Tanssin talo – Viiden vuoden ponnistus

ARTIKKELIT
Minna Tawast (Tanssi&Teatteri+Sirkus 1/2016), 8.2.2016

Joulukuussa 2015 päätettiin, että Helsinkiin rakennetaan Tanssin talo. Miten hanke onnistui?


2007 Epävirallinen työryhmä alkaa ideoimaan Tanssin taloa Helsinkiin

2008 Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen selvitys tanssitaiteilijoiden työ- ja esiintymistiloista Helsingissä

2010 Tanssin talo ry perustetaan

2011 Taustakartoituksessa selvitetään alan toiveita talosta

2012 Strateginen tilaohjelma yhdessä JKMM Arkkitehtien kanssa

2013 Helsingin kaupungin tilakeskuksen toteuttama tarveselvitys ehdottaa Tanssin talon sijoittamista Kaapelitehtaalle. Arts Magement Helsingin toteuttama palvelukäsikirja valmistuu.

2014 Kulttuurilautakunta hyväksyy tarveselvityksen ja edellyttää merkittävää yksityistä investointirahoitusta hankkeelle

Lokakuu 2014 Jane ja Aatos Erkon säätiö päättää tukea Tanssin talon rakennushanketta 15 miljoonalla eurolla (ehtona kaupungin ja valtion mukaantulo talon rakentamiseen ja toiminnan tukemiseen)

Joulukuu 2014 Tanssin talon työryhmä perustetaan (mukana edustajat Helsingin kaupungilta, OKM:stä, KOY Kaapelitalolta ja Tanssin talo ry:stä)

Kevät 2015 Heijastevaikutusselvitys valmistuu, toimintamallia ja budjettia hiotaan

Kesäkuu 2015 Tanssin talo työryhmä jättää väliraportin. Helsingin kaupungin johtajisto kehottaa etsimään uusia tilavaihtoehtoja ja tarkistamaan budjettia

Syksy 2015 Otetaan kantaa uusiin tilaehdotuksiin, selvitys elinkeinovaikutuksista valmistuu, toimintamallin ja budjetin työstäminen jatkuu, hankkeen lobbaus kiihtyy

Lokakuu 2015 Tanssin talo työryhmän työskentely päättyy, valtio ja kaupunki jatkavat neuvotteluja keskenään

Joulukuu 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki tekevät päätöksen Tanssin talon rakennusinvestoinnin ja käyttökustannusten tukemisesta

2016 KOY Kaapelitalo käynnistää rakennushankkeen suunnittelun. Yhdistys työstää mm. taustaorganisaatiomallia, rekrytointiprosesseja ja ohjelmiston kuratointimalleja.

2020 Tanssin talo avaa ovensa (arvio)

Keskellä apeaa eurooppalaista taantumaa joulukuussa 2015 päättivät lopulta sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että Helsingin kaupunki osallistua Tanssin talon rakennusinvestointiin 6 miljoonalla eurolla ja jakaa käyttökustannusten 1,34 miljoonan euron julkisen tuen niin, että valtion osuus olisi 650 000 euroa.

Päätöksiin vaikutti merkittävästi Jane ja Aatos Erkon säätiön Tanssin talon rakennushankkeelle myöntämä 15 miljoonan euron avustus, jonka ehtona oli em. sopimuksen syntyminen vuoden 2015 loppuun mennessä sekä se, että talo toteutuisi Kaapelitehtaan yhteyteen ja että säätiön avustus kohdennettaisiin uudisosaan. Näin säätiö varmisti, ettei talon rakentaminen venynyt kohtuuttomasti tai vesittänyt alkuperäistä tarkoitusta: tanssitaiteen kannalta toimivien ja tarkoituksenmukaisten tilojen saamista.

Kaupunki ja valtio sinetöivät siis historiallisen prosessin ja sen päämäärän. Saavutusta voi verrata vaikkapa kotimaisen baletin syntyyn 1921 tai tanssitaidetoimikunnan syntyyn 1983. Vaikka ”talosta” ei pelkästään rakennuksena voikaan puhua, edistävät jo tarpeeksi korkeat näyttämötilat, iso katsomo sekä oikeanlaiset lattiat tanssin kehitystä ja tunnettuutta. (…)

Projektipäällikkö Hanna-Mari Peltomäen (Tanssin talo ry) mukaan koko prosessin ajan on ollut selvää, ettei olla rakentamassa pelkkiä seiniä vaan aktiivista toimijaa, tanssin puolestapuhujaa.

Poliitikkojen ja virkamiesten vakuuttaminen on vaatinut monia ympäripyöreitä työpäiviä ennen kaikkea Peltomäeltä, mutta myös yhdistyksen kymmenhenkisiltä hallituksilta. Vaikka 35 miljoonan euron kokonaisinvestointia ei voi verratakaan esimerkiksi Musiikkitalon yli 160 miljoonaan eikä vuosibudjetin 3,2 miljoonaa vaikkapa suurimpien teattereiden yli 10 miljoonaan, oli julkinen taho vakuutettava riitaisana tunnetun tanssikentän yksimielisyydestä.

”2011 toteutettiin taustakartoitus, jossa haastateltiin alan toimijoita ympäri Suomea sekä listattiin olemassa olevia kotimaisia esitystiloja ja niiden toimintamalleja, haastateltiin virkamiehiä ja päättäjiä. Selvitystyö oli tilattu Pink Eminenceltä, ja toteutin sitä myös itse. Siinä paljastuivat alan toiveet tanssin talon suhteen sekä käsitys tilasta. Alusta alkaen oli selvää, että talosta tulee monenlaisen tanssin talo. Muu ratkaisu ei kantaisi taloudellisesti”, kertoo Peltomäki. (…)

Prosessin aikana on järjestetty kymmeniä keskustelu-, kuulemis- ja infotilaisuuksia, yhdistyksen toimintaa on selvitetty yhdistyksen nettisivuilla, ja seikkaperäiset toimintakertomukset ovat olleet kenen tahansa nähtävillä verkossa. Hanketta on kuitenkin syytetty sosiaalisessa mediassa tiedottamisen puutteesta.

Tanssin talo ry:n hallituksen puheenjohtaja Sanna Rekola sanoo, että yhdistyksen jäsenistöä on säännöllisesti pidetty ajan tasalla hankkeen eri vaiheissa, mutta jäsenyys ei ole ollut edellytys työryhmiin tai keskusteluihin osallistumiselle tai kentän näkemyksiä kartoittaneisiin kyselyihin vastaamiselle.”

Lue Koko Minna Tawastin artikkeli Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehdestä 1/2016.

 

Creative Commons -lisenssi
Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.