Lakiuudistusta esittävän taiteen rahoituksesta on vietävä eteenpäin

UUTISET
17.5.2018

Tanssin tiedotuskeskus antoi eduskunnassa asiantuntijalausunnon, jossa painotetaan VOS-rahoituksen uudistuksen olevan mahdollisuus parantaa rahoitusrakenteita, kunhan tanssialan erityispiirteet otetaan huomioon. Ilman lisärahoitusta uudistus ei onnistu.

Tanssin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Sanna Rekola oli 16.5.2018 eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston kuultavana julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019–2022, erityisesti VOS-uudistuksen merkityksestä museoille, teattereille ja orkestereille.

Paikalle oli kutsuttu myös Suomen museoliiton, Suomen Teatterit ry:n, Teatterikeskuksen ja Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n asiantuntijat. Kaikilta pyydettiin myös kirjallinen asiantuntijalausunto.

Hallitus päätti 13.4.2018 julkisen talouden suunnitelmassaan vuosille 2019–2022 esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusuudistuksesta näin:

”Museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusjärjestelmää uudistetaan toteuttamalla museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistus ja parantamalla esittävän taiteen ns. vapaiden ryhmien toimintaedellytyksiä. Uudistuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin varataan vuodesta 2020 lukien yhteensä 7 milj. euroa. Määrärahasta 2 milj. euroa osoitetaan rahapelitoiminnan tuotoista.”

Kaikki kuultavana olleet taidealojen edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että lakiuudistusta pitäisi viedä eteenpäin myös esittävän taiteen VOS-toimijoiden osalta mahdollisimman pian ja että ilman lisärahoitusta se ei onnistu. Uusien taiteenalojen, tanssin ja sirkuksen, erilainen rahoitusasema ja sen korjaaminen nousi myös useissa puheenvuoroissa esiin tärkeänä asiana.

Tanssin tiedotuskeskus ja viisi muuta tanssin verkostoa tai järjestöä antoivat yhteisen lausunnon, jossa todetaan uudistuksen olevan kauan kaivattu mahdollisuus uudistaa rahoitusrakenteita ja -kriteereitä ja korjata taiteenalojen rahoituksellista epätasa-arvoa. Lausunnossa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla VOS-lakiuudistuksessa voitaisiin ottaa huomioon tanssin erityistarpeet ja kehittää tanssin rahoitusasemaa paremmaksi. Lisäksi esitetään tanssin vapaan kentän todellisen rahoitustarpeen arvioimista erikseen, vapaan kentän toimijoita kuullen.

Lausunnossa tuodaan esille myös huoli Tanssin talon rahoituksesta, johon henkilötyövuosiperustainen malli ei sovi, ja ehdotetaan erillisrahoitusta, esimerkiksi muiden kansallisten taidelaitosten tapaan.