Työryhmä ehdottaa: Valtionosuuksia myönnetään jatkossa joko toistaiseksi tai määräaikaisina kolmeksi vuodeksi

UUTISET
Sanna Kangasluoma, 27.1.2020

Syyskuussa työnsä aloittanut uusi työryhmä jatkoi siitä, mihin aikaisemman, Jaakko Kuusiston vetämän työryhmän ehdotus tammikuussa 2018 tyssäsi. Nyt on keskitytty kolmeen solmukohtaan: määräaikaisuuteen, valtionosuusprosenttiin ja korotuksen perusteena oleviin painokertoimiin. Suuria muutoksia entiseen ei ole nähtävissä. Kokosimme yhteenvedon ehdotuksen sisällöstä.

Ehdotus esittävän taiteen VOS-uudistukseksi vuodesta 2022 alkaen on nyt lähes valmis ja se esiteltiin sidosryhmille kuulemistilaisuudessa opetus- ja kulttuuriministeriössä perjantaina 24.1.2020.

VOS-uudistuksessa teatteri- ja orkesterilain nimeksi tulee laki esittävän taiteen edistämisestä. Lain soveltamisala jakautuu kahteen: musiikkiin ja muuhun esittävään taiteeseen (teatteri, tanssi, sirkus ja muu), joilla on erilaiset henkilötyövuoden yksikköhinnat, kertoi työryhmän puheenjohtaja, valtiosihteeri Tuomo Puumala.

Määräaikaisuus ja valtionosuuskelpoisuus

Ehdotuksen mukaan valtionosuus myönnettäisiin joko toistaiseksi (kelpoisuuden tarkastelu 6 vuoden välein) tai määräaikaisena kolmeksi (3) vuodeksi. Määräaikaisuuden on ajatus toimia ikään kuin eteisenä toistaiseksi myönnetyn valtionosuuden piiriin astumisessa. Tässä kohtaa ehdotus eroaa aikaisemmasta Kuusiston työryhmästä, jossa kaikki rahoitukset olivat määräaikaisia.

Suurta muutosta vanhaan järjestelmään ei siis ole nähtävissä. Käytännössä valtaosa sijoittuisi toistaiseksi voimassa olevaan, ja uudet järjestelmään tulijat saisivat valtionosuutta ensin 3 vuoden määräajan, jonka jälkeen kelpoisuutta tarkasteltaisiin, Puumala kertoi.

Tulossa on iso hakusavotta vuodelle 2021 jotta laki saataisiin käyttöön 2022

Ensimmäisellä hakukierroksella kaikkien, myös jo VOS-järjestelmässä mukana olevien toimijoiden, tulee hakea uuden lain piiriin. Kun laki pyritään saamaan voimaan jo 2022, tämä tarkoittaa isoa hakusavottaa vuodelle 2021 – varsinkin kun uusien VOS-hakijoiden olisi todennäköisesti järkevää anoa varmuuden vuoksi myös Taiken harkinnanvaraisia tukia. Jatkossa VOS-järjestelmään voisi hakea vain kolmen vuoden välein.

Hakemukset arvioi ehdotuksen mukaan Taike, virkamiestyönä. Taiken lausunto on neuvoa antava, lopullisen päätöksen tekee ministeriö. Arviointi tehdään niiden kriteerien pohjalta, jotka ovat laissa, eli hakijan tulee täyttää valtionosuuskelpoisuuden muodolliset edellytykset. Tällaisia ovat esimerkiksi toiminnan vakinaisuus ja säännöllisyys, henkilöstön ammattitaito ja riittävyys, johtaminen, rahoituspohja ja sen vakaus.

Taiteellisen laadun arviointia ei ole tulossa

VOS-uudistuksen yhteydessä on monessa kohtaa peräänkuulutettu laatuarviointia, mutta sitä ei nyt ole ehdotuksessa. VOS-arviointia ei tulla yhdenmukaistamaan Taiken harkinnanvaraisten avustusten kriteerien pitkän listan kanssa. Näyttää siltä, että VOS-kelpoisuuden kriteerit ovat hyvin samanlaiset kuin aiemminkin, tosin henkilötyövuosien määrälle ei ole nyt asetettu alarajaa.

Kulttuuriasiainneuvos Katri Santtila muistutti tilaisuudessa, että kysymys on itse asiassa kokonaisuudistuksesta, jossa jo aikaisemman, Kuusiston työryhmän ehdotuksen pohjalta on huomioitu myös vapaa kenttä. Tämä uudistus tuo vapaalle kentälle lisää rahaa 4,5 miljoonaa euroa. Jo nyt on voitu vapaan kentän avustusten summia kasvattaa, ja sielläkin on jo 3-vuotisia avustuspäätöksiä.

Toisin sanoen kaikkien ei tarvitse tai kannata yrittää päästä VOSin piiriin. Jos harkinnanvarainen rahoitus on suurin piirtein yhtä iso kuin se olisi VOSsina, niin kannattaa pohtia, onko hakeminen oleellista.

