Asennemuutosta, uusia käytäntöjä ja ohjeita – Kirsi Törmin seminaarissa puhuttiin epäasialliseen toimintakulttuuriin puuttumisesta taidealoilla

UUTISET
Sanna Kangasluoma, 28.1.2020

Vallan väärinkäytöksiä ja erilaisia syytöksiä häirinnästä tai syrjinnästä taidealoilla on tullut esiin parin viimeisen vuoden aikana. Kiireiset, paineiset ja taloudellisesti epävarmat olosuhteet varsinkin vapaalla kentällä eivät ole omiaan luomaan turvallista työskentely-ympäristöä. Seminaarissa analysoitiin, mistä tämä johtuu, avattiin työhyvinvoinnin lähtökohtia ja pohdittiin, mitä tulisi tehdä.

Kirsi Törmi

Kirsi Törmi © Jyrki Rytilä

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat STST ry:n ja Tanssin ja Sirkuksen tiedotuskeskusten järjestämä seminaari toimi avauksena terveemmän toimintakulttuurin luomiseksi, työhyvinvoinnin parantamiseksi ja työelämätaitojen kehittämiseksi tanssin ja sirkuksen aloilla, tanssitaiteen tohtorin ja työnohjaajan Kirsi Törmin johdolla. Hurjaruuthissa Kaapelitehtaalla 2.12.2019 järjestettyyn tilaisuuteen tuli paikalle yli 50 tanssi- ja sirkusalojen ammattilaista, ja Törmin esitystä seurattiin myös striimin välityksellä.

Vallan väärinkäytöksiä ja erilaisia syytöksiä häirinnästä tai syrjinnästä näillä aloilla on noussut julkisuuteen monia viimeisen vuoden aikana. Teatterin tiedotuskeskuksen TINFOn tuottama Valta, vastuu, vinoumat -kysely tehtiin vuodenvaihteessa 2018-2019, ja siinä tulee esiin muun muassa että epäasialliseen käytökseen ei puututa: liian usein vaietaan tai ollaan piittaamattomia.

Joulukuun seminaarissa analysoitiin, mistä tämä johtuu, avattiin työhyvinvoinnin lähtökohtia sekä pohdittiin, mitä sitten tulisi tehdä, miten voisi toimia toisin ja millaisia rakenteellisia uudistuksia tarvitaan, jotta ongelmien kantaminen ei jäisi vain yksilön harteille.

Seminaarin järjestäminen koettiin tarpeelliseksi, sillä ammatissa toimivien perusymmärrys työhyvinvoinnin osatekijöistä on haurasta, esim. tanssitaiteilijoiden koulutuksesta on puuttunut työhyvinvointiin liittyvien valmiuksien ja taitojen edistäminen. – ”Tervetuloa alalle” on usein ollut alistunut ja kyyninen vastaus ongelmatilanteissa. Varsinkin freelanceproduktioissa on runsaasti kuormitustekijöitä: Kiireiset, paineiset ja taloudellisesti epävarmat olosuhteet eivät ole omiaan luomaan turvallista työskentely-ympäristöä.

Suomen tanssi- ja sirkustaiteilijat ry STST jatkaa työtä yhdessä Kirsi Törmin kanssa ja on perustanut työryhmän, joka tulee ehdottamaan käytäntöjä ja ohjeita kentän työolosuhteiden parantamiseksi.

Jutun lopussa on linkki Kirsi Törmin dioihin, joissa asioita pohditaan monelta kannalta. Törmi on tanssitaiteen tohtori, tutkija, työnohjaaja, hahmoterapeutti ja kriisityöntekijä. Hänen väitöskirjansa Koreografinen prosessi vuorovaikutuksena julkaistiin vuonna 2016. Diaesityksen lopussa on runsaasti linkkejä lisätietoon ja Törmin muihinkin artikkeleihin.

Seuraavassa muutamia poimintoja seminaarista ja sen jälkeisestä keskustelusta.

Turvallisuus on luovan prosessin keskeinen tekijä

Työhyvinvoinnin perusta rakentuu työyhteisötaidoista, ja jokainen on vastuussa niistä omalta osaltaan –  toki keskeisessä roolissa on ryhmän johtaja.

Merivuokon ympäristön olosuhteet määrittävät, mitä koko eliö tekee: avautuuko se maailmalle kuin kukka, jolloin vesi ja ravinteet pääsevät sen elimiin ja antavat sille energiaa, vai sulkeutuuko se tiiviiksi, litteäksi levyksi, pieneksi, vetäytyneeksi ja miltei muilta huomaamattomaksi. (Antonio Damasio 2011.)

