Tanssin tiedotuskeskuksen lausunto kulttuurin toimialan eettisen toimielimen perustamisesta
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoja selvityshenkilön ehdotuksesta, joka koskee mahdollista eettisen toimielimen perustamista taiteen ja kulttuurin toimialalle.
Linkki selvitykseen (avautuu uuteen välilehteen): Kulttuurialan eettinen toimielin. Liedes, Jukka (2020). Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:23 ›
Tanssin tiedotuskeskus antoi lausuntonsa kulttuurin toimialan eettisen toimielimen perustamisesta 25.11.2020 oikeusministeriön lausuntopalvelu.fi -palvelussa. Siinä vastataan asetettuihin kysymyksiin:
Pidättekö perusteltuna selvityshenkilön esittämää näkemystä, että taiteen ja kulttuurin alalle tulee perustaa eettisiä kysymyksiä käsittelevä toimielin?
Tanssin tiedotuskeskus ry pitää perusteltuna taiteen ja kulttuurin alan eettisiä kysymyksiä käsittelevän toimielimen perustamista. Alalla viime aikoina esiin nousseet kysymykset ja aiheesta käyty keskustelu kertovat toimielimen tarpeesta. Alan toiminta ja terve kehitys edellyttävät sitä.
Miten suhtaudutte ehdotukseen perustaa taiteen ja kulttuurin alojen eettisiä kysymyksiä käsittelevä toimielin Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen?
Ehdotus taiteen ja kulttuurin alojen eettisiä kysymyksiä käsittelevän toimielimen sijoittamisesta Taiteen edistämiskeskuksen yhteyteen on perusteltu. Selvityshenkilö on pohtinut myös muita vaihtoehtoja, mutta ne eivät perustellusti ole toteuttamiskelpoisia. Selvityshenkilö toteaa, että toimielimen tulee olla toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Tämä on tärkeää, ja on ko. toimielintä koskevaa lakia laadittaessa mahdollista ottaa huomioon.
Miten arvioitte selvityshenkilön ehdotusta ko. toimielimen toimivallasta ja tehtävistä (erityisesti toimivallan osalta rajat suhteessa muihin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonaloihin sekä toiminnan osalta jako ja painotus ennaltaehkäisevän toiminnan ja jälkikäteisen toiminnan välillä)?
Eettisen toimielimen toimivalta olisi neuvoa-antavaa, muun muassa suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä Taiteen edistämiskeskukseen. Sen päätökset, hyväksymät ohjeet ja kannanotot olisivat ei-sitovia ja suositusluonteisia. Tämä on seuraus mm. siitä, että elimen käsittelyssä tai tutkinnassa normipohja muodostuu ei-sitovista periaatteista tai ohjeista. Tästä seuraa se, että mahdolliset seuraamukset elimen käsittelyyn tulleista valituksista ja kanteluista voivat olla vain ei-sitovia.
Em. seikka korostaa toimielimen ensisijaisen tehtävän tärkeyttä. Toimielimen tärkein tehtäväalue olisi ennaltaehkäisevä toiminta: muun muassa taide- ja kulttuurialojen eettisten periaatteiden identifioinnista, kokoamisesta ja dokumentoinnista, tiedottamisesta, koulutuksesta seminaaritoiminnasta. Tämä työ on jatkuvaa, alan eettiset periaatteet ja normisto ovat ajassa eläviä.
Selvityshenkilön mukaan toinen mahdollinen toimintamuoto olisi jälkikäteinen toiminta eli konkreettisten epäeettisiksi väitettyjen toimien, toimintakäytäntöjen tai käyttäytymistapausten käsittely ja tutkinta. Tämä on haastava ja monimutkainen toiminnan alue, ei vähiten asiakysymysten todistelun ja taustatarkistusten vaikeuden vuoksi. Tämän selvityshenkilökin toteaa. Tämä ei ole riittävä syy olla ottamatta kyseistä toimintaa mukaan toimielimen tehtäviin.
On selvää, että olisi haastavaa määritellä kriteerit sille, mitkä kantelut tai valitukset tulisivat elimen käsiteltäväksi. Tärkeää on kuitenkin se, että toimielin voi itse päättää, mikä valitukset tai kantelut se ottaa käsittelyyn.
Seuraamukset valituksesta tai kantelusta voivat olla vain ei-sitovia: moite, huomautus tai ohjaava lausuma. Toimielin ei ole oikeusistuin. Riittävä ja jatkuva tiedotus alalla toimiville em. liittyen on tarpeen.
Miten arvioitte selvityksen ehdotuksia toimielimen hallinnosta ja rahoituksesta?
Eettinen toimielin olisi hallinnollisesti osa Taiteen edistämiskeskusta, mutta toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Tämä on tärkeää ja kannatettavaa.
Toimielimen rahoituksesta todetaan, että rahoituksen tulisi sisältyä opetus- ja kulttuuriministeriön valtion talousarviossa olevaan Taiteen edistämiskeskuksen määrärahaan ja niin, että se on erillismääräraha eikä vähennä Taiken varsinaista määrärahaa. Tämä on tärkeä todeta valmistelun tässä vaiheessa. Taiteen ja kulttuurin alan toimijoilla ja järjestöillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia vastata eettisen toimielimen kustannuksista eikä sellaista kattojärjestöä, jolle luontevasti kuuluisi ko. toimielimen rahoitus tai ylläpitäminen.
Muut mahdolliset huomiot selvityshenkilön ehdotukseen liittyen?
Eettiselle toimielimelle tehdyistä kanteluista ja valituksista voi olla vain ei-sitovia seuraamuksia. Selvityshenkilö toteaa kuitenkin, että julkisen rahoituksen mekanismeilla voitaisiin tukea tai tehostaa eettisten periaatteiden noudattamista alalla. On varmasti kannatettavaa, jos julkista rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon toiminnan eettisyys. Lisäkeskustelua vaatii kuitenkin se, millaisin käytännöin epäeettinen toiminta rahoitukseen vaikuttaa. Olisi määriteltävä, miten, missä laajuudessa ja miten kauan esimerkiksi ei-eettisen toiminnan kertaluonteisuus, satunnaisuus, jatkuvuus tai laajuus jne. vaikuttavat rahoituspäätöksiin, niin ettei siitä tule automaattista leikkuria, vaan rahoituspäätöstä tehtäessä tehdään harkintaa ja otetaan huomioon em. seikat ja esimerkiksi suunnitelma tai raportti toiminnan muuttamisesta.
Etukäteinen suostumus noudattaa alan eettisiä periaatteita ei välttämättä tuota sitoumuksen mukaista toiminta – vaikka varmasti kiinnittää toimijoiden huomiota asiaan. Selvitys ei puutu siihen miten mahdollinen jälkikäteinen valvonta tapahtuisi. Vai olisiko niin, että vain jos esimerkiksi eettinen toimielin kiinnittää rahoittajan huomion epäeettiseen toimintaan, tulisi toiminnasta seuraamuksia rahoituksen vähenemisen muodossa?