”Toimialojen edistäjät ja toiveiden tynnyrit” – Tuore tutkimus taiteen tiedotuskeskusten toiminnasta julkaistu

ARTIKKELIT
Vilja Byström & Sanna Kangasluoma, 19.5.2020

Tiedotuskeskuksilla on laaja toimenkuva ja monenlaisia rooleja. Niihin kohdistuu monenlaisia odotuksia alan edistämisestä edunvalvontaan ja yksittäisen ammattilaisen oman toiminnan tukemisesta aina poliittiseen lobbaukseen asti. Moni koki, että tiedotuskeskusten tiukka alakohtainen jaottelu ei välttämättä vastaa enää kentällä toimivien taiteilijoiden tarpeisiin.

Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore on julkaissut tutkimusraportin Toimialojen edistäjät ja toiveiden tynnyrit. Taiteen tiedotuskeskusten toiminta ja asema. Vuosina 2018–2020 opetus -ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeksiannosta toteutettu tutkimus kartoittaa tiedotuskeskusten toimintaa ja merkitystä toimialoillaan.

Mukana tutkimuksessa ovat kaikki yhdeksän Suomessa toimivaa taiteen tiedotuskeskusta: Archinfo – Arkkitehtuurin tiedotuskeskus, Frame Contemporary Art Finland, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Music Finland, Neogames – Suomen pelialan keskus, Sirkuksen tiedotuskeskus, Suomen elokuvasäätiö, Tanssin tiedotuskeskus ja Teatterin tiedotuskeskus TINFO. Tutkimusmateriaali kerättiin tiedotuskeskuksilta itsearvioinnin ja johtajien haastattelujen kautta sekä kyselyllä taiteen ja kulttuurin toimijakentältä. Lisäksi Cupore tarkasteli tiedotuskeskusten toimintakertomuksia, tilinpäätöksiä ja avustushakemuksia OKM:lle.

Tiedotuskeskusten toimintaa ja tehtävää kuvaa tutkimuksessa hyvin erään tiedotuskeskuksen johtajan kuvaus:

[…] olla se taho, josta se toimialaan liittyvä tieto, toimialaan liittyvät asiat sitten parhaiten tavalla tai toisella löytyy.

Ylipäänsä tiedotuskeskusten keskeisiä toimintamuotoja ovat viestintä, tiedonvälitys ja verkostoituminen, joilla kaikilla on sekä kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus. Muuta mainittua tärkeää toimintaa oli tilastointi ja tiedontuotanto, mentorointi sekä promootio. Osaamisen laadusta kertoo mm. se, että keskusten tuottamiin erilaisiin julkaisuihin ja tilastoihin viitataan sekä kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä.

Toiveita ja tavoitteita monesta suunnasta

Eräs tiedotuskeskusjohtaja kuvaa tiedotuskeskusta ”toiveiden tynnyriksi”, jolta odotetaan vähän kaikkea.

Erityisesti pienempien alojen tiedotuskeskuksiin kohdistuu monenlaisia odotuksia kentältä, varsinkin jos alalta puuttuu muita rakenteita ja eri asioihin erikoistuneita toimijoita. Esimerkiksi Tanssin tiedotuskeskuksen toiminnassa olennaista on tutkimukseen haastatellun johtajan mukaan keskuksen asema ainoana tanssin alan ja aseman laaja-alaisena edistäjänä.

Tiedotuskeskuksilla on rajalliset resurssit, ja oma haasteensa on se, että toiminta-avustusta OKM:ltä on haettava vuosittain.

Resurssit ovat pienet suhteessa kentältä kohdistuviin odotuksiin. Toiveita ja odotuksia on valtavasti, koska toimijoilla itsellään on niin pienet resurssit. (Itsearviointivastaus)

Opetus- ja kulttuuriministeriö on useimpien tiedotuskeskusten tärkein rahoittaja ja se nimeää keskukset strategisiksi kumppaneikseen. Läheinen suhde ministeriöön tarkoittaa tiivistä yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa, johtajat esimerkiksi tapaavat avustuspäätösten esittelijän vuosittain. Cuporen näkemyksen mukaan avustusehdot ohjaavat jossain määrin keskusten toimintaa. OKM ei kuitenkaan ole kirjoittanut tiedotuskeskuksille erityistä päätehtävää tai erityisiä niitä koskevia tavoitteita.

