Taiken ja Cuporen barometri tarkastelee nuorten taiteilijoiden työkenttää

UUTISET
4.4.2018

Taiken ja Cuporen julkaiseman barometrin mukaan nuoret taiteentekijät ovat valmiita joustamaan voidakseen toimia taiteilijan ammatissa, mutta kokevat että taiteilijan tulisi voida keskittyä omaan taiteelliseen työhönsä.

Taiteen edistämiskeskus ja Kulttuuripolitiikan edistämiskeskus Cupore ovat julkaisseet barometrin, jonka tutkimuskohteena ovat nuoret iältään alle 35-vuotiaat taiteilijat. Tavoitteena on ollut selvittää muun muassa nuorten taiteilijoiden näkemyksiä taiteesta, taidemaailman rakenteista ja kentällä vallitsevista käsitteistä. Barometristä ilmenee, että nuoret taiteentekijät ovat valmiita joustamaan voidakseen toimia taiteilijan ammatissa, mutta kokevat että taiteilijan tulisi voida keskittyä omaan taiteelliseen työhönsä.

Koulutus ei vastaa työelämän realiteetteihin

Nuoret taiteentekijät arvostavat koulutusta ja kokevat sen parantavan työnsaantimahdollisuuksia. Yli 80 prosentilla vastaajista on taidealan tutkinto ja 35 prosentilla ylempi korkeakoulututkinto.

Kyselyn tuloksista voi lukea, että oppilaitosten koulutussisällöt eivät ole ajan tasalla suhteessa työelämän realiteetteihin. Esimerkiksi vain noin puolet kertoi koulutuksen antaneen totuudenmukaisen kuvan taiteilijana työskentelystä. Opinnoilta toivotaankin monipuolisempia sisältöjä kuten markkinointia ja yrittäjyyttä. Taiteilijana työskentelyn koetaan vaativan myös moniosaamista, joka puolestaan edellyttää jatkuvaa täydennyskoulutusta ja uusien taitojen omaksumista.

Tanssija-tanssinopettaja, Lotta Kaarla, kokee barometrista saadut tulokset hyvin todenmukaisiksi. Hän on valmistunut ammattitanssijaksi Tukholman Balettakademien -oppilaitoksesta 13 vuotta sitten.

“Oma koulutukseni ei todellakaan vastannut työelämän realiteetteja enkä usko, että kaikki koulutukset tänäkään päivänä vastaavat sitä“, pohtii Kaarla ja jatkaa vielä: “Koulustani valmistui teknisesti taitavia tanssijoita, mutta siellä ei juurikaan opetettu tai kerrottu miten työllistytään tanssijana ja mitä muita taitoja se vaatii. Oli vain muutama hassu luento ja oppitunti, jotka käsittelivät ammattilaisuutta ja työllistymiseen liittyviä asioita.”

Koulustani valmistui teknisesti taitavia tanssijoita, mutta siellä ei juurikaan opetettu tai kerrottu miten työllistytään tanssijana ja mitä muita taitoja se vaatii.

Erilaiset työllistymisen ja toimeentulon tavat kiinnostavat

Nuorille taiteilijoille taiteen tekeminen menee toimeentulon edelle – jopa 80 prosenttia vastaajista on valmis tinkimään toimeentulosta saadakseen keskittyä taiteen tekemiseen. Useat tekevät taiteellisen työn rinnalla myös muuta työtä ja yli puolet toivoivat työnkuvan olevan yhdistelmä erilaisista työllistymisen tavoista. Myös Kaarla kertoo työskennelleensä suurimman osan ammattiurastaan osa-aikaisesti muualla kuin tanssin alan tehtävissä:

“Ensimmäiset kymmenen vuotta ammattilaisena olen aina tehnyt muitakin töitä tanssitöiden ohella; myyjänä, laivalla ravintolassa ja ohjaamassa lasten aktiviteetteja, päiväkodissa, lastenhoitajana, milloin missäkin…Vasta viimeiset 2-3 vuotta olen tehnyt enimmäkseen tanssiin liittyviä töitä ja lopun potin nostanut ansiosidonnaisesta.”

