Tanssin talo toivottaa monenlaiset yleisöt tervetulleiksi
Helsingissä eletään historiallisia hetkiä. Kaupunkiin on rakennettu uusi, ennennäkemätön tanssille omistettu esitystila, joka tulee kohottamaan taidemuodon profiilia koko yhteiskunnassa ja taiteen ja kulttuurin kentällä. Tanssin tiedotuskeskus haastatteli toiminnanjohtaja Niki Mathesonia ja ohjelmapäällikkö Mikael Aaltosta.
Tanssin talo aukeaa! ©Tuomas Uusiheimo
Mikael Aaltonen, Tanssin talon ohjelmapäällikkö, kuvailee Tanssin taloa mahtavaksi tilaresurssiksi tanssille. Sen uudisrakennusosaan sijoittuva 700-paikkainen Erkko-sali on Suomessa ennennäkemättömän monipuolinen tila tanssille.
Tanssin talon saaminen on ollut pitkäaikainen tavoite, jonka eteen alalla on tehty työtä vuosikymmeniä. Jo 1980-luvulla eduskuntatalon edessä kampanjoitiin tanssin talon puolesta.
”Talon kautta meillä on tärkeä rooli koko tanssin asian edistämisessä”, sanoo Niki Matheson, Tanssin talon toiminnanjohtaja. Talon avaaminen suuntaa julkisuuden valokeilan koko tanssialaan ja tuottaa lisää näkyvyyttä koko sektorille.
”Ei ole ihan jokapäiväinen tapahtuma meidän ympäristössämme, että esittävälle taiteelle luodaan jotakin näin vahvaa”, Mikael Aaltonen muistuttaa.
Niki Matheson © Liisa Takala
Tanssin talon syntymiseen on vaikuttanut tanssiyhteisön peräänantamattoman työn lisäksi tärkeän mesenaatin tuki ja julkisen tahon tahtotila. Tämänkaltainen ja -kokoinen tila on puuttunut pääkaupungista jo pitkään, joten Tanssin talon on nähty vastaavan toimintaympäristön – niin tanssin kuin muiden esittävien taiteiden ja esimerkiksi isojen festivaalien – tarpeisiin.
Talossa on ison, mesenaatin mukaan nimetyn Erkko-salin lisäksi pienempi, 235-paikkainen Pannuhalli, joka sekin on tekniikaltaan uudistettu huipputasolle. Ison salin varauskalenteri alkaa olla jo täynnä vuoden 2022 syksyn osalta.
”Mittakaava ja koko tilanne ovat uusia monien tanssiryhmien kannalta. Aikaisemmin isojen näyttämöjen ja yleisöjen teoksien tekemiseen ei Suomessa ollut paljon tilaisuuksia”, Aaltonen sanoo. ”On kiinnostavaa huomata, mitä kaikkea taiteilijat visioivat taloon!”
Monenlaisten yleisöjen ja eri genrejen toivotaan kokevan Tanssin talon omakseen
Vaikka kaikki pääkaupunkiseudun tanssi ei jatkossakaan tapahdu vain Tanssin talossa, tarjonnan keskittämisestä on alalle ja yleisölle hyötyä.
”Tanssin talo toimii kulttuurikeskusmaisesti; se on alusta, paikka, joka toivottaa monenlaiset yleisöt tervetulleiksi, yhtä hyvin kokeilevien esitysten katsojat kuin vaikkapa nykysirkusyleisön tai tanssiurheilun seuraajat”, Niki Matheson kuvailee.
”Kaapelitehtaan kyljessä olemisella on iso merkitys siinä, miten matalaksi koetaan kynnys astua meille”, Matheson jatkaa. ”On todella tärkeää viestiä, että olemme kaiken tanssin talo, palvelemme yhtä lailla nykytanssia kuin kaikkea muuta tanssia.”
Mikael Aaltonen © Petri Mulari
Euroopassa tanssin taloja on useita, mutta ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Lähimmät tanssin talot ovat Oslossa ja Tukholmassa. ”Pohjoismaisessakin vertailussa Oslo näyttäytyy selkeämmin kansallisena nykytanssin näyttämönä, kun taas Tukholma on eklektisempi, ja joiltain osin lähempänä meitä toiminnaltaan”, arvioi Aaltonen.
Vierailunäyttämönä toimiminen ja genrerajat ylittävä tarjonta ovat yhteisiä piirteitä Tukholman tanssin talon kanssa. Helsingissä näyttämöllä tullaan säännöllisesti näkemään tanssin lisäksi nykysirkusta, sillä Cirko – Uuden sirkuksen keskus ja Hurjaruuth, joka tuottaa tanssia ja sirkusta, ovat talon ohjelmakumppaneita. Sirkuksen mukanaoloa perustelee myös se, että silläkään sektorilla ei Helsingissä ole ollut riittävästi sopivia esitystiloja.