[M]äärittelemme itse tavoitteemme ja toimintamme, mutta pidämme kyllä silmällä OKM:n strategisia linjauksia. (Itsearviointivastaus)

Kansalaisyhteiskunnan toimijat eivät voi määritelmällisesti olla valtion ”omistamia” ja niiden ohjaamiseen sisältyy herkkä kysymys siitä, mistä suunnasta toiminnan tavoitteet määrittyvät – ministeriöstä vai alan toimijakentän toiveista, tutkimusraportti pohtii.

Osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöä

Kaikki tiedotuskeskukset itse arvioivat keskeisen vahvuutensa olevan oman alansa rakenteiden ja toimijoiden syvällisen tuntemuksen. Toiminnan tavoitteita hahmotetaan ennen kaikkea koko alan kehittämisen kautta.

Lähtökohtaisesti tiedotuskeskusten tavoitteet kiteytyvät strategioihin ja suunnitelmiin, ja niistä päättävät keskusten hallitukset. Tavoitteiden määrittelyyn osallistuu laaja joukko: henkilökunta, tausta- ja jäsenyhteisöt ja alan toimijat. Tavoitteiden määrittelijöinä nostettiin esiin taiteen kenttä erilaisine toimijoineen sekä laajemmin alan ekosysteemi, jonka ääni tulee kuuluvaksi esimerkiksi kyselyiden, keskusteluiden ja suoran palautteen kautta.

Henkilökunta on kaikissa tiedotuskeskuksissa huomattavan sitoutunutta työhönsä, käy ilmi itsearvioinnissa. Etenkin pienemmissä organisaatioissa vaaditaan kaikilta joustavuutta ja liikkumista oman toimenkuvan rajojen ulkopuolella, mutta toisaalta työntekijät voivat vaikuttaa siihen, miten sovittuja tavoitteita edistetään.

Kansainvälisyys ja tiedontuotanto nousivat raportissa keskeisiksi tunnistetuiksi toimintamuodoiksi

Kansainvälisyys on Cuporen tutkimuksen mukaan kaikille tiedotuskeskuksille keskeinen painopiste, osalla se on ollut myös lähtökohta koko keskuksen perustamiselle, osalla se taas leikkaa kaiken toiminnan, jolloin erityisestä painopisteestä ei voi puhua.

Yleisesti kansainvälinen toiminta miellettiin laajasti viennin ja levityksen edistämisenä, yhteistyömahdollisuuksien luomisena ja verkostojen kasvattamisena, markkinointina, liikkuvuuden ja kulttuurivaihdon edistämisenä sekä kansainvälisten työtilaisuuksien, näkyvyyden, tunnettuuden ja valmiuksien lisäämisenä.

[…] kansainvälisyys on osa lähes kaikkea toimintaa – ei erillinen juonne tai toiminnan osa-alue. (Itsearviointivastaus.)

Muutamilla tiedotuskeskuksilla on OKM:n antama tehtävä jakaa avustuksia ja tukia esimerkiksi kansainvälistymiseen. Tanssin tiedotuskeskuksella tällaista ei ole, sen sijaan se tukee ammattilaisia järjestämällä esimerkiksi opinto- ja verkostoitumismatkoja.

Toimialatiedon kerääminen on yksi tiedotuskeskusten arvostetuimmista tehtävistä. Tanssin tiedotuskeskuksessa tilastointi on vakiintunutta toimintaa, jota on tehty jo vuodesta 2000 lähtien. Vaikka tilastointi on huomioitu jokaisessa tiedotuskeskuksessa, siihen tarvitaan edelleen lisää resursseja sillä tiedon määrään kohdistuu odotuksia sekä kentän toimijoilta että muilta tahoilta.

