Työmatkalla Jekaterinburgissa
Tanssitaiteilija ja tanssielokuvantekijä Kati Kallio työskentelee kolme viikkoa Jekaterinburgissa paikallisten taiteilijoiden kanssa. Kallio vastasi sähköpostilla Uralilta Tiedotuskeskuksen kysymyksiin.
Kati Kallio © Antti Ahokoivu.
Mitä sinä teet Jekaterinburgissa?
”Olen kuvaaja Antti Ahokoivun kanssa Jekaterinburgissa kuvaamassa materiaalia dokumenttielokuvaani Flowta etsimässä, jossa tutkin mikä tanssin merkitys oikeastaan on tanssijalle, miksi ihminen tanssii. Haastattelemme mahdollisimman laajasti paitsi nykytanssin ammattilaisia ja amatöörejä, myös tutkijoita.”
”Jekaterinburgissa kuvataan myös Ural Industrial Biennalessa myöhemmin esitettävä lyhytelokuva.”
Miksi juuri Jekaterinburg?
Jekaterinburg @ Antti Ahokoivu
”Tanssin tiedotuskeskuksen Venäjä-ohjelman kautta tarjoutui tilaisuus yhteistyöhön Jekaterinburgin National Center of Contemporary Artin (NCCA) kanssa, joka järjestää myös Ural Industrial Biennale -nykytaidefestivaalia.
Tutustuminen Jekaterinburgin nykytanssiin herätti kiinnostuksen, sillä sitä kuvattiin eräänlaiseksi nykytanssin keskukseksi Venäjällä. En tiennyt ennestään paljon venäläisestä nykytanssista.”
”Tanssin Tiedotuskeskus tarjosi koordinointiapua sekä kattoi matkakustannukset. NCCA vastaa järjestelyistä ja majoituksesta Jekaterinburgissa. Näiden kahden yhteistyötahon ja Taiken myöntämän kohdeavustuksen myötä kolmen viikon kuvausmatka Venäjälle oli mahdollista toteuttaa.”
Mitä työskentelyssä on inspiroivaa?
”Residenssityöskentely on minulle luksusta, sillä se sallii projektiin uppoutumisen häiriöttä. Kolme viikkoa kestävän työjakson aikana ehtii ja pääsee tutustumaan paikalliseen kulttuuriin ja paikallisiin taiteilijoihin aika hyvin. Taiteilijat ovat ottaneet projektimme vastaan hienosti ja innostus on ollut molemminpuolista.”
Mitä olet oppinut?
”Nykytanssi on varsin nuori taidelaji Venäjällä, sillä Neuvostoliiton aikana sitä ei oikeastaan ollut, sen tekeminen oli lähes mahdotonta. Nyt Jekaterinburgissa on useita toimivia ryhmiä, jotka tekevät ammattimaisesti ja intohimoisesti työtänsä – mutta usein ilman palkkaa.
Koska dokumenttini aihe käsittelee tanssijan identiteettiä ja sitä mitä tanssi on tanssijalle itselleen, haastatteluissa pohdimme usein myös sitä, milloin voi kutsua itseään ammattilaiseksi. Jekaterinburgissa ammattilaisuuden määrittely tuntuu perustuvan joko tanssin tutkintoon tai johtavassa tanssiteatterissa työskentelyyn.
Mutta toteutuuko ammattilaisuus vain työpaikan tai palkkauksen kautta? Jos tanssija on tehnyt yli 20 vuotta pioneerin asemassa työtä ja kehittänyt kaupunkinsa tanssitaidetta, eikö häntä jo voi pitää ammattilaisena? Tällaisia yhteisiä pohdintoja meillä on ollut.”
27/1 harjoitukset. Kuvassa Daria Baydina, Antti Ahokoivu. © Kati Kallio
Mitä olet saanut Jekaterinburgista ja paikallisilta taiteilijoilta?
”Koko Flowta etsimässä -elokuvaprojekti sai alkuunsa, koska oma suhteeni tanssin oli muuttunut ja kriisiytynyt. Aikaisemmin minulla oli vahva tanssijan identiteetti, mutta siihen oli tullut särö, jota seurasi pitkä treenitauko.
Nyt kahden ja puolen vuoden tauon jälkeen olen kaivannut tanssia enemmän kuin pitkiin aikoihin. Mutta kynnys aloittaa uudelleen on ollut valtavan suuri. Samalla olen havahtunut siihen, että minulta puuttuu yhteisö, jonka kanssa treenata, kokeilla ja tutkia tanssia.”
”Täällä Jekaterinburgissa olen projektin myötä osallistunut improtunneille ja saanut Feldenkrais-tunteja Natalya Levchenkolta. Tämä kaikki on tuntunut hyvältä ja oikealta.
Tanssi on upea universaali ilmaisukeino. Ei tarvitse paljoa sanoja kommunikoidessaan toisten tanssijoiden kanssa. Olisiko paluuni tanssisaleihin alkanut… toivon niin!”
Tiesitkö?
Jekaterinburg on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki ja sijaitsee Uralvuorten keskiosassa. Kaupunki tunnetaan Venäjällä nykytaiteen keskuksena, jossa on kehittynyt tanssin kenttä.
Tanssin Tiedotuskeskus järjestää 2017 opinto- ja verkottumismatkan Jekaterinburgiin Na Grani -festivaalille marras-joulukuun vaihteessa. Opintomatka on osa Tanssin Venäjä-ohjelmaa. Hae mukaan, hakuaika päättyy 14.8. Lue lisää ›
