Päättäjien asenteet kulttuuria kohtaan ovat myönteisiä, mutta julkisen rahoituksen lisääntymiseen lähiaikoina uskoo vain harva

UUTISET JA TIEDOTTEET
Sanna Kangasluoma, 9.8.2022

Säätiöiden ja rahastojen kesäkuussa julkaisema selvitys kertoo, että Suomen päättäjät suhtautuvat kulttuuriin ja luoviin aloihin periaatteessa hyvin myönteisesti, mutta käytännössä alle puolet uskoo julkisen tuen nousevan. Monen poliittisen päättäjän mielestä kaiken muun pitää ensin olla kunnossa, ja vasta sitten on kulttuurin vuoro.


Lue lisää

Kulttuurialan tulevaisuus. Tutkimusraportti. Säätiöt ja rahastot ry, 2022.

Säätiöt ja rahastot ry:n selvityksessä haastateltiin 200 päättäjää, jotka vaikuttavat kulttuurin tekemiseen, näkymiseen ja rahoitukseen. Haastatellut päättäjät olivat poliittisia vaikuttajia kuten kunnanjohtajia ja kansanedustajia, johtavia virkamiehiä, kulttuurivaikuttajia alan järjestöistä ja instituutioista sekä median edustajia. Noin puolet vastaajista oli poliittisia vaikuttajia ja virkamiehiä. Vastaavaa selvitystä ei aiemmin ole tehty.

”Halusimme selvittää kulttuurialan tulevaisuutta läpivalaisemalla päättäjien asenteita”, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja, dosentti Liisa Suvikumpu.

Miten poliittiset vaikuttajat, virkamiehet ja kulttuurivaikuttajat ovat vastanneet eri tavoin kysymykseen.

Kuva: Mitä valtion pitää mielestänne tehdä taide-ja kulttuurialan kehittämiseksi? Top 6 (Lähde: Kulttuurialan tulevaisuus. Säätiöt ja rahastot ry / Taloustutkimus, 2022)

Tuloksissa näkyvät erot kulttuurialan edustajien ja muiden päättäjien välillä. Valtaosa kulttuurivaikuttajista tai alan tutkimuslaitosten johdosta arvioi julkisen rahoituksen liian vähäiseksi, virkamiehistä jopa kaksi kolmasosaa taas riittäväksi.

Taiteen ja kulttuurin menojen nostamisen kannalla 1 %:iin valtion budjetista on hieman yli puolet poliittisista vaikuttajista. Nousun seuraavan viiden vuoden aikana arvioi kuitenkin toteutuvan vain alle kolmannes poliittisista vaikuttajista. Kun kysyttiin, mitä pitäisi tapahtua, että taiteen ja kulttuurin tuki voisi kasvaa, poliittisten vaikuttajien mielestä elinkeinoelämän pitäisi elpyä, työllisyyden ja talouden kasvaa sekä talouden olla tasapainossa.

Poliittisista vaikuttajista ja virkamiehistä vain alle kolmannes kokee voivansa vaikuttaa kulttuurin tukemiseen Suomessa.

Poliittiset vaikuttajat kaipasivat keskimääräistä useammin kulttuurin muuttumista ihmisläheisempään suuntaan. Sen sijaan vahvempaa vaikuttamista, alan parempaa järjestäytymistä ja lobbaamista eivät poliittiset vaikuttajat tai virkamiehet juuri mainitse, toisin kuin kulttuurivaikuttajat itse.

Eniten kulttuurivaikuttajien ja -johtajien ja poliittisten vaikuttajien mielipiteet eroavat siinä, pitäisikö taidelaitosten hankkia enemmän rahoitusta suoraan yleisöltä: kolme neljästä poliittisesta vaikuttajasta ja virkamiehestä oli tätä mieltä, mutta kaksi kolmesta kulttuurivaikuttajasta oli eri mieltä.

Selvitys antaa myös selvää signaalia siitä, että kuntien tuki kulttuurille tulee pikemmin laskemaan kuin nousemaan.

Kolme neljästä vastaajasta uskoo, että kunnat eivät jatkossa pysty mahdollistamaan kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta. Vähiten tätä mieltä ovat virkamiehet. Myöskään maakuntien tai hyvinvointialueiden suurempaan rooliin tulevaisuuden kulttuuripalveluissa eivät poliittiset vaikuttajat tai virkamiehet usko.

”Vastauksista näkyi johtavien virkamiesten varovaisuus”, toteaa Liisa Suvikumpu. ”Seuraavat hallitusneuvottelut ovat testi sille, miten luovat alat saavat konkreettista ymmärrystä.”


Selvityksen teki Taloustutkimus Oy. Säätiöt ja rahastot ry tilasi sen osana opetus- ja kulttuuriministeriön ”Kulttuurialan jälleenrakennus” -työryhmän valmistelua. Yhdistyksen edustaja oli kutsuttu työryhmän jäseneksi. Työryhmän raportti luovutettiin ministerille ja julkaistiin 14.6.2022.

Katso myös: Suomen Kulttuurirahaston tutkimus suomalaisten kulttuuriasenteista (julkaistu 9.6.2022), joka sisälsi muutamia samankaltaisia kysymyksiä osoitettuna kulttuurin kuluttajille.