Täydenkuun valossa on tanssittu jo 25 vuotta

ARTIKKELIT
Marija Skara, 13.5.2016

Pyhäjärvellä järjestettävä Täydenkuun Tanssit -festivaali on esitellyt suomalaista nykytanssia jo neljännesvuosisadan ajan. Festivaali on nostanut esiin nuoria ja nousevia tekijöitä ja kerännyt myös laajaa kansainvälistä huomiota. Kotimaiselle tanssikentälle se on merkittävä pääkaupunkiseudun ulkopuolinen esiintymisfoorumi, arvioi festivaalin taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula.


Täydenkuun tanssit järjestetään 24.-27.7.

Lisää festivaaleista voit lukea täältä.

Täydenkuun tanssit -festivaali perustettiin, kun tanssin kentällä oli tarve luoda uusia esitystilaisuuksia erityisesti nuorille, vasta ammattiin valmistuneille koreografeille ja tanssijoille.

Vuosien varrelta festivaalin taiteellisen johtajan Pirjo Yli-Maunulan mieleen nousevatkin monet yllättykselliset katsojakokemukset. Esimerkiksi Jenni Kivelän Kukkia – Sidontaa oli sellainen. “Se räjäytti pankin yhdellä esityksellä”, muistelee Pirjo Yli-Maunula. “Kukkia – Sidontaa oli täynnä energiaa, Jenni oli juuri valmistunut Teakista ja esitys yllätti kaikki. Siitä on jäänyt voimakkaasti mieleen tunnelma ja visuaalisia kuvia.“

Toinen yllätys oli eräänä vuonna festivaalin loppupuolella. “Olin miettinyt, että jaksanko enää katsoa mitään”, muistelee Yli-Maunula. “Jo Strømgrenin esityksen jälkeen totesin, että ‘herran jestas, jos tämä olisi jäänyt näkemättä!’. Sekä Kivelä että Strømgren ovat esiintyneet festivaaleilla näiden jälkeenkin.”

Elämään jäävät myös tarinat esityksistä, joista ei välttämättä ole edes omakohtaista kokemusta. “Reijo Kela esiintyi eräänä vuonna veden päällä, sen on täytynyt olla katsojille ainutlaatuinen kokemus. Itse en sitä nähnyt,mutta siitä esityksestä puhutaan.” toteaa Yli-Maunula. Lisäksi kaivosesitykset ovat olleet todella maagisia, kuten Tommi Kitin esitys Pyhäsalmen kaivoksessa 1,5 kilometrin syvyydessä.“

Merkittävä valtakunnallinen foorumi

“Koen, että pääkaupungin ulkopuolisille Täydenkuun tanssit ovat erittäin tärkeä kohtaamispaikka, lisäksi paikka keskusteluille ja kurssittaumisille. Omassa taiteellisessa työssäni festivaali on ollut myös vuosittainen ankkuri.” sanoo Yli-Maunula.

Täydenkuun tanssit on myös merkittävä esiintymisfoorumi erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taiteilijoille, korostaa Yli-Maunula.  “On vaikea päästä valtakunnalliseen tietoisuuteen. Ja koska kiertue mahdollisuudet ovat Suomessa pienet, on Täydenkuun tanssit säilyttänyt asemansa tärkeänä paikkana esiintyä.”

Nykyisin nykytanssifestivaaleja on huomattavasti enemmän kuin Täydenkuun tanssien aloittaessa. Festivaali on kuitenkin lunastanut paikkansa ja merkityksensä esiintyjille tärkeänä tapahtumana.

Maailmalla mainetta

Festivaalin maine on myös kiirinyt ulkomaille. Pirjo Yli-Maunula kertoo usein hämmästyvänsä, kuinka hyvin ja laajasti tapahtuma tunnetaan.

“Se on oikeastaan aika ällistyttävää, ottaen huomioon, ettei ulkomaisia esiintyjiä niin tavatonta määrä ole ollut. Tätä mainetta ei markkinoinnilla voida generoida. Uskon, että kyseessä on sama ilmiö kuin Sodankylän elokuvajuhlien, Kuhmon kamarimusiikin ja Viitasaaren Musiikin ajan kanssa. Pienten paikkakuntien ja maaseudun eksotiikka luovat omanlaisensa “vähän kaurismäkeläisenkin” tunnelman”, pohtii Pirjo Yli-Maunula.

Tänä vuonna Täydenkuun Tanssit -festivaalit tanssitaan kahdella päänäyttämöllä. Tero Saarinen Companyn kahden teoksen ilta MESH ja Could you take some of my weight…? sekä Tommi Kitin teoskatkelmista koostuva gaalailta, Tanssiteatteri Rimpparemmin/Elina Pirisen Oksensitte Jupiteria ja Routacompanyn/Lucy Guerin I´m trying to tell you sekä Johanna Nuutisen Hatched esitetään Inmet Areenalla. Alpo Aaltokosken Aina joku vie – teos nähdään Pyhäsalmen Suurlavalla. Lisäksi festivaalilla on eri paikoissa tarjolla off-ohjelmaa.