[…] Tiedotuskeskusten roolia tiedonkerääjänä ja tilastoijana pidän ensiarvoisen tärkeänä, koska sitä ei kukaan muukaan tee ja tieto on valtaa, kaikille alan toimijoille. (Toimijakyselyn vastaus)

Kentän arvioita tiedotuskeskusten toiminnasta

Cupore kysyi taiteenaloilla työskenteleviltä, miten he näkevät tiedotuskeskusten toiminnan ja aseman. Enemmistö vastanneista kentän toimijoista (N=390) suhtautui positiivisesti tiedotuskeskuksiin ja niiden tekemään työhön.

Tanssikentän vastaajia oli lähes 70. Heistä kaksi kolmasosaa oli tyytyväisiä Tanssin tiedotuskeskuksen toimintaan. Yli 70 % tanssin vastaajista koki, että Tanssin tiedotuskeskus tuottaa hyödyllistä tietoa ja edistää alan myönteistä kehitystä. Parhaiten vastaajat kokivat Tiedotuskeskuksen onnistuneet alan kansainvälistämisessä, lähes 80 % vastaajista oli tätä mieltä.

Eniten erimielisyyttä (35 %) oli siinä, miten tiedotuskeskuksen nähtiin edistävän yksittäisen ammattilaisen omaa toimintaa alalla. Ehkä kentän odotukset ja tiedotuskeskusten toiminta eivät aina kohtaa, sillä tässä tuntui olevan kehitettävää monella muullakin taiteen tiedotuskeskuksella.

Enemmän kontaktipintaa ruohonjuuritasoon. (Toimijakyselyn vastaus)

Tiedotuskeskuksilla on laaja toimenkuva ja monenlaisia rooleja (ja monen mielestä harhaanjohtava nimi), mikä voi johtaa siihen, että kentän toimijat kokevat tiedotuskeskusten profiilin välillä epäselvänä.

On hyvä, että tiedotuskeskukset tekevät aloja tunnetuksi, mutta tunnettuus ei vielä tuo toimijoille riittävää ansaintalogiikkaa. (Toimijakyselyn vastaus)

Tanssin tiedotuskeskuksen asema tunnistettiin hyvin tanssialaa keskeisesti edistävänä  tahona. Mielenkiintoista on, että myös esitystaiteen ja performanssin alakseen ilmoittaneista noin neljännes koki, että Tanssin tiedotuskeskus toimii juuri heidän alallaan. Myös sirkusalan vastaajista 20 % koki Tanssin tiedotuskeskuksen toimivan myös heidän alallaan.

Miten alan toimintamahdollisuuksia voisi parantaa kentän toimijoiden mielestä

Cupore kysyi kentän toimijoilta keskeisiä toimenpiteitä, joilla oman taiteenalan edellytyksiä voisi parantaa. Kaikkien vastaajien näkökulmasta keskeinen toimenpide olisi rahoituksen myöntäminen alan toimijoille, vaikka eriäviäkin näkemyksiä tuotiin avovastauksissa esiin.

Tanssin parissa toimivien vastauksissa korostuivat lisäksi edunvalvonta ja lobbaus sekä oman alan sisällä tapahtuvan yhteistyön edistäminen.

Monet vastaajista kokivat, ettei tiedotuskeskusten tiukka alakohtainen jaottelu vastaa heidän tarpeisiinsa. Monien oma toiminta ylittää eri taiteenalojen rajat, jolloin tiedon seuraaminen useasta eri tiedotuskeskuksesta on hankalaa. Vastaajat ehdottivat, että tiedotuskeskukset voisivat entistä enemmän tiedottaa laajemmin kuin vain omasta toimialastaan.


Sakarias Sokka, Vappu Renko ja Emmi Lahtinen 2020. Toimialojen edistäjät ja toiveiden tynnyrit. Taiteen tiedotuskeskusten toiminta ja asema. Cuporen verkkojulkaisuja 60. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore. Linkki julkaisuun ›