Aluekeskustoimintojen osalta työryhmän ehdotuksessa ei ole muutoksia aikaisempaan Kuusiston työryhmän ehdotukseen, jonka mukaan järjestelmässä niiden erillinen aluekeskusasema tulisi purkaa ja toimijoita tulisi rahoittaa joko ryhminä tai tuotantoalustoina valtionosuudella tai harkinnanvaraisella valtionavustuksella.

Yksikköhinta ja rahoitussuunnitelma

Musiikille ja muille esittäville taiteille on tulossa erilaiset yksikköhinnat, jotka nykytasolla ovat noin 52 000 euroa (musiikki) ja noin 58 000 euroa (muut esittävät). Henkilötyövuoden yksikköhinta määritellään vuosittain, ja siinä otetaan huomioon alan todelliset kustannukset ja indeksikorotukset.

Valtionosuusprosentti pysyisi samana kuin tällä hetkellä, 37 %:ssa. Harkinnanvaraisesti prosentti voidaan korottaa 60 %:iin tiettyyn osaan toimijan henkilötyövuosista.

VOSin piirissä olevan toimijan tai hakijan on tehtävä rahoitussuunnitelma 3 tai 6 vuodeksi kerrallaan. Siihen kirjataan myös henkilötyövuosimäärä kyseiselle ajalle. Tuki myönnetään rahoitussuunnitelmaan perustuen, ellei toiminnassa tapahdu isoja muutoksia kyseisenä aikana. Ministeriö kerää kuitenkin vuosittain tiedot ja määrät, jotta nähdään, mitä tapahtuu ja pystytään reagoimaan. Pieni heilunta (1-2 htv) ei heti muuta rahoitusta, sillä kuuden vuoden aikana sitä voi tapahtua suuntaan ja toiseen.

Painokertoimet – korotettu yksikköhinta

Nykyiset VOS-toimijoiden saamat harkinnanvaraiset lisäavustukset korvataan henkilötyövuoden (htv) yksikköhinnan korotuksella 60 %:iin.

Perusteet htv:n korkeampaan hintaan ovat samankaltaiset kuin nykyisen harkinnanvaraisen lisärahoituksen perusteet: kiertuetoiminta, vierailujen vastaanottaminen, lapsiyleisöille suuntautuva toiminta, kielivähemmistöille ja muille erityisryhmille kohdistettu toiminta, kansainvälinen toiminta, erityiset kulttuuripoliittiset syyt. Uusia ns. painokertoimia ei ole tulossa.

Korotettu valtionosuus on tarkoitettu toimintaan, jonka kustannukset ovat suuremmat kuin ns. normaalitoiminnan kulut. Jotta sen saa, korotuksen perusteena olevan toiminnan pitää olla huomattavan kokoista suhteessa koko toimintaan. Arvioinnissa käytetään harkintaa, mutta ylijohtaja Riitta Kaivosojan mukaan alle 25 % toiminnasta ei ole huomattavaa.

Lähtökohta on, että korotus kohdistuu osaan henkilötyövuosista, ei kaikkiin. Toiminta otetaan huomioon monen vuoden osalta. Kun määritetään henkilötyövuosimäärää, johon korotus kohdistuu, otetaan huomioon kaikki korotuksen perusteena olevasta toiminnasta syntyvät kustannukset (mukaan lukien esim. kiertuekaluston kustannukset), esitysmäärä, kuinka suurta osaa henkilökunnasta toiminta koskee jne.

”Erityisestä kulttuuripoliittisesta syystä” hyötyvät ns. pienet alat, tanssi- ja sirkustaide. Niissä valtaosa toimijoista on uusia, ja niiden kuntarahoitus on hyvin pientä verrattuna esimerkiksi teatteriin.

”Haluamme pitää kaikkia näitä taiteenaloja elävinä koko Suomessa, mutta voimme nyt uudistaa tätä vain valtionrahoituksen osalta”, ylijohtaja Kaivosoja sanoo.

Toteutuakseen esittävien taiteiden rahoitusuudistus vaatii 10 miljoonaa euroa. Tästä summasta on ohjattu Taikeen 1 miljoona vuonna 2020 ja 0,5 miljoonaa vuonna 2021. Vuonna 2022 käynnistyvään uudistettuun VOS-järjestelmään jää siis 8,5 miljoonaa euroa lisärahaa. Se miten paljon tästä ohjataan uusille järjestelmän piiriin tuleville tai 60 % korotettuun yksikköhintaan, ei ole vielä selvillä.

Virallisesti työryhmän ehdotus tulee julkiseksi 19.2.2020, kun se luovutetaan kulttuuriministerille. Sen jälkeen työryhmän esitys lähtee lausuntokierrokselle. Palautteen jälkeen hallitus tekee lakiesityksen, joka pyritään saamaan eduskuntaan elo-syyskuussa 2020.

Tallenne sidosryhmien kuulemistilaisuudesta 24.1.2020 on katsottavissa OKM:n sivuilla ›