Nuoret taiteilijat näkevät apurahajärjestelmän tärkeänä tukirakenteena ja hakevatkin niitä paljon sekä säännöllisesti useilta eri tahoilta. Apuraha nähdään vapaan taiteellisen työn edellytyksenä, mutta sen ei kuitenkaan haluta olevan ainoa tulonlähde. Enemmistö nuorista taiteilijoista kokee, että perustulo voisi toimia mahdollisena ratkaisuna taiteilijoiden toimintaedellytyksen turvaamiselle ja sosiaaliturvaongelmiin.

“Koen kuuluvani nuoriin taiteilijoihin, joilla on vaikeampi saada jalka oven väliin ja kyntensä kiinni isoihin apurahoihin. Apurahojen suuruus on iso epäkohta, esimerkkinä vaikka Taiken työskentelyapuraha, sillä saan tällä hetkellä melkein yhtä paljon ansiosidonnaista. Mihin minä tarvitsen Taiken työskentelyapurahan? Tässä on iso ristiriita”, pohtii Kaarla.

Kuinka palkaton työ määritellään?

Barometrissa tartuttiin myös kysymykseen palkattomasta työstä ja sen syistä taidealoilla. Yli 60 prosenttia nuorista taiteilijoista näkee palkattoman työn ongelmana omalla taiteenalallaan.

Palkattomasta työstä Kaarlalta kysyttäessä hän nostaa esille sen, miten haastavaa sen määritteleminen voi olla. Onko palkatonta työtä esimerkiksi myös työaika joka kuluu apurahahakemusten kirjoittamiseen tai projektien sekä produktioiden suunnitteluun? Millä perusteilla tanssinopettaja määrittelee, mikä kuuluu hänen työhönsä ja milloin työmäärä on jo reilusti ylittynyt? Entäpä ovatko maksulliset ammattilaistunnit, koulutus ja työpajat ilmaista työtä?

Taiteen kenttä on kyllä mielestäni kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen.

Tasa-arvo ei tapahdu taiteen(kaan) kentällä

Moni nuorista taiteilijoista pitää selvänä, että yhteiskunnassa vallitseva epätasa-arvo on laajempi kysymys, joka läpäisee myös taiteen kenttää – noin 70 prosenttia vastaajista ei koe taiteen kenttää tasa-arvoisena. Barometri paljastaa, että nuoret taiteilijat kohtaavat työssään syrjimistä tai epäasiallista kohtelua. Lisäksi yli puolet (53 %) nuorista taiteilijoista kokevat, että taiteen kentältä löytyy eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita. Samaa mieltä tilanteesta on myös Kaarla:

“Taiteen kenttä on kyllä mielestäni kaikkea muuta kuin tasa-arvoinen. Olen kohdannut mm. isoja palkkaeroja samasta työstä niin naisten kuin miesten välillä. Lisäksi ei uskalleta puhua palkoista eikä sopimusten epäkohdista. Ei uskalleta vaatia, sillä pelätään oman työpaikan ja tulevaisuuden työllistymisen puolesta.”


Esillä on nyt kolmannen taiteen ja kulttuurin barometrikyselyn tulokset, jotka jatkavat vuonna 2015 aloitettua eri taiteenalojen asiantuntijoiden ja ammattilaisten näkemysten kartoitusta. Barometrin tavoitteena on vuosittain nostaa esille ajankohtaisia teemoja taiteen ja kulttuurin kentillä. Ensimmäisen kyselyn teemana olivat taiteen toimintaympäristö ja taiteen rahoitus ja toisen taiteilijan työskentelyedellytykset muutoksessa. Tällä kertaa barometri päätettiin suunnata nuorille taiteentekijöille. Tänä vuonna kyselyyn vastasi yhteensä 565 alle 35-vuotiasta taiteilijaa.