Nasty Women -ilta manifestoi vahvojen naisten puolesta – myös tanssin keinoin

UUTISET
31.10.2018

Susanna Leinosen koreografioissa vahva nainen on subjekti. Koreografi palasi juuri Tampereelta, jossa ensi-iltansa sai Leinosen Tanssiteatteri MD:lle koreografioima teos Kenttä. Kentän, kuten syyskuussa Stoassa ensi-iltansa saaneen Nastyn, keskiössä on vahva nainen.

Nasty nähdään seuraavan Helsingissä Savoy-teatterin näyttämöllä 7.marraskuuta. Esityksen lisäksi Leinonen on kutsunut Savoyn näyttämölle joukon tunnettuja naisia, jotka ovat tehneet häneen vaikutuksen rohkeudellaan. Nasty Women -illan aloittava paneelikeskustelu johdattaa yleisön tanssiteoksen pariin.

Pitääkö naisen olla ”nasty” pärjätäkseen?

Susanna Leinonen Companyn Nasty sai nimensä Donald Trumpin Hillary Clintonille osoittamasta tokaisusta ”such a nasty woman”. Trumpin tokaisu herätti tunteita ympäri maailmaa ja somessa #NastyWomen-tunnisteen alla käytiin keskustelua suhteesta päteviin ja voimakkaisiin naisiin.

”Kun pohdin aikaisemmin tekemiäni juttuja, tajuan että kapeaa naiskuvaa vastaan puhuvat teemat olivat mukana jo vuonna 2003 neljälle naistanssijalle tekemässäni Suo tihkua vihreä tammi -teoksessa”, Leinonen sanoo.

Vahvan suomalaisen naisen kuva elää Leinosen koreografioissa, joissa naiset ottavat ohjat. Silti Leinonen kokee, että naisilta odotetaan aivan erilaisia asioita kuin miehiltä, ja naisten kampitus vallan kerroksissa on arkipäiväistä.

”Jos olet määrätietoinen nainen, sinua kutsutaan ’nastyksi’. Miehiä taas pidetään kunnianhimoisina ja jämerinä”, Susanna Leinonen sanoo.

Savoyn Nasty Women -illan aloittavassa paneelissa mukana ovat Susanna Leinosen lisäksi näyttelijä-professori Elina Knihtilä, toimittaja-kirjailija Koko Hubara ja laulaja-musiikintekijä Anna Eriksson, keskustelua vetää Maria Veitola.

Paneelikeskustelun jälkeen illan teemaa lähestytään tanssin keinoin. Susanna Leinonen Companyn kantaaottava ja ajankohtainen teos Nasty pohtii tanssijoiden tanssijan kehollisuutta, ruumiin venymistä ja keholle asetettuja vaatimuksia.

 

Kirjoitettu Finnish Dance in Focus -lehdessä (2018-2019) aiemmin julkaistun artikkelin pohjalta.