista poikkeuksellisen vahva lakiperusteisuus. Tämä korostaa alan jakautumista pysyvää rahoitusta nauttiviin taidelaitoksiin ja ns. vapaaseen kenttään.

Vapaan kentän tulevaisuuden epävarmuutta lisää toinen suomalainen erityispiirre: veikkausvoittoihin perustuvan tuen suuri osuus taiderahoituksesta.

Rahan kosketus -selvityksen mukaan aika on ajamassa nykyisen rahoitusjärjestelmän ohi. Ansioistaan huolimatta järjestelmä on jäykkä ja pirstaleinen ja erityisesti uusille taidealoille epäoikeudenmukainen. Ongelmana on laitosverkoston vakaan ja pitkäjänteisen rahoittamisen ja toisaalta vapaan kentän vähäisen ja lyhytjänteisen tukemisen välinen vahva polarisaatio.

Nyt tarvitaan uusia toiminta- ja rahoitusmalleja. Laitosteatterien talouden ja toimintamallin ongelmallisuudesta on alalla oltu tietoisia jo pitkään.

Vakauden ja epävarmuuden tasapuolisempi jakaminen toisi lisää dynaamisuutta kentälle. Samalla se mahdollistaisi innovatiiviset uudet avaukset ja luovan kehittämistoiminnan tilanteessa, jossa julkinen rahoitus ei kasva.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Tanssin talo on esimerkki uudenlaisesta ja innovatiivisesta kulttuurilaitoksesta, jonka joustava ja kustannustehokas toimintamalli perustuu koko maan laajuiseen verkostoyhteistyöhön sekä tanssitaiteen, -kulttuurin ja -viihteen yhdistävään laaja-alaiseen ohjelmistopolitiikkaan.

Ohjelmistoa tuotetaan ja rahoitetaan yhdessä sekä vos-rahoituksen piirissä olevien että vapaan kentän toimijoiden ja taiderahoituksen ulkopuolella olevien taiteilijoiden kanssa. Tämä hyödyttää koko tanssikenttää kokonaisvaltaisesti.

Tanssin talosta tulee alan valtakunnallinen kehittäjä- ja osaamiskeskus, näyteikkuna ja välittäjä. Se lisää tanssin saatavuutta taiteena sekä henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia lisäävänä palvelutoimintana.

Koko Suomen kannalta merkittävää on myös se, että Tanssin talo kehittää aktiivisesti esittävän taiteen kiertuetoimintaa, jonka puute nousee esiin myös Kulttuurirahaston selvityksessä. Kiertuetoiminta parantaa kustannustehokkaasti taiteen saatavuutta eri puolilla maata, lisää taiteilijoiden työtilaisuuksia, tuo kuntien taidelaitoksille uudenlaista ohjelmistoa, joka houkuttelee uusia yleisöjä sekä pidentää esitysten elinkaarta.

Tämä on kestävää kulttuuripolitiikkaa ja taiteen rahoitusta, ja siinä Tanssin talo ry on jo nyt ollut mukana toteuttamalla kiertuekokeilun yhteistyössä Suomen Teatterit ry:n ja muutamien kaupunginteatterien kanssa.

Toki Tanssin talokin tarvitsee vuosittain julkista tukea pienen kaupunginteatterin verran, mutta toiminnan omarahoitusosuus on huomattavasti suurempi kuin useimmilla laitosteattereilla, lähes 50 prosenttia.

Omarahoitusosuuteen pääseminen edellyttää kuitenkin tilalta ja toiminnalta riittävää volyymia sekä panostusta tehokkaaseen, yleisöä houkuttelevaan markkinointiin, joka tanssin kentällä on jäänyt niukoista resursseista johtuen varsin vähäiseksi.

Helsinkiin Kaapelitehtaan yhteyteen suunniteltu Tanssin talo kantaa vastuuta tanssin saatavuuden, tunnettuuden ja näkyvyyden lisääntymisestä koko maassa ja tarjoaa tanssiryhmille kaikkialta Suomesta kiinnostavan esityspaikan pääkaupungissa. Se tukee myös Suomen maakuvaa kulttuurimyönteisenä ja kiinnostavana edelläkävijänä.

Samalla Tanssin talo antaa erinomaisen mahdollisuuden päivittää vuosikymmenten takaa periytyviä kulttuurin tukirakenteita.

Sanna Rekola
Toiminnanjohtaja
Tanssin Tiedotuskeskus

Kirjoitus on julkaistu 14.10. Turun Sanomien pääkirjoitussivulla.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.