Ohjelmakumppanit tuottavat esityksiä taloon ja kehitystyötä tehdään erillisen rahoituksen turvin
”Olemme saaneet talolle käynnistysvaiheessa sellaisen rahoituksen, jonka turvin voimme soveltaa tilojen ulosvuokraamiseen subventoituja hintoja tanssikentän toimijoille”, Matheson selittää. ”Kuratoitua perusohjelmistoa talossa ei ole. Tämä on tapa, jolla tanssin talo lähtee liikkeelle Suomessa. Tulevaisuus näyttää, miten palaset loksahtavat paikoilleen ja millaiseksi talon toiminta ja rahoitus kehittyvät”, pohtii Matheson.
Tanssin taloon säännöllistä ohjelmistoa tuottavat viisi ryhmää, tuotantokeskusta ja festivaalia, joiden kanssa on tehty pitkäaikainen sopimus. Aiemmin mainittujen sirkustoimijoiden lisäksi ohjelmakumppaneita ovat Tero Saarinen Company ja Zodiak – Uuden tanssin keskus. Myös Helsingin juhlaviikot tulee käyttämään Tanssin taloa yhtenä keskeisenä esitystilana.
Aaltonen ja Matheson ovat tyytyväisiä kumppanien monipuolisuuteen, jonka myötä luvassa on kotimaisia ja kansainvälisiä kantaesityksiä sekä vierailevia, valmiita teoksia.
Tanssin talo on ensisijaisesti kaivattu tilaresurssi tanssille, mutta myös aktiivinen sisältöjen ja toimintamallien kehittäjä
Taloon tuovat ohjelmistoa lisäksi monet muut alalla toimivat ryhmät ja tapahtumat.
”Olemme esitystoiminnan alusta. Meidän ohjelmistoon ei haeta, vaan etsimme yhdessä sopivan esitysajankohdan”, Matheson kuvailee toimintaperiaatetta.
© Tuomas Uusiheimo
”Tanssin talo on ensisijaisesti kaivattu tilaresurssi tanssille, mutta myös aktiivinen sisältöjen ja toimintamallien kehittäjä. Sitä teemme erillisrahoituksen turvin”, Matheson sanoo.
Tällä hetkellä hankkeita on meneillään kaksi, eikä juuri enempää pienellä henkilökunnalla pystytä vetämään. SPARKS-hankkeessa on kehitetty kansainvälisten mentorien avustuksella teosideoita, joista kolme ensi-iltaa tullaan näkemään Tanssin talon isolla Erkko-näyttämöllä ja kolme pienempää tuotantoa Pannuhallissa.
Toinen hanke on yksityisen, Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksen turvin tuotettava kansainvälisten esitysvierailujen sarja seuraavan parin vuoden aikana.
Edelläkävijä ja raja-aitojen kaataja
Aaltonen ja Matheson haluavat pitää Tanssin talon kaukana elitistisyydestä.
”Tähtäämme avoimeen tekemisen kulttuuriin ja tanssin moninaisuuden esille tuomiseen monipuolisella ohjelmistolla”, korostaa Matheson.
© Tuomas Uusiheimo
Aaltonen ja Matheson näkevät Tanssin talon edelläkävijänä, raja-aitojen kaatajana.
”Pidän harmillisena yleisöjen segmentoitumista, se tuottaa kapeaa kuvaa maailmasta ja kulttuurista”, Aaltonen sanoo. ”Toisaalta esittävien taiteiden alalla on tapahtunut myös paljon eri ilmaisumuotojen lähentymistä, ja näen tämän kiinnostavana kehityksenä suhteessa yleisöön.”
”Pandemia on vaikuttanut siihen, että ohjelmistoja voidaan vahvistaa melko myöhään. Normaalitilanteessa kaikilla olisi aikataulut pari vuotta eteenpäin”, Matheson toteaa.
Olemme astumassa tuntemattoman reunalle!
Vuonna 2022 ensi-iltoja Tanssin taloon on tulossa ainakin Tero Saariselta, Johanna Nuutiselta, Maija Hirvaselta sekä osana SPARKS-hanketta Outi Markkulalta ja Milla Koistiselta.
Aaltonen ja Matheson ovat onnistuneet pitämään päänsä kylmänä, vaikka Tanssin taloon on kohdistunut valtavasti odotuksia: sen on toivottu ratkaisevan kaikki alan haasteet. Heidän mukaansa kyse on kuitenkin ensisijaisesti tanssiesityksiin tarkoitetun tilan pyörittämisestä ja mahdollisimman laajan yleisön innostamisesta tanssin äärelle.
Tanssin talon toimintamalli on Suomessa uusi ja epätyypillinen. ”Olemme astumassa tuntemattoman reunalle!” Mikael Aaltonen sanoo valmiina ottamaan haasteen vastaan.
Tanssin talo avataan maagisena päivänä 02/02/2022. YLE televisioi avajaisgaalan suorana lähetyksenä.
Artikkeli on julkaistu alun perin englanniksi Tanssin tiedotuskeskuksen julkaisemassa Finnish Dance in Focus -lehdessä.
