WHO:n hyvinvointiraportissa tanssin terveysvaikutukset tulevat esiin lukemattomin tavoin

Koko Suomi tanssii -kampanjan #tanssihaaste tanssitti yli kahta miljoonaa suomalaista vuonna 2017 ©Koko Suomi tanssii

Taiteen hyvinvointivaikutukset kattavat monenlaisen taidetoimintaan osallistumisen. Näyttelyn tai esityksen katsominen voi edesauttaa terveyttä yhtä lailla kuin tanssitunnille tai maalauskurssille osallistuminen. Poimimme WHO:n raportista tanssiin liittyvät hyvinvointivaikutukset. Numerot tekstissä viittaavat raportin lähdeluetteloon, joka löytyy jutun loppuun linkatusta pdf:sta.

Tanssi sosiaalisen osallisuuden edistäjänä

Tanssi, teatteri ja taideharrastukset yhdistävät ihmisiä ja niiden on osoitettu edistävän sosiaalista osallisuutta muun muassa dementiapotilaiden ja heidän hoitajiensa (65), kehitysvammaisten lasten ja heidän vanhempiensa (66,67), poliisin ja entisten rikollisten (68) sekä eri sukupolvien välillä (69).

Tanssin positiiviset vaikutukset oppimiseen

Kuten musiikilla myös tanssilla on todettu olevan yhteys kielelliseen oppimiseen ja se voi vaikuttaa myönteisesti mm. keskittymiskykyyn luokkahuoneessa (160-162). Lisäksi tanssi todistetusti tukee lapsen motorista kehitystä ja kouluvalmiutta (127) (muistia, oppimisvalmiuksia ja keskittymiskykyä, 373–375).

Tanssilla on todettu olevan positiivinen vaikutus muistiin ja oppimiskykyyn läpi elämän (364). Sen on osoitettu tekevän hyvää aivoille, kehittävän tasapainoa ja tarkkaavaisuutta (365).

Tanssi liikunta- ja itseilmaisun muotona

Tanssi voi olla tehokas tapa polttaa rasvaa (196,197). Se tutkitusti nostaa mielialaa ja ohjaa huomion muuhun kuin käynnissä olevaan fyysiseen ponnistukseen (198). Säännöllisen tanssiterapian on todettu lisäävän kehotietoisuutta ja vaikuttavan myönteisesti kehonkuvaan sekä lisäävän uskoa oman kehon mahdollisuuksiin ja voimavaroihin (202,203).

Tanssin harrastamisen on havaittu vaikuttavan kehonkoostumukseen, veren biomarkkereihin (kuten kolesteroli, triglyseridit ja oksidatiivisen stressin markkerit) sekä tuki- ja liikuntaelinten toimintaan (tasapainoon, vatsalihas- ja istumaannousutestien nopeuteen) (213–215).

Tanssia on käytetty myös haavoittuneiden sotilaiden kuntoutuksen tukemiseen (307).

Tanssi harjoittaa samanaikaisesti liikettä, kehon asentoa ja linjauksia sekä liikkuvuutta (377–384. Musiikkiin harjoitettu tanssi auttaa ylläpitämään kävelynopeutta, rytmitajua ja koordinaatiokykyä (382,388–390). Tanssi myös ylläpitää kehon voimaa, liikkuvuutta, aerobista kestävyyttä, hienomotoriikkaa, joiden on todettu heikkenevän ikääntymisen myötä (391,392). Ikäihmisten kohdalla tanssitaustan on todettu vähentävän muun muassa vähitellen kasvavaa kaatumisriskiä (393,397).

Tanssi- ja musiikkiterapian on todettu vähentävän ahdistusta ja masennusta lapsilla ja nuorilla (510–512).

Tanssilla on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia traumaperäisen stressireaktion hoidossa muun muassa lihasjännityksen purkamisessa ja kehonkuvan muokkaajana (598–600).

Tanssi voi helpottaa fibromyalgiasta tai leikkauksen/onnettomuuden jälkeisestä kroonisesta kivusta kärsivien elämänlaatua ja fyysistä toimintaa (672).

Tanssin on havaittu kehittävän itsetuntemusta, sosiaalisia taitoja, kognitiivisia toimintoja, psykososiaalista sopeutumista (713). Aivohalvauksen saaneiden lasten parissa tehdyn tutkimuksen mukaan tanssi vaikutti myönteisesti tunteiden ilmaisuun, sosiaaliseen osallistumiseen ja asenteeseen (714,715). Alustavien tutkimustulosten valossa vaikeasta aivohalvauksesta kärsivät lapset ovat saaneet pyörätuolitanssista iloa elämään. Tanssin on todettu lisäävän selkäydinvamman takia pyörätuolissa istuvien liikelaajuutta, lisäävän ylävartalon voimaa ja koordinaatiota sekä vähentäneen lepokipua (716, 717).

Aivohalvauksen jälkeisessä motorisessa kuntoutuksessa tanssin on havaittu parantavan ylä- ja alaraajojen motorista toimintaa, vähentävän lihasheikkoutta, parantavan tasapainoa, kävelynopeutta, poljinnopeutta, pitovoimaa ja askeleen pituutta (730,739–742).

Tanssin on toistuvasti todistettu vaikuttavan positiivisesti Parkinsonin tautia sairastavien motoriseen suorituskykyyn. (773–775).

Musiikki ja tanssi auttavat vähentämään dementiaa sairastavien sosiaalista syrjäytymistä ja yksinäisyyttä tarjoamalla turvallisuuden ja kuulumisen tunteen (813,816). Tanssiharrastus voi myös auttaa vahvistamaan dementiaa sairastavilla henkilöiden identiteettiä, itsetuntemusta -tuntoa (813,814,821–824)..

Tanssi voi auttaa kroonisen kivun kanssa eläviä ja sillä on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia eri sairauksista kärsivien kehonkuvan ja itsetunnon tukena (mm. syöpä-, saattohoitopotilaat) (944).

Koko raportti luettavissa täällä (pdf)