Julkaisu: Näkökulmia tanssitaiteen historiaan ja nykypäivään

ILMOITTAJA: TAIDEYLIOPISTON TEATTERIKORKEAKOULU
19.9.2022

Kirsi Monni, Riikka Laakso & Hanna Järvinen (toim.)Avoin verkkokirja julkaistu.

Löydät verkkokirjan osoitteesta https://disco.teak.fi/tanssin-historia/Kirja on ensimmäinen suomenkielinen kokoava esitys länsimaisen esittävän taidetanssin historiallisista kehityslinjoista ja pääpiirteistä. Se on lähestyttävä yleisteos, joka kuvailee, esittää ja analysoi taidetanssia 2020-luvun näkökulmista.

Näkökulmia tanssitaiteen historiaan ja nykypäivään rikastaa käsityksiä ja laajentaa ymmärrystä tanssitaiteesta – siitä, miten tanssi on eri aikoina ollut monipuolisesti taiteellisen ajattelun, kokeilun ja kehityksen alue ja aina suhteessa kulttuuriseen ympäristöönsä.

Kirjassa taidetanssin historiaa luetaan uudelleen ja kysytään, mikä menneessä resonoi juuri nyt. 2000-luvulla tanssin historian tarkastelu on laajentunut taiteilijaelämäkertojen ja teosten esteettisestä määrittelystä taidetanssin ehtojen ja mahdollisuuksien tarkasteluun sekä tanssin ilmaisukielien ja taiteellisten tavoitteiden analysointiin kysymyksenä suhteesta maailmaan. Se nostaa esiin myös aiemmin poissuljettuja historioita ja vähälle huomiolle jääneitä tekijöitä.

Kirjan kahdeksantoista kirjoittajaa ovat aiheidensa asiantuntijoita, taiteilijoita ja tutkijoita. He edustavat sitä tanssitaiteen ja tutkimuksen kenttien lomittumista, joka tekee tanssitaiteen tutkimuksesta Suomessa niin erityislaatuista.Taustaltaan erilaiset kirjoittajat hyödyntävät teksteissään monenlaisia lähteitä tanssiteoksista historiallisiin arkistoihin ja taiteellisista työskentelytavoista ajankohtaisiin teoreettisiin keskusteluihin.Kirja jakautuu kuuteen osioon, joista kunkin alussa on lyhyt koonti kunkin osion artikkelien sisällöstä.Taidetanssin syntykertomuksia -osio lähestyy tanssin kaukaisen menneisyyden roolia nykyisen ymmärryksemme muodostumisessa sekä eri tapoja, joilla tuhansien vuosien takaiset ajatukset tanssimisesta ovat toimineet esikuvana ja edustaneet ideaalia erityisesti eurooppalaiselle taidetanssille.

Baletin ylisukupolvinen jatkumo -osion tekstit avaavat niin baletin monipuolista historiaa kuin sen vaikutusta taidetanssiin laajemmin.

Tanssin modernismien ilmenemismuotoja -osio käsittelee sitä kuinka länsimaissa modernin tanssin ilmiö laajenee valkoisen modernin tanssin kaanonista esimerkiksi afrodiasporisen ja panafrikkalaisen modernin tanssin eri muotoihin, vasemmistolaiseen vallankumoukselliseen tanssiin tai kabareen näyttämöille ja uusiin seuratansseihin.

Tanssin postmodernismi (1960-1970) -osiossa keskitytään maailmanpoliittisesti kiihkeään ajanjaksoon, jota leimaavat radikaalit uudistusvaatimukset niin yhteiskunnassa kuin taiteessa. Tanssitaiteessa siirrytään jälkimoderniin aikakauteen, jota tarkastellaan erityisesti pohjoisamerikkalaisen tanssin ilmiöiden ja tekijöiden sekä japanilaisen buton näkökulmista.

Eurooppalaisia tanssitaiteen uudistajia 1980-luvulla -osiossa käsitellään ajanjaksoa, jolloin nykytanssin historialliset kehityskulut laajenivat spektrinomaisesti kohti erilaisia estetiikkoja ja tanssin tekemisen tapoja.

Viimeisessä osassa Nykytanssin tarttumapintoja käsitellään 2000-luvun tanssitaidetta, joka ei ole esteettisesti, taiteellisilta tavoitteiltaan, tuotannollisilta olosuhteiltaan tai lähtökohdiltaan homogeeninen taiteenala vaan erilaisissa viitekehyksissä toteutuva ja määrittyvä heterogeeninen kenttä.

Kirjan ovat kirjoittaneet: Mikael Aaltonen, Thomas F. DeFrant, Hanna Järvinen, Simo Kellokumpu, Aino Kukkonen, Johanna Laakkonen, Riikka Laakso, Jukka O. Miettinen, Kirsi Monni, Mirva Mäkinen, Hanna Pajala-Assefa, Riitta Pasanen-Willberg, Liisa Pentti, Manna Satama, Ari Tenhula, Anna Thuring, Vesa Vahtikari, Hanna Väätäinen.