Vakaammat työsuhteet taiteilijoille – enemmän esityksiä ryhmälle

ARTIKKELIT
Inka Reijonen, 15.8.2017

Susanna Leinonen Companyn Tanssiesongin aikana tanssijat ovat palkattuina täysipäiväisillä kuukausipalkkaisilla sopimuksilla. Jane ja Aatos Erkon säätiön tukema 3-vuotinen hanke tähtää freelance-tanssijoiden työskentelyolosuhteiden parantamiseen ja ryhmän pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Susanna Leinonen Companyn uutuusteos Dreams of Replay saa ensi-iltansa 6.9.2017
Aleksanterin teatterissa Helsingissä.

“Vapaalla kentällä työsuhteet ovat usein hyvin lyhyitä. Tanssijoiden tulot koostuvat useista lähteistä ja voivat vaihdella paljonkin kuukausittain, mikä vaikeuttaa elämän suunnittelua”, sanoo Susanna Leinonen Companyn toiminnanjohtaja Salla Mistola.

Susanna Leinonen Company tarjoaa Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella viidelle tanssijalle mahdollisuuden työllistyä yhden työnantajan palvelukseen neljän kuukauden mittaisen Tanssisesongin ajaksi. Ensimmäinen sesonki on parhaillaan käynnissä ja se jatkuu aina marraskuun loppuun. Toiset kaksi sesonkia ajoittuvat vuosille 2018 ja 2019. Kunkin sesongin aikana on tarkoitus valmistaa yksi kantaesitysteos – kuluvan sesongin aikana ryhmä tuo ensi-iltaan teoksen Dreams of Replay.

Harva tanssija saa kuukausipalkkaa

Suomessa on arvioitu olevan noin 1 000 tanssitaiteilijaa, joista suurin osa työskentelee vapaalla kentällä. Temen järjestötoimitsija Sami Hiltusen mukaan kuukausipalkkaisia tanssijoita on vain muutamia kymmeniä – ja lähinnä VOS-teattereissa. Teatterin Tiedotuskeskuksen kokoamien vuoden 2016 palkkatilastojen mukaan VOS-teattereissa työskenteli viime vuonna 27 tanssijaa ja 8 tanssija-koreografia. Lisäksi Kansallisbaletin noin 80 tanssijaa ovat kuukausipalkkaisilla sopimuksilla.

Hiltunen pitää freelancereiden tilannetta hankalana.

Kuukausipalkkaisia tanssijoita on Suomessa vain muutamia kymmeniä.

“Proggiksia tehdään usein hyvinkin pienillä rahoituksilla. Kengännauhabudjetista maksetaan ensin näyttämö- ja harjoitussalivuokrat ja palkkoihin jää sitten mitä jää. Apurahojen tulisi olla sellaisia, että niillä pystyttäisiin oikeasti toimimaan ja tekemään. Rahoitusta tulisi kasvattaa, jotta ihmiset pystyisivät tulemaan toimeen ammatilla, jonka ovat valinneet ja johon ovat kouluttautuneet”, Hiltunen sanoo.

Susanna Leinonen Companyn tiedotteen mukaan Tanssisesongin ansiosta taiteilijoille maksetut palkat ylittävät tänä vuonna ensimmäistä kertaa hallinto- ja tuotantohenkilökunnan palkkakulut. Taiteellinen johtaja ja perustaja Susanna Leinosen mukaan kehityssuunta on oikea: ”On tärkeää, että taiteilijoiden työoloja vakautetaan ja työstä maksetaan kohtuullinen korvaus.”

On tärkeää, että taiteilijoiden työoloja vakautetaan ja työstä maksetaan kohtuullinen korvaus.

Hiltusen mukaan tuotanto- ja hallinnollista henkilökuntaa tarvitaan, jotta toiminta saadaan käyntiin. “Tarvitaan porukkaa, joka mahdollistaa taiteen tekemisen. Joskus taiteilija tekee myös kaiken itse, mutta se on usein hyvin raskasta. Ihanne olisi, että kun homma lähtee pyörimään, taiteellista henkilökuntaa olisi tuotanto- ja hallintohenkilöstöä enemmän.”

Enemmän taiteellista henkilökuntaa, enemmän esityksiä

Toiminnanjohtaja Salla Mistolan mukaan tanssijoiden sitoutuminen ryhmään mahdollistaa pitkäjänteisemmän toiminnan:

“Jos joku nyt soittaa ja kysyy esiintymään Tanssisesongin aikana, voin melkein luvata, että se onnistuu. Kun tiedämme, että meihin on sitoutunut viisi tanssijaa, voimme esiintyä ja kiertää tuolloin vapaammin ja nostaa esitysmääriämme”, Mistola sanoo.

Susanna Leinonen Companyn mukaan Tanssisesonki vastaakin paitsi freelance-tanssijoiden työllistämishaasteisiin, myös Tanssin talon tulevaisuudessa synnyttämään sisältötarpeeseen.

Nykytanssin kantaesityksistä suurin osa tuotetaan vapaalla kentällä. Tanssitilastojen mukaan vapaiden tanssiryhmien ja koreografien määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2016 kantaesitetyistä 180 teoksesta jopa 75 % oli vapaiden tanssiryhmien ja yksittäisten koreografien tuottamia teoksia. Henkilöstömenot ovat vapaiden ryhmien merkittävin menoerä.