Vastuualueet ja niiden määrittely on tärkeää. Se on turva projektissa mukanaolijoille: joku on vastuussa. Usein kuulee ajatuksen, että toimitaan kollektiivisesti eikä johtajaa tarvita – silti yhteistyön riittävän sujuvuuden vuoksi tarvitaan vähintään vastuualueiden määrittelyt ja vastuuhenkilöiden nimeäminen.

Hyvinvoinnin kannalta oman toimijuuden kokemus on tärkeä. Se tarkoittaa kykyä ja halua vaikuttaa aktiivisesti omiin asioihin. Toimijuuden vastakohta on uhriutuminen, jossa omista olosuhteista syytetään yksistään muita ja vallalla on käsitys, että itse ei pysty vaikuttamaan. Se johtaa helposti työuupumukseen.

Miten ennaltaehkäistä ongelmatilanteita

Epäterveiden toimintamallien ennaltaehkäisemiseksi Törmi ehdottaa, että heti työn aluksi kaikille jaettaisiin työryhmän toimintaperiaatteita esittelevä yleinen asiakirja. Siinä tulee olla nimettynä a) työryhmän koollekutsuja, b) taustaorganisaatio, johon työsuhde on muodostunut, jos sellainen on, sekä c) päärahoittajatahot.

Ongelmatilanteissa, jos keskusteluyhteyttä ei koollekutsujan kanssa synny tai tilanne on päässyt liian tulehtuneeksi, paikalle kutsutaan taustaorganisaation edustaja, esim. yhdistyksen puheenjohtaja tai muu nimetty henkilö – edustaja on määriteltävä työn alussa.

Jos taustaorganisaatiota ei ole tai edustajan kompetenssi on riittämätöntä suhteessa tilanteeseen, työryhmän koollekutsuja on velvollinen kustantamaan ulkopuolisen selvittäjän tai työnohjaajan paikalle. Tarvittaessa yhteys liiton lakimieheen – liiton vastuun määritteleminen.

Törmi muistutti, että oman vastuunkannon kannalta jokaisen kannattaisi miettiä myös omat toimintaperiaatteensa; ei pelkästään ryhmän toimintaperiaatteita.

Jälkikeskustelut

Seminaarissa esitettiin, että rahoittajan pitäisi vaatia taustaorganisaatioiden hallituksilta moniäänisyyttä. Esimerkiksi toiminnanjohtaja tai joku ulkopuolinen tulisi mieluummin valita puheenjohtajaksi kuin itse koreografi.

Rahoittajan vastuu keskustelutti ylipäänsä paljon seminaarin jälkipuinnissa. Voiko työntekijä ilmoittaa rahoittajataholle ongelmista tai väärinkäytöksistä? Voiko rahoittaja olla vastuussa? Miten rahoittaja voisi varmistua saamansa tiedon oikeellisuudesta? Voitaisiinko tällaista käytäntöä käyttää väärin? Mitä rahoittaja voisi tehdä?

Vaikka ideaalitilanne olisi se, että taustaorganisaatio koostuisi eri henkilöistä kuin ryhmän koollekutsuja tai koreografi, jolloin ongelmatilanteita olisi ehkä helpompi käsitellä, tätä on kuitenkin vaikea tosielämässä toteuttaa. Tyypillinen tilanne on se, että koreografi on perustanut yhdistyksen toimintansa taustaksi, koska vain sillä tavoin voi saada toiminta-avustusta. Yhdistyksellä ei kuitenkaan ole varaa maksaa korvausta toimihenkilöille, joten koreografi on itse hallituksen puheenjohtaja.

Keskustelussa myös tuotiin esiin tyypillinen vapaan kentän työryhmän tilanne, johon on vaikea soveltaa kovin suoraviivaisia ohjeita ja joka on omiaan aiheuttamaan hankalia tilanteita ja turvattomuutta:
Uuden teoksen tekemisen prosessi on usein elävä ja monimutkainen. Työryhmä kutsutaan koolle, mutta rahoitusta ei vielä edes ole. Mitä tapahtuu esimerkiksi sitten, kun saadaankin vain puolet haetusta rahasta: kuka ohjataan ulos työryhmästä? Koollekutsujalla on iso vastuu, keskustelussa todettiin.

Lataa tästä Kirsi Törmin esitys (pdf) ›

Lisätietoja STST:n työryhmän työskentelystä antaa puheenjohtaja Veera Lamberg @ Teme.