Tanssi värittää Kallion kirjaston arkea

UUTISET
Laura Kujala, 14.3.2018

Tanssi sopii kirjaston arkeen hienosti, toteavat taiteilijaresidenssissä työskentelevät Pauliina Aladin ja Elli Isokoski.

Tanssiva taiteilijakummi Elli Isokoski Kallion kirjastolla           © Laura Kujala

Elli Isokoski pyytää etsimään kiinnostavan paikan Kallion kirjastosta. Kuljemme kohti vanhoja kierreportaita ja Isokoski kysyy tarkentavia kysymyksiä: mitä kiinnostavaa löydän portaikosta? Miten ne kutsuvat liikkumaan? Lyhyen keskustelun jälkeen Isokoski aloittaa liikkumisen ja kirjaston portaat muuntuvat tilaksi tanssille.

Isokoski työskentelee parhaillaan yhdessä Pauliina Aladinin kanssa Tanssivana taiteilijakummina taiteilijaresidenssissä Kallion kirjastolla ja ohjelmassa on ollut esimerkiksi tanssivia satuhetkiä lapsille, tekstistä liikettä -työpajoja nuorille sekä tanssielokuvia senioreille.

Helmi-maaliskuun aikana kaksikon on saattanut löytää myös tanssimasta kirjaston käytäviltä ja kutsumasta kirjaston asiakkaita mukaan liikkumaan tai ihan vain juttelemaan. Yhteistyö Kallion kirjaston kanssa on saanut alkunsa Aladinin aloittamien Tanssivien satuhetkien ja Kokemuskävelyiden muodossa.

Tanssi on herättänyt ihmetystä ja hymyjä

Uuden kirjastolain mukaan kirjaston kuuluu tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. Tähän myös Kallion kirjasto on pyrkinyt panostamaan ja taide näkyy siellä ympäri vuoden näyttelyiden ja tapahtumien muodossa.

Aladin kokee, että tanssi sopii kirjaston arkeen hienosti: Kirjasto palveluna on ihmisten arjen keskellä, ilmainen ja jollakin tavalla arkinen, mutta silti tiettyä tarkoitusta oleva paikka.

“Sinne on helppo tulla, mutta matala kynnys ei tarkoita että sisällön taso on matala”, toteaa Aladin.

Toki tanssi erottuu kirjaston arkisista toimista ja tuo kirjaston asiakkaille vastaan yllätyksiä sekä muutosta, mutta Aladin on havainnut sen olevan vain positiivista. Hänen mukaansa tanssi on herättänyt ihmetystä, mutta hymyn kanssa.

“Kirjastotila, jossa olettaa kaiken olevan paikoillaan, täyttyy liikkeestä ja saa sinut liikkumaan”, Aladin kuvailee.

Vastaava kokemus Taiteilijakummien läsnäolosta on myös Kallion erikoiskirjastovirkailija Janne Palanderilla, jonka mukaan palaute tanssitaiteesta on ollut iloisen yllättynyttä. Hän kertoo myös, että Kallion kirjastolla ollaan kiinnostuneita kaikenlaisesta yhteistyöstä taidetoimijoiden kanssa.

“Satunnaisesti järjestettynä tanssi sopii loistavasti kirjastoon muun arjen toiminnan keskelle”, tiivistää Palander.

Tanssivien taiteilijakummien työskentelyjakso Kallion kirjastossa huipentuu 16.3.2018 järjestettävään Taidekahvilaan. Työskentely kirjastossa jatkuu myös kesällä, kun Tyttöjen Talon taidekahvila pystytetään Pasilan kirjastoon Kehärata tanssii -yhteisötanssifestivaalien yhteydessä.


Kallion kirjaston tanssivien taiteilijakummien lisäksi tanssitaidetta on maaliskuun aikana nähty myös Kansalliskirjastossa. Ismo-Pekka Heikinheimon koreografioima teos nähtiin osana Anybody’s Architecture -teossarjaa, joka on inspiroitunut kirjaston arkkitehtuurista, kauniista kirjoista ja kirjastossa tehtävästä työstä.