Uunituore kirja tuo Kansallisbaletin historian yksiin kansiin

UUTISET JA TIEDOTTEET
12.10.2021

Suomen kansallisbaletti täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Uutuuskirja 'Se alkoi joutsenesta' liittää baletin myös osaksi Suomen kulttuurihistoriaa. Tähän asti yleisesitys Kansallisbaletin historiasta on puuttunut.

Kuvassa Kari Karmakosken (1908–1985) harjoitustossut. Teatterimuseon kokoelmat.

Kuvassa Kari Karmakosken (1908–1985) harjoitustossut. Teatterimuseon kokoelmat.

Kymmenen kirjoittajan tutkimustyön tuloksena syntynyt Se alkoi joutsenesta – Sata vuotta arkea ja unelmia Kansallisbaletissa kertoo, miten Suomen kansallisbaletti sai alkunsa vuonna 1922 ja kehittyi eri balettimestarien ja baletinjohtajien aikakausina. Ensiaskeleet otettiin, kun puoliammatillinen Suomen Ooppera syntyi Edward Fazerin (1861–1943) aloitteesta.

Se alkoi joutsenesta -kirjassa tarkastellaan koreografeja, teoksia ja niiden vastaanottoa. Lisäksi taiteilijat  kertovat työstään haastatteluissa. Teos tuo myös esiin, kuinka baletti on ollut tärkeä osa suomalaista ja kansainvälistä kulttuurielämää. Minkälaiset kansalliset ja kansainväliset vaikutteet ovat muovanneet balettia maassamme eri vuosikymmenillä? Vaikutteita on tullut sekä idästä että lännestä.

Kansainvälisyys on ollut läsnä koko ryhmän toiminnan ajan erilaisin painotuksin. Nykyisin myös tanssijoista suurin osa on ulkomailta, yhteinen työkieli on englanti ja ohjelmistossa on yhä enemmän ulkomailta vuokrattuja tuotantoja.

Baletin historia sijoittuu osaksi Suomen kulttuurihistoriaa

Ryhmän alkuvuosina nähtiin paljon venäläistä ohjelmistoa, mutta pikkuhiljaa myös suhteet Pohjoismaihin alkoivat voimistua. 1950–60-luvulla baletti laajensi kansainvälistä toimintaansa ja aloitti laajat ulkomaanvierailut – ja samalla Suomeen alkoi tulla tunnettuja esitysvieraita sekä idästä että lännestä. 1960–luvulta alkaen ohjelmistovalinnat alkoivat painottua neuvostobalettien sijaan yhä enemmän länteen.

Ryhmää pitkään johtaneen Doris Laineen johtajakaudella (1984–1992) valmistauduttiin uuteen oopperataloon siirtymiseen. Tarvittiin uusia yleisöjä, ja ohjelmistoja laajennettiin – klassisten koko illan balettien rinnalla katsojille tarjottiin nykytanssia, tanssiteatteria ja jazztanssia. Jorma Uotisen kaudella (1992–2001) päästiin muuttamaan uuteen oopperataloon, ja yhteydet Ranskaan vahvistuivat. Oopperatalossa vieraili yhä enemmän myös kotimaisia nykytanssikoreografeja.

2000-luvun johtajat ovat tähän mennessä edustaneet Pohjoismaita. Dinna Bjørn (2001–2008) ja Kenneth Greve (2008–2018) ovat tanskalaisia, ja Madeleine Onne (2018–2022) on ruotsalainen.

Onnen seuraajaksi on nyt ehdotettu suomalais-meksikolaista Javier Torres Lópezia. Valinta varmistuu lokakuun loppupuolella pidettävän hallituksen kokouksen jälkeen.

Yksi Se alkoi joutsenesta -kirjan keskeisistä näkökulmista on taiteidenvälisyys. Teos kokoaa laajan katsauksen myös balettipuvustuksen, lavastuksen ja suomalaisen balettimusiikin historiaan.

Ohjelmiston, tanssijoiden ja koreografien työn rinnalla tarkastellaan baletin asemaa oopperainstituution osana. Lisäksi kerrotaan, miten baletin työtavat ovat vuosien kuluessa muuttuneet ja millaisia taiteellisia kokeiluja instituution suojissa on tehty.

Kirjoittajajoukko koostuu tutkijoista, toimittajista ja taiteentekijöistä

350-sivuisen, runsaasti kuvitetun kirjan kymmenhenkinen kirjoittajaryhmä koostuu tutkijoista, toimittajista, taiteen tekijöistä ja alan asiantuntijoista.

Kirjoittajina ovat olleet Johanna Laakkonen, Aino Kukkonen, Raisa Rauhamaa, Riikka Korppi-Tommola, Tiina Suhonen, Eero Hämeenniemi, Harri Kuusisaari, Jukka O. Miettinen, Heta Reitala ja Joanna Weckman.