Ikäpolvet vauvoista vanhuksiin kohtaavat yhteisen tanssielämyksen äärellä – Riikka Siiralan opinnäytetyö tuo esiin kehollisen vuorovaikutuksen voiman

UUTISET
5.6.2020

Tanssitaiteilija Riikka Siiralan toukokuussa 2020 julkaistu YAMK-opinnäytetyö Turun ammattikorkeakoulun Taiteen uudet kontekstit -koulutusohjelmasta tarkastelee vauvoille ja vanhuksille hoivayhteisöissä vuosina 2018–2019 esitettyä BabyTango-teosta. Opinnäytetyö tuo esiin, kuinka yhteinen jaettu taidekokemus lisää yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta sekä kokemusta elämän jatkuvuudesta.

©Dorit Salutskij

Loiske Ensemblen, Siiralan ja muusikko Mari Kätkän BabyTango-teos on moniaistinen ja sanaton tanssi- ja musiikkiesitys 0-1-vuotiaille, joka sai ensiesityksensä Hurraa! -lastenteatterifestivaaleilla maaliskuussa 2017. Esitys käsittelee tangon keinoin vauvan ja vanhemman yhteyttä. Vuosina 2018 ja 2019 teos vieraili 13 esityksellä hoivayksikössä pääkaupunkiseudulla.

“Idea viedä teos ikäihmisten hoivayksiköihin syntyi, kun vauvaesitystemme yleisössä alkoi näkyä myös isovanhempia. Huomasimme heidän sopivan erityisen hyvin samaan yleisöön vauvojen kanssa”, kuvailee Siirala. “Taide-elämykset ja taiteellinen ilmaisu tulisi nähdä perusoikeutena kaikissa elämänvaiheissa. Koen tärkeäksi viedä esityksiä lähelle niitä, joiden on vaikea päästä liikkumaan taiteen luo. Hoivayksiköissä järjestetyissä BabyTango-esityksissä isovanhemmuus ei ole osallistumisen edellytys.”

Eri ikäisten ihmisten kohtaaminen lisää empatiaa ja ymmärrystä

Siirala avaa opinnäytetyössään BabyTango-esityksen elementtejä, vuorovaikutussuhteita ja esityksen vastaanottoa muun muassa haastatteluaineiston kautta. Tutkielmassa pohditaan myös esityksen vuorovaikutusketjuja, jotka ovat moninaisia ja muuntuvia verrattuna tavanomaisessa teatteritilassa tapahtuvaan esitykseen.

Hoivayksiköissä järjestetyt BabyTango-esitykset toivat yhteen esiintyjät, vauvat, vauvojen vanhemmat, hoivahenkilökunnan, ikäihmiset ja heidän omaisiaan. Jaettu taidehetki poikkeaa arjen kohtaamisista, sillä se kannustaa pysähtymään yhteisen asian äärelle. Osallistujat kokivat, että vauvoja ja vanhuksia yhdistävä BabyTango-esitys toi heille iloa, merkityksellisiä kohtaamisia ja yhteisyyden kokemuksen.

“Ikäihmisille tanssiesitys voi tarjota liikekokemuksia omaan kehoon liittyvistä mahdollisista liikerajoitteista riippumatta. Liikkeen havainnoiminen tuottaa kehollisia impulsseja ja virikkeitä sekä voi herättää muistoja”, Siirala kuvailee. Jaettu taidekokemus toi erityisesti ikääntyneille yhteenkuuluvuuden tunteen, tunteen osallisuudesta sekä elämän jatkuvuudesta.

Vauvojen vanhemmille esitys toi esimerkiksi kokemuksen siitä, miten oma vauva voi tuoda iloa ja laajentaa hyvinvointia ympärilleen. Vanhemmille esitystilanne myös mahdollisti ja toi näkyväksi elämänkaaren hahmottamisen molempiin suuntiin. “Vauvat oppivat liikkumaan havainnoimalla, matkimalla ja itse kokeilemalla. Tanssiesityksen voidaan ajatella olevan yksi monista hyvistä virikkeistä vauvalle ja esitystilanne on tilaisuus uuden oppimiseen ja uudenlaisten liikemallien havainnoimiseen,” Siirala kertoo.

Lue lisää: Vauvat ja vanhukset yhteisen taidekokemuksen äärellä : ikäpolvien kohtaamisia BabyTango-esityksessä. (Riikka Siirala, 2020.)